Ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen laskenta vuonna 2003
Ammatillisen koulutuksen koulutuksen järjestäjän yksikköhinnan laskenta lähtee opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998), jäljempänä rahoituslain, 16 §:n mukaisen ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan laskennasta. Valtioneuvosto vahvistaa ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuussa. Vuonna 2003 ammatillisen koulutuksen keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on 7284,55 euroa/opiskelija (Asetus 803/2002). Keskimääräistä yksikköhintaa käytetään mm. majoituksen korotuksen laskennassa. 

Rahoituslain 23a §:n mukaan yksityisen koulutuksen järjestäjän osalta yksikköhintaan lisätään 5,42 % arvonlisäveron osuutta.
Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnan laskenta
Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnat lasketaan koulutusaloittain joka toinen vuosi. Vuoden 2003 yksikköhinnat perustuvat vuoden 2001 toteutuneisiin ammatillisen koulutuksen kustannuksiin. Koulutusaloittaiset yksikköhinnat lasketaan ilman erillisiä vuokria sekä majoituksen ja internaattikoulutuksen kustannuksia. 

Ammatillisen koulutuksen koulutusaloittain laskettuja yksikköhintoja korotetaan siten kuin rahoitusasetuksen (806/1998) 8 ja 27 §:ssä (ammatillisissa erityisoppilaitoksissa, 9 §:ssä) säädetään. Koska korotuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoitusosuutta ammatilliseen koulutukseen siitä, mitä keskimääräisillä yksikköhinnoilla laskettuna saadaan, tasataan korotukset kaikilta erillisillä tasauskertoimilla. 

Ensimmäinen tasauskerroin lasketaan koulutusaloittain ja se tasaa koulutusaloittain tehtyjä porrastuksia ko. koulutusalan yksikköhintaan. Toisella tasauskertoimella (0,955008) tasataan majoitusedun, internaattikoulutuksen, erillisten vuokrien ja harkinnanvaraisten korotusten vaikutukset sekä opiskelijamäärien kohdentuminen ammatillisen koulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan. 

Seuraavassa koulutusalojen yksikköhinnat vuonna 2003 (keskihinta euroa/opiskelija) sekä ensimmäisellä tasauskertoimella kerrottuna: 
Koulutusala Keskihinta euroa/opp. Tasattu keskihinta euroa/opp.
1. luonnonvara-ala 11 063,04 9 135,13
2. tekniikka ja liikenne 7 442, 87 6 708,58
3. kauppa ja hallinto 4 982,86 4 513,83
4. matkailu-, ravitsemis- ja talousala 7 150,25 6 653,10
5. sosiaali- ja terveysala 6 226,71 6 075,88
6. kulttuuri 8 106,53 7 224,66
7. vapaa-aika ja liikunta 8 298,65 7 806,63
Raportilla 7YT2 (vuoden 2003 yksikköhinnan perusteet ja laskenta vaiheittain) koulutuksen järjestäjän yksikköhinta on laskettu koulutusaloittain. Opiskelijamääränä käytetään varainhoitovuotta edeltävän syksyn opiskelijamäärää (20.9.2002). 

Koulutusalakohtaisia yksikköhintoja porrastetaan rahoitusasetuksen 8 ja 27 §:n (ammatillisissa erityisoppilaitoksissa 9 §:n) mukaisesti niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat ko. koulutuksessa tai erityisopetuksessa. Koulutusalan opiskelijakohtainen yksikköhinta saadaan kertomalla porrastettu alan yksikköhinta alakohtaisella tasauskertoimella (tasauskerroin 1). Koulutusalan euromäärä yhteensä saadaan kertomalla koulutusalan porrastettu ja tasattu yksikköhinta kyseisen koulutusalan opiskelijamäärällä. 

Jos koulutuksen järjestäjä järjestää koulutusta vähintään kahdella koulutusalalla, yksikköhinta lasketaan eri koulutusalojen opiskelijamäärien ja koulutusaloittain laskettujen yksikköhintojen perusteella painottamalla. 

Eri koulutusalojen euromäärät yhteensä lasketaan yhteen ja lisätään vammaisille opiskelijoille järjestettävästä valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta tuleva rahoitus sekä muut korotukset, jotka lasketaan ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Korotuksista on säädetty rahoitusasetuksen 8 §:n lisäksi 9 ja 10 §:ssä. 

Vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen yksikköhinta on koulutuksen järjestäjän koulutusaloittain painotettu yksikköhinta. Rahoitusasetuksen 9 §:n mukaiset vaikeimmin vammaisten opiskelijoiden korotukset sekä valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoitus on tulostettu raportille kohtaan Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa. Erityisopetuksen erityistä koulutustehtävää koskevat tiedot on tulostettu vain niiden koulutuksen järjestäjien raporteille, joille on koulutuksen järjestämisluvassa määrätty ko. koulutustehtävä. 

Ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta lasketaan rahoitus maahanmuuttajille järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen ja ammatillisissa erityisoppilaitoksissa vaikeasti vammaisten opiskelijoiden korotukset. Lisäksi keskihinnasta lasketaan majoitusedun perusteella tehtävät korotukset. 

Yksikköhintaa korotetaan majoitusedun saaneiden opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 16 %:a  keskimääräisestä yksikköhinnasta. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa majoitusedun saaneiden opiskelijoiden korotus on 68 % ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Sisäoppilaitosmuotoisesti kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa järjestetyn koulutuksen majoitetuista opiskelijoista keskimääräistä yksikköhintaa korotetaan 37 %:lla.

Lisäksi otetaan huomioon erilliset vuokrat ja harkinnanvarainen korotus. Yksikköhintaa korotetaan opetusministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistamalla rahoituslain 19 §:n 5 momentin mukaan vuosivuokralla, mikäli koulutusta järjestetään toiminnan laajuus huomioon ottaen olennaisessa määrin vuokratiloissa. Opetusministeriö päättää myös erityisen koulutustehtävän perusteella tai muusta erityisestä syystä tehtävästä yksikköhinnan korotuksesta (harkinnanvarainen korotus). 

Koulutuksen järjestäjän yksikköhinta vuodelle 2003 saadaan siten, että yllä mainitulla tavalla laskettava euromäärä jaetaan koulutuksen järjestäjän ilmoittamalla 20.9.2002 ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärällä.
 
Ammatillisen koulutuksen rahoituksen peruste
Ammatillisen koulutuksen käyttökustannusten ennakollinen rahoitus määrätyy em. tavalla opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja varainhoitovuotta edeltävän (2002) opiskelijamäärän tulosta. Rahoitus tarkistetaan toteutuneen opiskelijamäärän mukaiseksi vuoden 2003 loppuun mennessä. Opiskelijamäärien keskiarvo lasketaan painottamalla 20.1. opiskelijamäärää 7/12 ja 20.9. opiskelijamäärää 5/12.
Investointilisä
Maksettavaan rahoitukseen lisätään rahoituslain 46 §:n 3 momentin mukaan perustamishankkeista aiheutuneiden kustannusten perusteella investointilisää (tulostetaan vasta valtionosuus-/rahoitusraporteille joulukuussa). Investointilisä ei sisälly yksikköhintaraportin (7YT2) lukuihin, koska se ei ole yksikköhinnan osatekijä, vaan kuntien rahoitusosuus, joka on laskettu perustamishankkeista aiheutuneiden kustannusten perusteella. 

Opiskelijaa kohti laskettu investointilisä saadaan ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta (arvonlisäveroton) jakamalla se 10:llä ja kertomalla 43 %:lla (vuonna 2003 313,24 euroa/opiskelija). Mikäli koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa on korotettu erillisellä vuokralla, investointilisästä vähennetään erillisen vuokran osuus. Laskentakaava on tällöin seuraava: 

43 % x (10 % x 7284,55 - (päätöksen mukainen vuokra : 20.9.2002 opiskelijamäärä)) x vuoden 2002 opiskelijamäärä 

Investointilisä tarkistetaan varainhoitovuoden (2003) opiskelijamäärän mukaiseksi vuoden 2003 loppuun mennessä.
Vuokra-arvon pääomakorvaus ja lainojen hoitomenot
Jos oppilaitoksen yksikköhintaa on rahoituslain (635/1998) voimaan tullessa korotettu toimitilojen vuokra-arvon pääomakorvauksen perusteella, maksetaan koulutuksen järjestäjälle erikseen rahoituksena yksikköhinnan korotuksen perusteeksi vahvistettu euromäärä kokonaisuudessaan. Rahoitusta maksetaan kymmenen vuoden ajan. Jos osa tiloista siirtyy toiselle koulutuksen järjestäjälle rahoituslain 1 §:ssä mainitun lain mukaiseen toimintaan, osoitetaan mainitusta euromäärästä kullekin koulutuksen järjestäjälle niiden keskenään sopima osuus.