AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUKSET, TULOT JA SUORITTEET VUODELTA 2005 K, M ja A

Ammatillista koulutusta on
- Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus (nuorille ja aikuisille suunnattu ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus ja muu kuin tutkintoon johtava koulutus, joka sisältää talouskouluopetuksen, maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen sekä vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen)
- Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus
- Ammatillinen lisäkoulutus (ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot ja niihin valmistava koulutus sekä muu ammatillinen, ei tutkintotavoitteinen lisäkoulutus).
- Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen perus- ja lisäkoulutus

Ammatillisen koulutuksen tulojen ja kustannustietojen kerääminen jakaantuu kahteen osioon: tietoihin, joita tarvitaan yksikköhintojen laskennassa (kohdat K1 - K10) ja tietoihin, joiden pohjalta voidaan arvioida koulutuksen järjestäjän toiminnan laajuutta kokonaisuudessaan (kohdat M1 - M6). Kustannusten lisäksi kerätään suoritetietoja (kohta S). Lisäksi kysytään ammatillisen lisäkoulutuksen kustannus- ja suoritetiedot lomakkeella A.

Rahoitusjärjetelmässä 1.1.2006 lukien tapahtuneet muutokset ja muutosten vaikutus vuoden 2005 kustannusten tiedonkeruuseen

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki ja rahoitusasetus ovat muuttuneet 1.1.2006 lukien. Uuden lain mukaan yksikköhinnat lasketaan toteutuneiden kustannusten perusteella joka toisen vuoden asemesta joka neljäs vuosi, ja toteutuneiden kustannusten osalta käytetään vuotta vanhempia kustannustietoja kuin aikaisemmin.

Keskeiset muutokset ammatillisen peruskoulutuksen osalta ovat erillisestä investointien hankekohtaisesta valtionosuusjärjestelmästä luopuminen ja tuloksellisuuden ottaminen käyttökustannusten laskennallisen rahoituksen määräytymisperusteeksi.

Uuden lainsäädännön mukaan ammatillisen koulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa korotetaan kaikkien koulutuksen järjestäjien kirjanpidon mukaan laskettuja poistoja vastaavalla euromäärällä. Yksikköhinnan laskemisessa käytettäviin kustannuspohjiin ei enää ilmoiteta taseeseen vietyjä alle 320 000 € investointeja (ns. pieniä hankkeita).

Vuoden 2005 kustannuskyselyä on muutettu investointien ja poistojen ilmoittamisen osalta. Kustannustiedot kysytään siten, että vuodelle 2008 vahvistettavat yksikköhinnat voidaan laskea uuden lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Lisäksi tarvitaan tiedot toteutuneista yksikkökustannuksista, jotta voidaan tehdä tarvittavat vertailut vuodelta 2005.

Valtionosuustoimintaan kohdistuvat, kirjanpidon mukaiset poistot ilmoitetaan koulutusaloittain/porrastuskoulutuksittain kohdassa K9 (katso ohjeen sivu 13)., eikä niitä sisällytetä kohtien K1 – K7 kustannustietoihin. Koulutuksen järjestäjätasolla kohdassa M5 (katso ohjeen sivu 17) ilmoitetaan maksulliseen palvelutoimintaan ja ammatilliseen lisäkoulutukseen kohdistetut kirjanpidon mukaiset poistot.

Investointeja ei sisällytetä enää vuoden 2005 toiminnoittaisiin (K1 – K7) valtionosuuspohjan kustannuksiin, vaan taseeseen kirjatut alle 320 000 euron suuruiset (ns. pienet hankkeet) hankkeet ilmoitetaan koulutusaloittain/porrastuksittain kohdassa M4.0.9.1 (katso ohjeen sivu 13) ja koulutuksen järjestäjätasolla kohdassa M4. Maksulliseen palvelutoimintaan kohdistettavia alle 320 000 euron suuruisia hankkeita ei sisällytetä maksullisen palvelutoiminnan kustannuksiin kohdassa M2. Kaikki investoinnit ilmoitetaan koulutuksen järjestäjätasolla kohdassa M4.

Kirjanpidon mukaiset vuosikuluiksi kirjatut (ei poiston alaiset) hankinnat ilmoitetaan joko valtionosuuteen oikeuttaviin kustannuksiin (kohdissa K1 – K7) tai maksullisen palvelutoiminnan kustannuksiin (M2), kuten ennenkin.

Tulosrahoitus on otettu vuoden 2006 alusta osaksi perusrahoitusta ja ammatillisen koulutuksen yksikköhintaa porrastetaan toiminnan tuloksellisuuden perusteella. Opetushallitus kysyy tiedot läpäisymittarin, opettajien kelpoisuusmittarin ja henkilöstön kehittämismittarin osalta erillisen kyselyn ja ohjeistuksen mukaisesti.

Vuoden 2008 yksikköhintaa määrättäessä toteutetaan lakiuudistukseen sisältyvä rahoituslain 42 §:n mukaisten ylimääräisen valtionavustuksen sekä kokeilutoimintaan, erityistehtäviin ja toiminnan käynnistämiseen myönnettävien valtionavustusten vähentäminen käyttökustannuksista. Uudistus toteutetaan siten, että kustannusten laskemisvuonna myönnettyjä valtionavustuksia vastaava määrä vähennetään opetusministeriön toimesta, joten koulutuksen järjestäjät ilmoittavat kustannukset bruttomääräisinä annettujen ohjeiden mukaisesti.

Vuoden 2006 alusta on otettu rahoitusperusteita määrättäessä käyttöön opetushallinnon uusi koulutusalaluokitus, joka tuli ammatillisessa koulutuksessa voimaan vuoden 2005 alusta. Rahoituksen näkökulmasta muutokset ovat seuraavat: vapaa-aika- ja liikunta-alan koulutusala jakautuu eri koulutusaloille siten, että kansanopistojen järjestämän vapaa-aika-alan koulutus on siirtynyt humanistiselle ja kasvatusalalle ja liikunta-alan koulutus sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle. Tietojenkäsittelyn perustutkinnon koulutus siirtyi uudelle luonnontieteiden alalle. Eräiden koulutusalojen nimet ovat muuttuneet.

Ammatillisen koulutuksen porrastusperusteita on muutettu eräiltä osin vuoden 2006 alusta ja logistiikan perustutkinnon osalta vuoden 2007 alusta. Vaikka sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmaan kohdistettu porrastus on poistettu vuoden 2006 alusta, kustannukset ilmoitetaan vielä porrastuskoulutuksena vuodelta 2005.

Ammatillisen peruskoulutuksen tiedot kerätään koulutusaloittain/porrastustekijöittäin (ohjeen liite 1) ja koulutuksen järjestäjätasolla. Tietojen tulee vastata ammatillisen peruskoulutuksen vuoden 2005 tilastointipäivien mukaisia opiskelijamääriä. Tiedot valtionosuustoimintaan kohdistuvista poistoista ilmoitetaan koulutusaloittain/porrastuksittain. Maksulliseen palvelutoimintaan ja ammatilliseen lisäkoulutukseen kohdistuvat poistot ilmoitetaan koulutuksen järjestäjätasolla. Alle 320 000 € investoinnit (ns. pienet hankkeet) sekä kansainvälinen toiminta ilmoitetaan sekä koulutusaloittain/porrastustekijöittäin että järjestäjätasolla. Maksullinen palvelutoiminta ja varaukset ja siirrot rahastoihin ilmoitetaan koulutuksen järjestäjätasolla.

Koulutuksen kustannus- ja tulotiedot vuodelta 2005 ilmoitetaan täysinä euroina.

Kustannukset kohdistetaan pääsääntöisesti eri koulutusmuodoille, -aloille ja porrastustekijöille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Ns. yhteiset kustannukset, joita ei suoraan voida kohdistaa edellä mainitun mukaisesti, jaetaan aiheuttamisperiaatetta noudattaen laskennallisin perustein opiskelijamäärien, opetustuntien tai neliöiden suhteessa, ellei jäljempänä toisin ohjeisteta.

Kiinteistökustannukset, hallintokustannukset ja muut mahdolliset yhteiset toiminnot tulee jakaa ns. aiheuttamisperiaatteen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen sekä maksullisena palvelutoimintana järjestetyn koulutuksen kustannuksiin.

Kannustusrahalla toteutettujen toimenpiteiden kustannukset sisältyvät ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksiin (OPM 8.6.2004, 128/430/2004). Kustannuskyselyn yhteydessä on lisäksi kannustusrahaa koskeva erilliskysely.

Maahanmuuttajille järjestetyn ammatillisen peruskoulutuksen valmistavan koulutuksen, kotitalousopetusta muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestetyn koulutuksen (talouskouluopetuksen) sekä vammaisille opiskelijoille järjestetyn valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen kustannukset ilmoitetaan sen mukaisesti kuin opiskelijat on ilmoitettu tilastointipäivinä. Nämä kustannukset ja mahdolliset tulot ilmoitetaan www-lomakkeilla kunkin koulutusalan porrastamattoman koulutuksen kohdassa koodeilla 199, 299, 399, 499, 599, 699, 799 tai 899. Lisäksi maahanmuuttajille järjestetyn ammatillisen peruskoulutuksen valmistavan koulutuksen ja vammaisille opiskelijoille järjestetyn valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen kustannukset ilmoitetaan lisätietona kohdassa K0.

Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen perus- ja lisäkoulutus (koodit 1201 ja 1202)

Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen koulutuksen tiedot ilmoitetaan erikseen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen osalta (ohjeen liite 1). Tietojen tulee vastata vuoden 2005 tilastointipäivien mukaisia opiskelijamääriä. Oppisopimuskoulutuksen osalta kysytään myös tiedot poistoista kohdassa K9 ja alle 320 000 euron taseeseen kirjatuista investoinneista kohdissa M4.0.9.1 ja M4. Poistoja ja investointeja ei sisällytetä toiminnoittaisiin kustannuksiin kohdissa K1 – K7.

Ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa järjestetyn oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen (koodilla 1202) kustannus-, tulo- ja suoritetiedot ilmoitetaan lomakkeilla kohdissa K1 - K10, M 4.0.9.1, S ja tarvittaessa myös koulutuksen järjestäjätason kustannustiedoissa kohdassa M1 sekä kohdassa M4.

Oppisopimuskoulutuksen suoritetietoja kerätään lisäksi erillisellä lomakkeella "Kansalliset oppisopimukset / toteutuneet opiskelijatiedot tutkinnoittain 1.1. - 31.12.2005”. Lomake on postitettu tämän kyselyn yhteydessä niille koulutuksen järjestäjille, jotka ovat ilmoittaneet oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen perus- ja/tai lisäkoulutuksen opiskelijoita v. 2005 tilastointipäivinä. Lomake palautetaan täytettynä postitse tai faxilla 18.4.2006 mennessä.

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjät ilmoittavat erillisillä lomakkeilla valtionosuudella toteutetun Ammatillisen lisäkoulutuksen käyttökustannukset, tulot ja suoritteet.

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksessa on otettu käyttöön uusi koulutusalaluokitus vuoden 2006 alusta ja se korvaa entisen tutkintoperusteisen hintaryhmäjaon. Vuoden 2005 tiedot ilmoitetaan kuitenkin koulutuksen järjestäjätasolla hintaryhmittäin koulutusaloihin jaettuna ja eroteltuna omaehtoiseen ja henkilöstökoulutukseen. ks. ohjeen kohta sivu 19.

Oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen lisäkoulutukseen kohdentuvat kirjanpidon mukaiset poistot ilmoitetaan koulutuksen järjestäjätason lomakkeella kohdassa M5. Poistoja ei sisällytetä hintaryhmien kustannuksiin.

Alle 320 000 euron investoinnit sisältyvät hintaryhmien kustannuksiin. Koulutuksen järjestäjätason lomakkeella kohdassa M4 ilmoitetaan hintaryhmiin sisältyvät alle 320 000 euron investoinnit (ns. pienet hankkeet) ja yli 320 000 euron investoinnit.

Maksullista palvelutoimintaa on esim;
- työvoimapoliittinen aikuiskoulutus
- maksullisena palvelutoimintana hoidettu ja toiselle koulutuksen järjestäjälle myytävä oppisopimuskoulutuksen tietopuolinen koulutus
- koulutuksen järjestäjän omasta sisäisestä palvelujen myynnistä tai palvelujen myynnistä toiselle koulutuksen järjestäjälle aiheutuneita kustannuksia ei saa sisällyttää yksikköhinnan laskennan tietoihin (K1 - K10), vaan nämä tulee ilmoittaa maksullisen palvelutoiminnan kustannuksiin
- koulutuksen järjestäjien yhteistyösopimukseen perustuva ammatillisen perustutkinnon tai sen osan järjestäminen maksullisena palvelutoimintana (esim. metsäkoneenkuljettaja-koulutus -yhteistyö)
- Noste-ohjelmaan kuuluva, lääninhallituksen valtionavustuksella toteutettu aikuisten koulutustason kohottamisohjelman mukainen toiminta katsotaan tässä maksulliseksi palvelutoiminnaksi. Tällä rahoituksella vuonna 2005 toteutetusta koulutuksesta aiheutuneet kaikki kustannukset ilmoitetaan kohdassa M 2.1.2 (Lääninhallituksen rahoittama Noste- ohjelman mukainen ammatillinen perus- ja lisäkoulutus). Noste-rahoituksen kustannukset eivät kuulu valtionosuuspohjaan, eikä niitä saa ilmoittaa kohdissa K1-K10
- Työtoiminnan menot, jotka eivät kuulu valtionosuuspohjaan, ilmoitetaan maksullisen palvelutoiminnan kustannuksena. Tällä jaolla pyritään välttämään kilpailun vääristymiä oppilaitosten ja vastaavia palveluja tarjoavien yritysten välillä (ks. suositus opiskelijatöiden ja koulutuslaitosten tuottamien muiden hyödykkeiden hinnoittelusta 15.10.1998).

Valtionosuuspohjaa laskettaessa huomiotta jätettäviä kustannuksia (RahL 635/1998 23 § )
- perustamishankkeiden kustannukset (kohdat M4.1.1 ja M4.9.1)
- maa-alueiden vuokrat
- lainojen hoitokustannukset ja laskennalliset korot sekä poistot (kohta M5)
(kysytään uuden lainsäädännön mukaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjän kirjanpidon mukaisia poistoja (19 § 1 mom.)
- kustannukset, joihin myönnetään erikseen lakiin perustuvaa valtionrahoitusta

- kustannukset, jotka aiheutuvat koulutuksen myynnistä toiselle koulutuksen järjestäjälle tai ylläpitäjälle (kohdat M2 - M6). Jos koulutus on rahoituslain 1 §:n mukaista, ostaja saa ilmoittaa maksamansa erät valtionosuuspohjaan (kohdat K1 - K10)
- maksullisen palvelutoiminnan kustannukset (kohta M2)
- hallintokustannukset, jotka eivät välittömästi liity rahoituslain 1 §:n mukaisen koulutuksen järjestämiseen
- arvonlisäverot (ks. L 1389/2001 23 a §)

Tässä kustannus- ja tulotietokyselyssä ei ilmoiteta lainkaan:
- Yksikköhintarahoitusta ja investointilisää
- Maa-alueiden vuokria
- Kansanterveyslain ja lastensuojelulain mukaista toimintaa (esim. sosiaali- ja koulukuraattoritoiminta)
- Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain (48/1997) mukaisia kustannuksia ja tuloja
- Aikuiskoulutuskeskusten ja valtakunnallisten erikoisoppilaitosten ulkoista liiketoimintaa
- Vuokra-arvojen pääomakorvauksiin saatavia valtionosuuksia
- Maksullisena palvelutoimintana järjestettävän koulutuksen valtionavustuksia
- Lainojen hoitokustannuksia ja laskennallisia korkoja
- ESR -rahoitteisen oppisopimustoiminnan tietoja; toiminnan kustannus- ja suoritetiedot kerätään erillisellä kyselyllä
- Valtionavustukset ammatillisen lisäkoulutuksen kehittämiseen

Sarakkeissa ilmoitetaan toiminnoittain kustannukset ja niitä vastaavat tulot. Muut menot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa ja veron määrä merkitään omaan sarakkeeseen. Tummennettuja kohtia ei täytetä. Suoritteet ilmoitetaan kokonaislukuina, lukuun ottamatta ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosia, jotka ilmoitetaan yhden desimaalin tarkkuudella.

Henkilöstömenot ilmoitetaan nettona henkilöstökorvauksilla vähennettynä. Tässä ilmoitetaan palkat, lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut, ryhmähenkivakuutusmaksut, kunnallisten oppilaitosten ns. vanhat eläkkeet, kokouspalkkiot, tilintarkastuspalkkiot. Työllistettyjen palkkaamisesta aiheutuneista kustannuksista voidaan ilmoittaa ainoastaan nettomeno.

Muut kuin henkilöstömenot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa esimerkiksi matkakorvaukset, henkilöstön koulutusmenot, toimistotarvikkeet, materiaalihankinnat, posti- ja puhelinmaksut, opetusvälineet, koneiden ja kaluston vuokrat ja kunnossapito sekä kiinteistövero.

Tässä sarakkeessa ilmoitetaan tavaroiden ja palveluiden hankintahintaan sisältyneet arvonlisäverot, joko maksetun tai palautusjärjestelmään kirjatun mukaisena.

Tulot ilmoitetaan rahoituslähteittäin ja ne kohdistetaan toiminnoille käyttötarkoituksen mukaan. Rahoituslähteitä ovat valtion erillisrahoitus, EU-rahoitus ja muu erillisrahoitus.

Valtion rahoitus (R2) kohdissa Maksullinen palvelutoiminta M2 ja Investoinnit M4

Valtion erillisrahoitus sisältää esim. opetusministeriön ja Opetushallituksen myöntämät (RahL 42 §) mukaiset erillisavustukset esim. kansainvälistymiseen, työssäoppimisen kehittämiseen myönnetyt avustukset ja muut ammatillisen koulutuksen kehittämiseen myönnetyt hankerahoitukset. Koska lomakkeella ilmoitetaan toimintojen varainhoitovuoden kustannukset, vastaavasti saaduista avustuksista ilmoitetaan ainoastaan se osuus, mikä varainhoitovuonna on käytetty. EU-hankkeisiin mahdollisesti valtiolta saatu erillinen kansallinen osuus ilmoitetaan tässä valtion erillisrahoituksena.

EU-rahoitus sisältää EU:n myöntämät avustukset (Tilastokeskuksen taloustilastoluokituksen mukaisesti). Mahdollisesti valtiolta saatu erillinen kansallinen rahoitusosuus ilmoitetaan kohdassa Valtion erillisrahoitus. EU-rahoitusta ovat esimerkiksi Cimon myöntämät avustukset ja Leonardo-hankkeet. Rakennerahastohankkeiden toteuttaminen, ilmoitetaan maksullisessa palvelutoiminnassa kustannuksina ja tuloina. Siltä osin kuin rakennerahastohankkeen osana on toteutettu tutkintoon johtavaa koulutusta (valtionosuusrahoitus hankkeen omarahoitusosuutena), kustannukset ilmoitetaan kohdissa K1 - K10 sekä tarvittaessa kohdassa M1 omarahoitusosuutta vastaavalta osaltaan.

Muuta erillisrahoitusta voivat olla esim. maksut eli tuotot palveluista ja tavaroista, joiden hinnoittelussa ei ole pyritty kattamaan tuotantokustannuksia. Lisäksi ilmoitetaan käyttökorvaukset ja vuokrat, jotka on laskutettu tuotantokustannukset kattavaan hintaan, lahjoitukset, avustukset, kaluston myyntitulot, opiskelijoille myydystä materiaalista veloitetut korvaukset sekä esim. yritysten sponsorointi ja yksityisopiskelijoiden maksut.

Ilmoitetaan opettajien ja luennoitsijoiden palkat ym. kustannukset, opetusmateriaalit, välineet ja laitteet, koulutuspalvelujen ostot, sekä oppilaitoksessa tapahtuvan työnopetuksen kustannukset ja tulot. Koulutuspalvelun ostaja ilmoittaa palvelujen ostot tämän kohdan muiden menojen sarakkeella. Myyjä ilmoittaa palvelujen myynnistä aiheutuneet kustannukset ja tulot maksullisen palvelutoiminnan kohdassa M2.9.1, mikäli myyjä on opetustoimen valtionosuuden/rahoituksen saaja.

Lisäksi ilmoitetaan varsinaiset opetuksen järjestämisestä ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset ja tulot sekä ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta tukeva tutkimus- ja kehitystyö, esim. mahdolliset em. tavoitetta palvelevien opinnäytetöiden ohjaus- ja tarkastuspalkkiot sekä kehittämishankkeet. Muu kuin ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta tukeva tutkimus- ja kehitystyö ilmoitetaan maksullisen palvelutoiminnan (M2) asianomaisessa kohdassa.

Kotimaassa ja ulkomailla tapahtunut opetussuunnitelman mukainen työssäoppiminen. Työssäoppimisella tarkoitetaan kolmivuotisiin ammatillisiin perustutkintoihin kiinteästi kuuluvaa vähintään 20 opintoviikon opintoja, jossa osa opintojen tavoitteista opitaan työpaikalla. Mikäli työssäoppimisen jakson järjestäminen työpaikalla ei erittäin painavista syistä poikkeustapauksissa ole mahdollista, voidaan työssäoppiminen toteuttaa oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin. Työssäoppimisjaksot on liitetty sitä mukaan kuin tutkintoja on uudistettu, kaikkiin kolmivuotisiin ammatillisiin perustutkintoihin.

Työssäoppimisjaksosta aiheutuneet opiskelijoiden ruokailukustannukset ilmoitetaan kohdassa K3.2 ja matkakustannukset kohdassa K3.3.

Työssäoppimisen uudistukseen saatu erillisrahoitus ilmoitetaan kohdassa K1.1.2 sarakkeessa Valtion erillisrahoitus (R2), opiskelijoiden ruokailukustannusten osuutta vastaava tulo kohdassa K3.2 sarakkeessa Valtion erillisrahoitus (R2) ja opiskelijoiden matkakustannusten osuutta vastaava tulo kohdassa K3.3 sarakkeessa Valtion erillisrahoitus (R2).

Opetussuunnitelman mukainen työssäoppiminen, joka tapahtuu oppilaitoksen ulkopuolella. Sisältää työssäoppimisjaksojen arvioinnista aiheutuneet kustannukset, myös työssäoppimispaikan hankkimisesta aiheutuneet kustannukset. Kustannuksina ilmoitetaan myös opettajien matkakustannukset

Ilmoitetaan oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle maksetut koulutuskorvaukset (Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998 § 6).

Tässä ilmoitetaan myös oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisen sopimuksen mukaiset työssäoppimisjaksojen aikaiset kustannukset

Tuloissa ilmoitetaan sarakkeessa Valtion erillisrahoitus se osa valtionavustuksesta, joka on käytetty työssäoppimisen kustannuksiin vuonna 2005.

Opetuksen järjestämiseen liittyvän hallinnon menot ja tulot esimerkiksi apulaisrehtorin, koulutusohjelmajohtajien, opinto-ohjaajien sekä opiskelijahallintohenkilöstön palkkauskustannukset sekä muut tästä toiminnasta aiheutuneet kustannukset ja tulot ilmoitetaan tässä. Rehtorin palkkaus- ym. kustannukset ilmoitetaan kohdassa K7.0.

Opettajien jatko- ja pätevöittämiskoulutuksen ajalta maksetut palkkamenot. Opetushenkilöstön ja opetuksen tukihenkilöstön (esim. opetuksen hallinnon ja kirjastohenkilöstön) ammattitaidon kehittämisen ja ylläpitämisen kustannukset ja tulot sekä tästä toiminnasta mahdollisesti aiheutuneet muut kustannukset sekä tulot.

Mm. kirjasto- ja tietopalvelutehtävissä toimiva henkilöstö, kalusto- ja laitehankinnat, kokoelmat, lehdet, kirjallisuus, ohjelmistot, tietoliikennekulut. Yhteisesti käytössä olevat kirjat, lehdet, ohjelmistohankinnat yms. ilmoitetaan myös tässä.

Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen markkinointi potentiaalisille opiskelijoille ja muille sidosryhmille.

Valtionosuuspohjaan kuuluvat opetuksen kustannukset ja tulot, joita ei ilmoiteta muualla kohdissa K1.

Ura- ja rekrytointipalvelujen peruspalvelut sisältävät opiskelija- ja työnantajapalveluja, joiden tarkoituksena on parantaa koulutuksen järjestäjän työelämäsuhteita ja koulutuksesta valmistuvien työllistymistä. Opiskelijapalvelut sisältävät sekä urasuunnitteluun että työnhakuun ja rekrytointiin liittyviä palveluja. Ilmoitetaan esimerkiksi työelämäyhteyksien ylläpito ja kehittäminen. Ura- ja rekrytointihenkilöstön kehittäminen ilmoitetaan kuitenkin kohdassa K1.2.2 ja markkinointi kohdassa K1.2.5. Myytäessä ura- ja rekrytointipalveluja ulkopuolisille, kustannukset ja tulot ilmoitetaan tältä osin kohdassa Maksullinen palvelutoiminta M2.

Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen osalta suoritteita ei ilmoiteta.

Tuntimäärään sisällytetään lähiopetus, etäopetus, monimuoto-opetus, työssäoppimisen ohjaus sekä oppilaanohjaus. Ostettujen koulutuspalvelujen osalta pyydetään sisällyttämään suoritetietoon arvioitu opetustuntimäärä.

Ilmoitetaan opetustuntimäärään sisältyvä opettajan tai ohjaajan johdolla oppilaitoksessa tai muussa oppimisympäristössä läsnäollen tapahtuvan opetuksen tai ohjauksen tuntimäärä.

Tähän ilmoitetaan kaikkien opiskelijoiden vuoden 2005 aikana suorittamien opintoviikkojen yhteismäärä. Mukaan luetaan sekä koulutuksen järjestäjän itse järjestämässä koulutuksessa että koulutuksen järjestäjän ostamassa koulutuksessa suoritetut opintoviikot. Hyväksiluettuja opintoviikkoja ei lasketa mukaan.

Oppilaitoskiinteistössä sijaitsevien opettajien ja muun henkilökunnan asuntojen kustannukset sekä vastaava vuokratulo ilmoitetaan kohdassa M2.9.9. Mikäli koulutuksen järjestäjä on vuokrannut oppilasasuntolapaikkoja, saadut vuokratulot ja asuntolan kustannukset ilmoitetaan tältä osin kohdassa M2.9.9. Opintososiaalisena etuna järjestetyn majoituksen (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 37 - 39 §:t) kustannukset ja tulot ilmoitetaan kohdassa K3. Kiinteistökustannukset, jotka kohdistuvat maksulliseen palvelutoimintaan ilmoitetaan kohdassa M2.

Ilmoitetaan kiinteistöhenkilökunnan palkat yms. menot, materiaalin ja palvelujen ostot sekä kiinteistön koneiden ja kaluston hankinta, kunnossapitomenot sekä muut kiinteistön hoitoon ja ylläpitoon liittyvät menot.

Mikäli toinen hallintokunta tai yksikkö hoitaa kiinteistöjen ylläpidon ja kustannukset vyörytetään palvelun käytön suhteessa, vyörytyserä ilmoitetaan ilman korkoja ja poistoja.

Omat tilat ovat ammatillisen koulutuksen järjestäjän omistamia tiloja. Tässä ilmoitetaan valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan käytössä olleista tiloista aiheutuneet kiinteistön hoito- ja kunnossapitomenot (sisältäen mahdolliset hoitovastikkeet).

Vuokrakustannukset niistä valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan käytössä olleista tiloista, joiden perusteella koulutuksen järjestäjän ammatillisen koulutuksen yksikköhintaa on korotettu v. 2005. Tässä ilmoitettavien vuokramenojen osalta tulee täyttää myös erillinen lomake ”Selvitys yksikköhinnan korotuksen perusteena olevista vuokrista vuonna 2005". Lomake on postitettu tämän kyselyn yhteydessä niille koulutuksen järjestäjille, joiden osalta yksikköhintaa vuodelle 2005 korotettiin ulkopuolisten vuokratilojen vuoksi. Koulutuksen järjestäjän tulee palauttaa lomake postitse tai faxilla Opetushallitukseen 18.4.2006 mennessä.

Vuokrakustannukset muista kuin yksikköhinnan korotuksen perusteena olevista tiloista.

Kiinteistöjä palvelevan tontin ja kadun kunnossapitomenot lukuun ottamatta oppilasasuntoloita tai henkilökunnan asuntoja. Maanvuokraa ei ilmoiteta ollenkaan.

Huoneistopinta-alan neliömetrit ilmoitetaan kokonaislukuina. Mikäli koulutuksen järjestäjän käytössä olevien tilojen osalta on vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, ilmoitetaan keskimääräinen pinta-ala.

Ilman opintososiaalisena etuna tarjotun majoituksen tiloja sekä maksullisen palvelutoiminnan käytössä olleita tiloja.

Erillisen päätöksen mukaiset yksikköhintojen korotuksen perusteena olevat tilat

Oppilasasuntoloiden henkilökunnan palkat yms. menot materiaalin ja palvelujen ostot, vuokrat ja muut oppilasasuntoloiden ylläpitokustannukset (myös kiinteistökustannukset ja tulot) sekä muut majoitukseen liittyvät kustannukset ja tulot.

K3.1.2 Erityisen koulutustehtävän erityisopetuksessa saaneet (erityisoppilaitokset)

Rahoitusasetuksen 10 §:n 3 momentin mukainen majoitus eli ammatillisten erityisoppilaitosten majoituksen kustannukset maksuttoman majoitusetuuden osalta.

Rahoitusasetuksen 10 §:n 4 momentin mukainen sisäoppilaitoksen majoitus eli kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen majoituksen kustannukset maksuttoman majoitusetuuden osalta.

Kustannukset ilmoitetaan maksuttoman majoitusetuuden osalta vuodelta 2005 alla mainitussa luonnonvara-alan ammatillisessa peruskoulutuksessa olevista ja lisätyn ateriaedun (aamiainen ja päivällinen päivittäisen kouluaterian lisäksi) saaneista opiskelijoista:

maatilatalouden perustutkinto/maaseutuyrittäjä, metsätalouden perustutkinto/metsäkoneenkuljettaja, turkistuotannon, puutarhatalouden, luontais- ja metsätalouden perustutkinto

Rahoitusasetuksen 10 §:n 1 momentin mukaisen majoituksen kustannukset maksuttoman majoitusetuuden osalta.

Ilmoitetaan ammatillisessa peruskoulutuksessa päätoimisia opintoja harjoittavien ruokailun kustannukset (vrt. laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 37 § ja opintotukiasetus 990/1998 3 §) eli palkat, elintarvikkeet, kalusto, laitteet, kuljetukset, koneiden ja kaluston vuokrat sekä muut oppilasruokailun järjestämiseen liittyvät menot sekä myös muilta ostetut ruokailupalvelut. Ilmoitetaan ainoastaan maksuttoman ateriaetuuden kustannukset.

Työssäoppimisen ajalta maksetut opiskelijoiden ruokailukustannukset ilmoitetaan tässä kohdassa.

Ammatillisen peruskoulutuksen yksityisopiskelijoiden, ulkopuolisten ruokailijoiden ja henkilökunnan maksullisen ruokailun ja työtoimintaan kuuluvan ruokailun kustannukset sekä tulot ilmoitetaan kohdassa M2.9.9, muu maksullinen palvelutoiminta.

Ilmoitetaan esimerkiksi työssäoppimisesta aiheutuneet opiskelijoiden matkakustannukset. Ei sisällytetä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain mukaisia mahdollisia kustannuksia ja tuloja.

Oppisopimuskoulutuksen opintososiaaliset edut matkat, päivärahat, perheavustukset ja majoituskorvaukset ilmoitetaan tässä kohdassa opetusministeriön asetuksen 1130/2001 mukaisesti.

K3.0 Majoitus, ruokailu ja opiskelijoiden matkakustannukset yhteensä (K3.1 + K3.2 + K3.3 + K3.4)

Ilmoitetaan valtionosuuspohjaan kuuluvat ammatillisen koulutuksen järjestäjän hallinnosta sekä yhteisistä toiminnoista aiheutuneet kustannukset ja tulot. Valtionosuuspohjaan eivät kuulu sellaiset hallintokustannukset, jotka eivät aiheudu välittömästi ammatillisen koulutuksen järjestämisestä (RahL 23 §).

Ilmoitetaan koulutuksen järjestäjän hallinnon kustannukset, esimerkiksi johtokunnan ja hallituksen kokouspalkkiot. Johdon, henkilöstöhallinnon, palkanlaskennan ja taloushallinnon palkkauskustannukset, palvelujen ja materiaalien ostot sekä muut toiminnasta aiheutuneet kustannukset ja mahdolliset tulot. Ylläpitäjähallintoon kohdentuvat tietohallinnon ja -tekniikan ylläpidosta aiheutuneet kustannukset sekä henkilöstön ammattitaidon kehittämisen ja ylläpitämisen kustannukset ja tulot, esim. täydennyskoulutus, sekä mm. työsuojelun, yhteistoimintamenettelyn ja luottamusmiestoiminnan kustannukset, osuus puhelin- ja teleliikenteen kustannuksista sekä kalusto- ja tarvikekustannukset.

K0.5 Vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen kustannukset

Vammaisille opiskelijoille järjestetyn valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen kustannukset (henkilöstömenot, muut menot ja arvonlisäverot), jotka on sisällytetty koulutusalojen porrastamattoman koulutuksen kohtiin K1 - K10.

Maahanmuuttajille järjestetyn valmistavan koulutuksen kustannukset (henkilöstömenot, muut menot ja arvonlisäverot), jotka on sisällytetty koulutusalojen porrastamattoman koulutuksen kohtiin K1 - K10.

K9.0 VALTIONOSUUSTOIMINTAAN KOHDISTUVAT AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN POISTOT SEKÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSENA TOTEUTETTAVAN AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN POISTOT

Ilmoitetaan kirjanpidon mukaiset (poistosuunnitelmien mukaiset) poistot sekä rakennusten että muun käyttöomaisuuden osalta.

Kohdassa ilmoitetaan poistosuunnitelman mukaiset poistot myös aikaisempien vuosien investoinneista.

Ilmoitetaan investoinneista alle 320 000 euron tilojen rakentaminen, hankinta tai peruskorjaus (ns. pieni perusparannus) ja siihen liittyvä irtaimen omaisuuden hankinta ja alle 320 000 euron muun käyttöomaisuushankinnan kustannukset. Tässä ilmoitetaan vuoteen 2005 kohdistuneet menot. Nämä menot ja mahdolliset tulot ilmoitetaan lisäksi koulutuksen järjestäjätason tiedoissa kohdissa M4.1.9 ja/tai 4.9.9 (ks. kohta M4).

Ammatillisen koulutuksen järjestäjä ei voi järjestää suomalaiseen ammatilliseen perustutkintoon johtavaa kokonaista koulutusohjelmaa ulkomailla. Siten tällaisia kustannuksiakaan ei voi ilmoittaa edellä kohdissa K1 – K7.

Vieraskielisessä koulutuksessa opetus annetaan muulla kuin ammatillisen koulutuksen opetuskielellä/opetuskielillä (kaksikieliset). Tässä ilmoitetaan myös ammatillisen koulutuksen opetuskielellä annettavan koulutusohjelman kurssit, joissa opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä, esim. suomenkielisen koulutusohjelman ruotsin- tai englanninkieliset kurssit tai opintojaksot. Varsinaisten kieliopintojen eli toisen kotimaisen tai muiden vieraiden kielten opetuksen kustannukset ilmoitetaan kohdassa K1.1.

Ilmoitetaan valtionosuuspohjaan kuuluvan muun kansainvälisen toiminnan menot ja tulot, joita ovat mm. ovat kansainvälisten asioiden koordinaattoreiden, -sihteerien ja yhteyshenkilöiden palkkauskustannukset ja muut toiminnasta aiheutuneet kustannukset sekä esim. kansainvälisen toimiston kustannukset (myös jos toimipiste on ulkomailla).

Ulkomailla tapahtuvaan työssäoppimiseen lähteneelle opiskelijalle maksettu matkustustuki ilmoitetaan tässä. Se osuus kansainvälistämiseen saadusta erillisavustuksesta, joka on käytetty matkustustukiin v. 2005, ilmoitetaan sarakkeella kohdassa valtion erillisrahoitus.

Ilmoitetaan myös EU:n rahoittama opiskelijavaihto. EU:n rahoittamalla toiminnalla tarkoitetaan tässä kaikkia muita paitsi maksullisen palvelutoiminnan kautta toteutettuja rakennerahastohankkeiden opiskelijavaihtoja. Ilmoitetaan myös yhteishankkeiden kautta tapahtuva opiskelijavaihdon kustannukset ja saadut tulot sekä muu opiskelijavaihto.

Ilmoitetaan EU:n rahoittama ja muu henkilövaihto. EU:n rahoittamalla toiminnalla tarkoitetaan tässä kaikkia muita paitsi maksullisen palvelutoiminnan kautta toteutettuja henkilövaihtoja. Ilmoitetaan myös yhteishankkeiden kautta tapahtuva vaihto, henkilövaihtoon lähteneiden palkkaus-, sekä muut mahdolliset kustannukset ja saadut tulot.

Ilmoitetaan EU:n rahoittamat ja muut kansainväliset hankkeet. EU:n rahoittamalla toiminnalla tarkoitetaan tässä kaikkia muita kansainvälisiä hankkeita paitsi niitä, jotka toteutetaan maksullisen palvelutoiminnan kautta. Tässä ilmoitetaan toiminta, jossa ammatillisen koulutuksen järjestäjä toimii koordinaattorina tai osallistuu jonkun toisen koordinoimaan hankkeeseen. Saatu avustus ilmoitetaan tuloissa.

Maksullinen palvelutoiminta on ammatillisen koulutuksen järjestäjän toimintaa sellaisilla markkinoilla, joilla yritykset tarjoavat vastaavia tuotteita ja palveluja. Maksullisessa palvelutoiminnassa koulutuksen järjestäjä laskuttaa järjestämästään koulutuksesta ja muista palveluista ulkopuolisia palvelujen ostajia. Kustannukset ilmoitetaan bruttomääräisinä. Opiskelijan suorittamat maksut ilmoitetaan sarakkeella Muu erillisrahoitus.

Maksullisena palvelutoimintana järjestettävä koulutus, tutkimus- ja kehitystyö ja muut palvelut tulee pitää erillään valtionosuuspohjaan laskettavista kustannuksista (ks. sivu 2 Valtionosuuspohjaa laskettaessa huomiotta jätettäviä kustannuksia; RahL 635/1998 § 23).

Maksullisen palvelutoiminnan kustannuksiin sisältyy vuosikuluksi kirjatut (ei poiston alaiset) hankinnat. Kustannuksiin ei sisällytetä investointeja eikä kirjanpidon mukaisia poistoja, vaan ne ilmoitetaan kohdassa M4 Investoinnit ja M5 Poistot.

Tähän merkitään kaikki lääninhallitusten myöntämillä valtionavustuksilla rahoitettavan aikuisten koulutustason kohottamisohjelman (Noste-ohjelman) vuonna 2005 toteutetun koulutuksen kustannukset. Kustannuksia ilmoittaa vain se, joka koulutusta järjestää.

Ilmoitetaan esimerkiksi rakennerahastoprojektit, jotka toteutetaan kokonaan tai osittain EU:n ja kansallisella rahoituksella. Toiminta kohdentuu kokonaan tai osana EU-hankkeeseen ja koulutuksen järjestäjä voi toimia siinä koordinaattorina tai koordinoidun projektin raportoivana osapuolena.

Opiskelijatöiden ja koulutuslaitosten tuottamien hyödykkeiden hinnoittelusta on annettu suositus (ks. Maksullinen palvelutoiminta). Sen mukaisesti muiden tuotteiden ja palveluiden kuin opiskelijatöiden hinnoittelulla tulisi kattaa niiden tuottamisesta aiheutuneet keskimääräiset kokonaiskustannukset ja kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Vastaavasti edellä mainitulla tavalla hinnoiteltujen hyödykkeiden kokonaiskustannuksia ja pääoman tuottovaatimusta sekä tuloja ei saa ilmoittaa edellä kohdissa K1 - K10. Kts. ohje M2.9.4.

Esimerkiksi henkilöstökoulutus ulkopuolisille organisaatioille ja oppisopimuskoulutuksen tietopuolisen opetuksen myynti toiselle koulutuksen järjestäjälle.

Muut kuin selkeästi määriteltävät opetuksen kustannukset ja tulot ilmoitetaan tässä. Opetusmaatilan ja harjoitusmetsän kustannukset, jotka ovat selkeästi määriteltävissä opetuksen kustannuksiksi, ilmoitetaan kohdissa K1 - K10. Koko toiminnasta tulee täyttää myös erillinen lomake, jonka täyttävät opetusmaatilan/harjoitusmetsän kustannuksia ja tuloja vuodelta 2005 ilmoittaneet koulutuksen järjestäjät.

Ammatillisessa koulutuksessa järjestettävän opetuksen yhteydessä osana koulutusta tapahtuva työ- ja palvelutoiminta. Näiden töiden hinnoittelussa voidaan ottaa huomioon opiskelijatöiden luonne, pidemmät toimitusajat ja koulutusvaiheesta johtuva työn suorittajien vähäisempi ammattitaito. Tässä ilmoitetaan ne kustannukset, jotka katetaan edellä mainitun määrittelyn mukaisella hinnoittelulla ja myös tulot ilmoitetaan tässä. Loput kustannuksista ilmoitetaan kohdissa K1 - K10. Muiden kuin opiskelijatöiden kustannukset ja tuotot ilmoitetaan muissa kohdan M2 alakohdissa.

Yrityshautomotoiminnan kustannukset ja tulot, myös yrityshautomotoiminnan edellytysten luomisesta ja toiminnan kehittämisestä aiheutuvat käyttökustannukset ja saadut tuet ja avustukset.

Ilmoitetaan kustannukset sekä tuotot oppilasasuntolapaikoista, jotka vuokrataan ammatillisen koulutuksen opiskelijoille (ei majoitusta, mikä ilmoitetaan kohdassa K3), tilojen ulkopuolisille vuokraamisesta aiheutuneet kustannukset ja tulot (esim. liikuntasalin iltakäyttö), opettajien ja muun henkilökunnan asuntojen kustannukset ja tulot sekä mm. henkilöstöruokailun kustannukset ja tulot.

Investoinnit ilmoitetaan erikseen rakennusten ja muiden investointien osalta jaettuna yli 320 000 euron ja alle 320 000 euron hankkeisiin.

Toimitilojen rakentamista, peruskorjausta tai ostoa koskeva hanke muodostaa yhden kokonaisuuden, joka sisältää sekä rakennus-/tilan ostokustannukset että näiden tilojen kalustamisen. Hankkeen kokonaiskustannukset määrittävät sen, miten hanke kyselyssä ilmoitetaan. Samoin menetellään kalusto- ja laitehankintakokonaisuuksien kanssa.

Siten kohtaan investoinnit, yli 320 000 € ilmoitetaan hankkeen kustannukset sekä rakennustöiden että käyttöomaisuushankintojen osalta, jos koko hankkeen kustannukset ylittävät 320 000 € rajan, vaikka rakennustöiden ja/tai hankintojen kustannukset jäisivät erillisinä tämän rajan alle.

Samaa hankekokonaisuutta koskevaa periaatetta noudatetaan täytettäessä kohdan M4.0.9.1 tietoja.

Esimerkki 1: Koulutuksen järjestäjä on tehnyt 200 000 euron (ilman alv) atk-laiteinvestoinnin opetukseen v. 2005. Kohtien M4.0.9.1 ja M4 sarakkeessa M2 ilmoitetaan hankintahinta eli 200 000 euroa ja sarakkeessa M3 arvonlisäveron osuus.

Esimerkki 2: Koulutuksen järjestäjä on tehnyt 350 000 euron (ilman alv) atk-laiteinvestoinnin opetukseen v. 2005. Kohdan M4 sarakkeessa M2 ilmoitetaan hankintahinta eli 350 000 euroa ja sarakkeessa M3 arvonlisäveron osuus.

Ilmoitetaan tilojen rakentaminen, hankinta, peruskorjaus tai niitä vastaava toimenpide ja tähän liittyvä irtaimen omaisuuden hankinta, jos hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 320 000 euroa riippumatta siitä, onko perustamishankkeelle saatu erillistä valtionosuutta tai muuta erillisrahoitusta. Tässä ilmoitetaan vuoteen 2005 kohdistuneet menot ja vastaavasti hankkeeseen mahdollisesti saadut tulot, kuten erillinen perustamishankkeiden valtionosuus. Näitä menoja ja tuloja ei ilmoiteta edellä kohdissa K1 - K10, M4.0.9.1 tai M2 tai A.

M4.1.1.2 Kohdan M4.1.1 kustannuksiin sisältyvä maksullisen palvelutoiminnan osuus

M4.1.1.3 Kohdan M4.1.1 kustannuksiin sisältyvä ammatillisen lisäkoulutuksen osuus

M4.1.1.4 Kohdan M4.1.1 kustannuksiin sisältyvä oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen osuus

Ilmoitetaan alle 320 000 euron tilojen rakentaminen, hankinta tai peruskorjaus (ns. pieni perusparannus) ja siihen liittyvä irtaimen omaisuuden hankinta. Tässä ilmoitetaan vuoteen 2005 kohdistuneet menot ja hankkeeseen mahdollisesti saadut erilliset tulot. Nämä menot ilmoitetaan lisäksi edellä kohdissa M4.0.9.1 tai A.

M4.1.9.2 Kohdan M4.1.9 kustannuksiin sisältyvä maksullisen palvelutoiminnan osuus (ei sisälly kohdan M2 kustannuksiin)

M4.1.9.3 Kohdan M4.1.9 kustannuksiin sisältyvä ammatillisen lisäkoulutuksen osuus (sisältyy lomakkeen A kustannuksiin)

Ilmoitetaan muu käyttöomaisuushankinta (laitehankinta), jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 320 000 euroa riippumatta siitä, onko perustamishankkeelle saatu erillistä valtionosuutta tai muuta erillisrahoitusta. Tässä ilmoitetaan vuoteen 2005 kohdistuneet menot ja vastaavasti hankkeeseen mahdollisesti saadut erilliset tulot, kuten perustamishankkeiden valtionosuus. Näitä menoja ja tuloja ei ilmoiteta edellä kohdissa K1 - K10, M4.0.9.1 tai M2 tai A.

M4.9.1.2 Kohdan M4.9.1 kustannuksiin sisältyvä maksullisen palvelutoiminnan osuus

M4.9.1.3 Kohdan M4.9.1 kustannuksiin sisältyvä ammatillisen lisäkoulutuksen osuus

M4.9.1.4 Kohdan M4.9.1 kustannuksiin sisältyvä oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen osuus

Ilmoitetaan alle 320 000 euron käyttöomaisuushankinnan kustannukset ja vastaavasti hankintoihin vuonna 2005 mahdollisesti saadut erilliset tulot. Nämä menot ilmoitetaan lisäksi edellä kohdissa M4.0.9.1 tai A.

M4.9.9.2 Kohdan M4.9.9 kustannuksiin sisältyvä maksullisen palvelutoiminnan osuus (ei sisälly kohdan M2 kustannuksiin)

M4.9.9.3 Kohdan M4.9.9 kustannuksiin sisältyvä ammatillisen lisäkoulutuksen osuus (sisältyy lomakkeen A kustannuksiin)

Ilmoitetaan kirjanpidon mukaiset (poistosuunnitelmien mukaiset) poistot maksullisen palvelutoiminnan ja ammatillisen lisäkoulutuksen osalta. Kohdassa ilmoitetaan poistosuunnitelman mukaiset poistot myös aikaisempien vuosien investoinneista.

Poistoja ei sisällytetä kohdan M2 maksullisen palvelutoiminnan eikä kohdan A ammatillisen lisäkoulutuksen kustannuksiin.

Käyttökustannukset ja tulot ilmoitetaan hintaryhmittäin koulutusaloille jaettuna todellisen toteutuman mukaisesti eroteltuna omaehtoiseen koulutukseen ja henkilöstökoulutukseen. Tiedot merkitään toteutuneen hintaryhmän mukaisesti koulutusalaa osoittavalle riville.

Opetusministeriön asetuksessa (1009/2004) on liitteenä luettelo ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta tutkintorakenteesta, josta selviää eri koulutusaloille kuuluvat tutkinnot. Opetushallituksen www-sivuilla osoitteessa www.oph.fi/asiakkaat/rahoitus on myös lista vastaavista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista ja niiden jakautumisesta eri koulutusaloille.

Kustannuksiin sisällytetään kaikki henkilöstökustannukset sekä lisäkoulutuksen aiheuttamat muut kustannukset aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Arvonlisävero ilmoitetaan erikseen. Kustannukset yhteensä hintaryhmittäin merkitään kohtaan A0 Ammatillinen lisäkoulutus yhteensä.

Tuloihin merkitään opiskelija- ja työnantajamaksuista kertyneet tulot. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamaksuista on säädetty opetusministeriön asetuksessa (1323/2001 5 § ).

Vuoden 2006 alusta ammatillisen lisäkoulutuksen hintaryhmien kertoimia on muutettu ja koulutusalat muodostavat uuden hintaryhmän. Vuoden 2005 valtionosuudet on myönnetty silloin voimassa olleen opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 10 a §:n mukaisina, josta syystä kustannukset kysytään sen jaon mukaisesti, mutta koulutusaloille jakaantuneena. Koulutuskustannusten erilaisuuden johdosta on kolmeen eri koulutusalaan tehty erillinen hintaryhmä / porrastus erityisen kalliiden tutkintojen osalle. Osalle koulutuksen järjestäjistä tullaan myöhemmin keväällä osoittamaan lisäkysely, joka koskee mm. hintaryhmissä A3 ja A8 olevien erityisen kalliiden tutkintojen kustannuksia ja suoritteita, mutta tässä kyselyssä ne ilmoitetaan sisältyneenä koulutusaloille.

Kaikki muut hintaryhmät, paitsi ryhmä 6) muu kuin näyttötutkintoon valmistava ammatillinen lisäkoulutus ja ryhmä 7) yleisiin kielitutkintoihin valmistava koulutus, ovat näyttötutkintoon johtavaa koulutusta.

Hintaryhmään 8) Muu kuin kohdassa 1 - 7 tarkoitettu koulutus kuuluu näyttötutkintoon valmistava koulutus mm. sosiaali- ja terveysalalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä vapaa-aika-alalla.

Jos koulutuksen järjestäjä ostaa ammatilliseen lisäkoulutukseen kuuluvaa opetusta tai näyttötutkintoja toiselta koulutuksen järjestäjältä, on tämä myyjälle maksullista palvelutoimintaa ja merkitään koulutuksen järjestäjäkohtaiselle lomakkeelle M2 Maksullinen palvelutoiminta. Ostajalle toiminta on ammatillisen lisäkoulutuksen kustannusta, joka merkitään lomakkeelle A, Ammatillinen lisäkoulutus.

Suoritetietoina ilmoitetaan todelliset toteutuneet opiskelijatyövuodet hintaryhmän mukaisesti koulutusalaa osoittavalle riville, yhden desimaalin tarkkuudella. Opiskelijatyövuodet jaetaan omaehtoiseen koulutukseen ja henkilöstökoulutukseen sisältäen erityisopetusta saaneiden opiskelijatyövuodet. Erillisenä lisätietona ilmoitetaan erityisopetusta saaneiden opiskelijoiden opiskelijatyövuosien määrä yhteensä, joka määrä sisältyy myös kohtaan S0 Opiskelijatyövuodet ja – määrät yhteensä.

Opiskelijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden. Työpäivän tunneiksi lasketaan kaikki lähi-, etä- ja monimuoto-opiskelun tunnit, jotka lasketaan opintojen laajuuteen vaikuttavina tunteina opiskelijaa kohden.

Opiskelijatyövuosien määrään voidaan lisätä suoritteita sellaisesta näyttötutkintoon osallistumisesta, jolloin näyttötutkinto suoritetaan osallistumatta tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Osallistuminen vastaa rahoitusta määrättäessä kahdeksaa prosenttia täydestä opiskelijatyövuodesta (Rah A 806/98 25 a §).

Tilastotietona kysytään ammatillisen lisäkoulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärät toimintavuoden 2005 aikana. Määrät ilmoitetaan hintaryhmän mukaisesti koulutusalaa osoittavalle riville. Opiskelijoihin lasketaan mukaan kaikki, jotka ovat vuonna 2005 aloittaneet opintonsa ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Tähän lukuun sisältyy myös opintonsa keskeyttäneet.

Lomakkeella ilmoitetaan toteutuneet kaikki osatutkinnot. Lukumäärässä voi yksi opiskelija esiintyä useaankin kertaan. Määrät ilmoitetaan hintaryhmän mukaisesti koulutusalaa osoittavalle riville erikseen omaehtoisen ja henkilöstökoulutuksen osalta. Valmiit tutkinnot ilmoitetaan samoin hintaryhmän mukaisesti koulutusalaa osoittavalle riville, omaehtoinen ja henkilöstökoulutus erikseen. Tutkintoihin lasketaan ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot, sekä perustutkinnot (ilman valmistavaa koulutusta), joista vuonna 2005 on annettu tutkintotodistus. Tutkinnot yhteensä merkitään kohtaan C0 Tutkinnot yhteensä.

Ammatillisen koulutuksen vuoden 2005 kustannus-, tulo- ja suoritekyselyn tiedot ilmoitetaan jakautuen seuraaviin koulutusaloihin/porrastustekijöihin

Suluissa oleva koodi vastaa tilastointipäivän perustietokyselyn vastaavaa koodia.

5. Tekniikan ja liikenteen ala:
koodi
- 506 Rakennusalan perustutkinto: maanrakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma (56)
- 501 Merenkulkualan perustutkinto (51)
- 502 Logistiikan perustutkinto: kuljetuspalvelujen koulutusohjelma (52)
- 507 Lentokoneasennuksen perustutkinto (57)
- 503 Elintarvikealan perustutkinto: meijerialan koulutusohjelma (53)
- 599 Muu tekniikan ja liikenteen ala, Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, Maahanmuuttajien valmistava koulutus

6. Luonnonvara- ja ympäristöala:
koodi
- 604 Metsäalan perustutkinto: metsäkonealan koulutusohjelma/metsäkoneenkuljettajatutkinto (64)
- 605 Metsäalan perustutkinto (muut kuin metsäkonealan koulutusohjelma) (65)
- 602 Maatalousalan perustutkinto: hevostalouden koulutusohjelma (62)
- 699 Muu luonnonvara- ja ympäristöala, Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, Maahanmuuttajien valmistava koulutus

7. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala:
koodi
- 703 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: ensihoidon koulutusohjelman eriytyvissä ammatillisissa opinnoissa (73)
- 707 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman eriytyvissä ammatillisissa opinnoissa (77)
- 708 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: suu- ja hammashoidon koulutusohjelman eriytyvissä ammatillisissa opinnoissa (78)
- 701 Liikunnanohjauksen perustutkinto (71)
- 799 Muu sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, Maahanmuuttajien valmistava koulutus