Lomakkeella kerätään erikseen käyttömenot ja investointimenot. Investointimenoiksi katsotaan mm. sellainen käyttöomaisuus, jota käytetään palvelusten tuotantoon pidemmän kuin yhden tilikauden ajan. Lomakkeelle ei merkitä rahoituslain perusteella saatuja valtionosuuksia ja -avustuksia.

Käyttömenot ilmoitetaan arvonlisäverollisina. Kustannukset ja tulot ilmoitetaan täysinä markkoina ja suoritteet kokonaislukuina.

Lomakkeen täyttöohjeet vastaavat kuntien taloustilastojen täyttöohjeita.

Tähän ei merkitä matkakorvauksia, henkilöstön koulutuspalveluja eikä terveydenhuoltopalveluja, jotka ilmoitetaan kohdassa Muiden palvelujen ostot ML 0600.

Kunnalle tai muulle ylläpitäjälle maksettavaa osuutta yhteisen opettajan palkkaukseen ei lueta asiakaspalveluiden ostoihin, vaan se kuuluu kohtaan Muiden palveluiden ostot ML 0600. Tällöin ei osteta kokonaista koulutusjaksoa, kurssia tai modulia, vaan osa siitä.

Ensisijaisen oppilaitoksen ostama opetus valtion oppilaitokselta merkitään kohtaan Asiakaspalvelujen ostot valtiolta ML 0510.

Ensisijaisen oppilaitoksen ostama opetus kunnalliselta oppilaitokselta merkitään kohtaan Asiakaspalvelujen ostot kunnilta ML 0520 tai kuntayhtymiltä ML 0530.

Ensisijaisen oppilaitoksen ostama opetus yksityiseltä oppilaitokselta merkitään kohtaan Asiakaspalvelujen ostot muilta ML 0540.

Esimerkiksi yhteisen opettajan palkkauskustannukset saattavat olla välituotepalveluja. Jos palkkausmenot on jaettu sopimuksen mukaan sopimusosapuolten kesken, merkitään menot Palkkoihin ja palkkioihin ML 0100 ja Muihin sosiaalivakuutusmaksuihin ML 0380. Palkkausmenojen jako-osuus kohdistetaan suoraan sopimusosapuolille eikä tällöin ole kyse palvelun myynnistä.

Muiden palvelujen ostoja ovat myös matkakorvaukset, henkilöstön koulutuspalvelut ja terveydenhoitopalvelut; toimisto-, pankki- ja lähettipalvelut, painatus-, ilmoitus- yms. menot sekä posti- ja telepalvelut. Myös muut vakuutukset kuin työnantajan maksamat sosiaalivakuutukset ovat muita palveluita. Tällaisia vakuutuksia ovat muun muassa omaisuus- ja vastuuvakuutukset. Puhtaanapito- ja pesulapalvelut, kuten jätevesihuolto ja piha-alueiden puhtaanapito merkitään tähän. Rakennusten, kiinteistöjen ja niihin kuuluvien kiinteiden laitteiden korjauksesta ja kunnossapidosta maksetut korvaukset; koneiden ja laitteiden kunnossapito-, huolto- ja korjauspalvelut ovat myös muita palveluita. Henkilöstön virka- yms. matkoista aiheutuneet matka- ja majoitusmenot sekä verottomat päivärahat merkitään tähän. Tavaroiden rahdit yms. erät katsotaan muiksi palveluiksi.

Henkilöstölle sellaisenaan luovutetut tavarat ja ostopalveluna hankitut lopputuotteet kuten merkkipäivä- ja kannustelahjat sekä henkilöstölle luovutetut, vapaa-ajan harrastustoimintaan liittyvät tavarat ja palvelut, esim. osanotto- ja kilpailumaksut, pääsy- ja alennusliput liikuntahalleihin ja kulttuurilaitoksiin jne.

Materiaalin ostoja ovat muun muassa toimistotarvikkeiden, opetusvälineiden, kirjallisuuden (myös sanoma- ja aikakauslehdet), vaatteiston, puhdistusaineiden ja -tarvikkeiden, poltto- ja voiteluaineiden ostot. Materiaalin ostoja ovat myös lämmityksen, sähkön ja veden sekä rakennusaineiden ja -tarvikkeiden ostot. Muu kuin käyttöomaisuuteen luettava kalusto ja välineistö eli kertapoistoinen kalusto ja välineistö merkitään tähän.

Maksullisella palvelutoiminnalla tarkoitetaan sellaista toimintaa, jonka kansalaisopisto / kesäyliopisto toteuttaa koulutuksen tilaajan asettamilla ehdoilla, ts. tilaaja määrittelee koulutuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, rekrytoi osanottajat ja maksaa laskun sopimuksen mukaan. Oppilaitokset järjestävät maksullista palvelutoimintaa lähinnä työvoimahallinnon tilauksesta työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena, kunnan henkilöstökoulutuksena ja yrittäjien ostamana henkilöstökoulutuksena.

Arvonalentumiseksi merkitään pysyvien vastaavien maa- ja vesialueiden, ennakkomaksujen ja keskeneräisten hankintojen sekä käyttöomaisuusosakkeiden ja –osuuksien sekä aineettomien hyödykkeiden, joista ei tehdä suunnitelman mukaisia poistoja, arvonalentumiset.
 

Myyntitulot valtiolta sisältävät esimerkiksi lääninhallituksen ja työvoimatoimiston ostot.

Myyntitulot muilta ovat myyntituloja esimerkiksi yritysten henkilöstölleen ostamasta koulutuksesta (mm. kielikurssi). Tähän merkitään myös mahdolliset henkilöstön ateriakorvaukset.

Tukiin ja avustuksiin kuuluvia tuloja ovat mm. työllistämistuki, maakunnan kehittämisraha, Eu-tuki omaan käyttötalouden kehittämisprojektiin. Tukiin ja avustuksiin Euroopan Unionilta kuuluvat ainoastaan suoraan Euroopan Unionilta saadut tuet ja avustukset. Valtion välittämät tuet ja avustukset kuuluvat kohtaan Muut tuet ja avustukset.

Ns. pienten hankkeiden tilivuoden menot sisällytetään investointimenoihin. Pieni hanke on perustamishanke, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat kansalaisopistojen osalta korkeintaan 2 000 000 mk ja kesäyliopistojen osalta korkeintaan 500 000 mk (VNp 1200/1998). Lisätietona ilmoitetaan pienten hankkeiden menot kohdassa ML 9390.