PERUSOPETUS Ilmoitus käyttökustannuksista toiminnoittain euroina vuonna 2006

Tällä kyselyllä kerätään kustannustiedot valtion koulujen ja järjestämisluvan saaneiden yksityisten opetuksen järjestäjien perusopetuksesta. Myös aikuislukioissa/-linjoilla sekä kansanopistoissa järjestettävän perusopetuksen kustannustiedot ilmoitetaan tällä lomakkeella. Esiopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuksia ei sisällytetä perusopetuksen tietoihin, vaan ne ilmoitetaan omilla lomakkeillaan.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki ja rahoitusasetus muuttuivat 1.1.2006 lukien. Perusopetuksen osalta lainsäädännön muutokset eivät vaikuta kustannusten tiedonkeruuseen, vaan kustannukset ilmoitetaan samaa periaatetta noudattaen kuin vuoden 2005 kustannusten tiedonkeruussa.

Palkkaukset ja Muut menot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa. Toiminnoista aiheutuvat arvonlisäverot ilmoitetaan erikseen omassa sarakkeessaan menoiksi. Valtionosuuspohjaan kuulumattomiin menoihin sisällytetään arvonlisäveron osuus.

Kustannustietojen tulee vastata tilastointipäivinä ilmoitettuja oppilasmäärätietoja.

Kustannustiedot muodostuvat toiminnoittaisista valtionosuuspohjaan kuuluvista menoista ja valtionosuuspohjaan kuulumattomista menoista.

Valtionosuuden kustannuspohjaan sisällytetään kirjanpidon mukaiset perusopetuksen käyttötalouden bruttomenot ja sellaiset investointimenot perustamishankkeista, joiden arvioidut kokonaiskustannukset alittavat valtioneuvoston perustamishankkeelle vahvistaman vähimmäismäärän (RahA 1395/2001, 320 000 euroa, ilman alv:a). Palkkausmenot ilmoitetaan kuitenkin nettona, henkilöstökorvauksilla vähennettynä.

Rahoituslain 42 §:n perusteella myönnettäviä harkinnanvaraisia valtion avustuksia vastaavat kustannukset luetaan kustannuspohjaan. Myös erillisellä valtionavustuksella järjestettyä maahanmuuttajien tukiopetusta sekä saamenkielisten, romanien ja vieraskielisten oppilaiden äidinkielenopetusta vastaavat kustannukset ilmoitetaan kustannuspohjaan (OPM:n kirje 62/520/2006, 9.5.2006/OPH:n tiedote 40/2006, 14.6.2006). Opetusministeriö vähentää keskimääräistä yksikköhintaa laskettaessa yksikköhintojen laskemisvuonna myönnettyjä valtionavustuksia vastaavan euromäärän kustannuspohjasta (RahL 1071/2005, 23 § 3 mom.).

Valtionosuuspohjaan ei saa sisällyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain, jäljempänä rahoituslain, (635/1998) 23 §:ssä mainittuja yksikköhintojen laskennassa huomiotta jätettäviä kustannuksia.

Valtionosuuspohjaan ei lueta rahoituslain 31 §:ssä tarkoitetuista valtioneuvoston vahvistaman euromäärän ylittävistä (RahA 1395/2001, 20 a §) perustamishankkeista ja maa-alueiden hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia.

Perustamiskustannuksia ovat toiminnallisen kokonaisuuden muodostava tilojen rakentaminen, hankinta, peruskorjaus tai niitä vastaava toimenpide ja niihin liittyvä irtaimen omaisuuden hankinta, jos toimenpiteen arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 320 000 euroa (ilman alv:a). Kustannuspohjaan luetaan ns. pienet hankkeet, jotka alittavat em. euromäärän ja joihin ei ole saatu erillistä perustamishankkeen valtionosuutta.

Valtionosuuspohjaan ei lueta lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia tai sisäisiä korkoja.

Valtionosuuspohjaan ei lueta opetuksen järjestäjän käyttöomaisuuden poistoja ja korkoja eikä sisäisiin vuokriin sisältyviä poistoja ja korkoja.

Kustannuspohjaan ei lueta kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin perustuvaa valtionrahoitusta. Työllistämistuella palkattujen osalta voidaan kustannuspohjaan kuitenkin lukea nettomenot.

Aikuisten koulutustason kohottamisohjelman (NOSTE) perusteella saatuja avustuksia vastaavia kustannuksia ei myöskään lueta kustannuspohjaan.

Käyttökustannukset, joihin on myönnetty rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta

Käyttökustannukset, joihin on myönnetty rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta, saadaan lukea valtionosuuspohjaan kuuluviksi käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnetty ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei ole niitä kattanut.

Valtionosuuspohjaan ei lueta kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet opetuksen järjestäjälle sen maksullisena palvelutoimintana järjestämistä palveluista. Maksullisessa palvelutoiminnassa opetuksen järjestäjä perii järjestämästään opetuksesta ja muista palveluista maksuja ulkopuolisilta palveluiden hankkijoilta, kuten esim. toisilta opetuksen järjestäjiltä, julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä.

Maksullista palvelutoimintaa ovat esim. opetuksen järjestäjän myymä henkilöstökoulutus ja ruokailupalvelut sekä henkilökunnan maksullinen ruokailu ja ensisijaisille opetuksen järjestäjille myydyt opetuspalvelut. Ensisijaisella opetuksen järjestäjällä tarkoitetaan opetuksen järjestäjää, jonka järjestämään opetukseen oppilas on otettu suorittamaan tutkintoa ja jolla on oikeus valtionosuuteen.

Valtionosuuspohjaan voidaan lukea vain välittömästi perusopetuksen järjestämisestä aiheutuneet koulun ja oppilaitoksen oman hallinnon kustannukset ja koulun johtokunnan kustannukset.

Valtionosuuspohjaan ei lueta tavaroiden ja palveluiden hankintahintoihin sisältyneitä arvonlisäveroja. Yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinnassa arvonlisävero kuitenkin huomioidaan korotuksena (RahL 1389/2001, 23 a §).

Valtionosuuspohjaan luetaan opetuspalvelujen ostot muilta kuin oman perusopetuksen yksiköiltä, esimerkiksi opetussuunnitelmaan kuuluvan kurssin ostaminen muun koulutuksen yksiköltä. Opetuksen järjestäjän ostama opetus toisilta, omilta toimintayksiköiltä tai muilta koulutuksen järjestäjiltä, on siis ostajan valtionosuuspohjaan kuuluva kustannus, mutta myyjän maksullista palvelutoimintaa.

Koska meno saa sisältyä valtionosuuspohjaan vain kerran, omien toimintayksiköiden väliset kustannukset tulee kohdentaa kyseessä olevalle yksikölle menonsiirtoina.

Sisäisten palvelujen kustannukset voidaan lukea valtionosuuspohjaan vain silloin, kun kustannukset perustuvat palvelujen todelliseen käyttöön.

Yhteiset kustannukset jaetaan pääsääntöisesti oppilasmäärien, opetustuntien tai käytössä olevien neliöiden suhteessa (esim. osuus yhteisen opettajan tai muun henkilökunnan palkkaukseen tai yhteiskäytössä olevat tilat).

Opetus ja siihen välittömästi liittyvän toiminnan kustannukset (esim. tukiopetus, kerho- ja nuorisokerhotyö, opetuksen ohjaus, oppilaan ohjaus, kotitehtävien valvonta ja oppilaskodin oppilaiden ohjaus).

Opetukseen sisällytetään opetustoiminnan välittömät rehtorien ja opettajien palkat lakisääteisine henkilösivukuluineen, eläkkeet, opettajien henkilöstökoulutus, materiaalin ja palvelujen ostot, koneiden ja kaluston vuokrat, muut kuin koulun ja kodin väliset oppilaskuljetukset sekä muut opetustoiminnan välittömät kustannukset.

Opetuksen osuus kiinteistökustannuksista ilmoitetaan kohdassa K060 Kiinteistöjen ylläpito.

Vammaisille järjestetyn perusopetuksen valtionosuuspohjan mukaiset kustannukset ilmoitetaan erikseen ainoastaan kohdissa K070 Vaikeimmin kehitysvammaisten opetus ja K050 Muu vammaisopetus.

Kaikki oppilaskotien käyttökustannukset siltä osin kuin kustannukset aiheutuvat perusopetuksen oppilaiden majoittamisesta (esim. henkilökunnan palkkauskustannukset, materiaalin ostot, vuokrat, muut oppilaskotien ylläpitomenot ja majoitukseen liittyvät menot). Ei lukiokoulutuksen majoituskustannuksia, jotka ilmoitetaan lukiokoulutuksen lomakkeella. Perusopetuksen oppilaiden yksityismajoituksesta aiheutuneet maksut kokonaisuudessaan. Vammaisille järjestetyn perusopetuksen valtionosuuspohjan mukaiset kustannukset ilmoitetaan erikseen ainoastaan kohdissa K070 Vaikeimmin kehitysvammaisten opetus ja K050 Muu vammaisopetus.

Kodin ja koulun välisistä koulukuljetuksista sekä kuljetus- ja saattoavustuksista opetuksen järjestäjälle aiheutuneet käyttökustannukset.

Perusopetukseen osallistuneille järjestetystä ruokailusta aiheutuneet kokonaiskustannukset (palkat lakisääteisine henkilösivukuluineen, elintarvikkeet, kalusto, laitteet, kuljetukset sekä muut ruokailun järjestämiseen liittyvät kustannukset), myös muilta ostetut ruokailupalvelut. Ei kiinteistöstä aiheutuvia kustannuksia, jotka ilmoitetaan kohdassa K062 Kiinteistöjen ylläpito. Ruokailukustannuksiin saa lukea vain perusopetuksen ruokailukustannukset (ei esim. aineopiskelijoiden eikä henkilökunnan ruokailukustannuksia, valvovaa opettajaa lukuun ottamatta). Muilta osin ruokailun kustannukset ilmoitetaan kohdassa K199 Valtionosuuspohjaan kuulumattomat menot. Vammaisille järjestetyn perusopetuksen valtionosuuspohjan mukaiset kustannukset ilmoitetaan erikseen ainoastaan kohdissa K070 Vaikeimmin kehitysvammaisten opetus ja K050 Muu vammaisopetus.

Milloin ruokala tarjoaa ateriat myös toisen koulutusmuodon oppilaille (esim. esiopetus, lukiokoulutus jne.), jaetaan ruokailun kustannukset eri koulutusmuotojen kesken ruokailuun osallistuvien oppilaiden määrien suhteessa. Kohdassa K031 ilmoitetaan ainoastaan perusopetuksen osuus ruokailun kustannuksista.

Muu oppilashuolto lukuun ottamatta ruokailua, majoitusta ja kuljetusta. Muun oppilashuollon kustannuksia ovat esim. oppilaiden tapaturmien hoidosta aiheutuneet menot, oppilaiden tapaturmavakuutusmaksut, oppilastestaukset. Muun oppilashuoltohenkilökunnan (esim. koulunkäyntiavustajien palkat muun kuin vammaisopetuksen osalta) palkat lakisääteisine sivukuluineen.

Muun oppilashuollon kohtaan ei tule sisällyttää kansanterveys- ja lastensuojelulain alaista toimintaa (esim. kouluterveydenhuollosta, koulupsykologista ja koulukuraattorista aiheutuneet kustannukset). Ne ilmoitetaan lomakkeella kohdassa K199 Valtionosuuspohjaan kuulumattomat menot.

Vammaisille järjestetyn perusopetuksen valtionosuuspohjan mukaiset kustannukset ilmoitetaan erikseen ainoastaan kohdissa K070 Vaikeimmin kehitysvammaisten opetus ja K050 Muu vammaisopetus.

Opetuksen järjestäjän välittömästi perusopetuksen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset, kuten sisäisen hallinnon palkat lakisääteisine henkilösivukuluineen, eläkkeet, materiaalin ja palvelujen ostot, koneiden ja kaluston vuokrat, koulujen johtokuntien kokouspalkkiot ja muut koulujen sisäiseen toimintaan liittyvät kustannukset, joita ei voida lukea edellä ryhmiteltyihin kustannuksiin. Valtionosuuspohjaan eivät kuulu rahoituslain 23 §:n mukaan sellaiset hallintokustannukset, jotka eivät aiheudu välittömästi perusopetuksen järjestämisestä.

Vammaisille järjestetyn perusopetuksen valtionosuuspohjan mukaiset kustannukset ilmoitetaan erikseen ainoastaan kohdissa K070 Vaikeimmin kehitysvammaisten opetus ja K050 Muu vammaisopetus.

Kiinteistökustannukset lukuun ottamatta oppilaskotien sekä vammais- ja vaikeimmin kehitysvammaisten opetusta. Myös kiinteistöjä välittömästi palvelevan tontin ja kadun kunnossapitokustannukset.

Kiinteistöhenkilökunnan palkat lakisääteisine henkilösivukuluineen, eläkkeet, materiaalin ja palvelujen ostot, vuokrat ja muut kiinteistöjen hoitoon sekä ylläpitoon liittyvät kustannukset.

Mikäli kiinteistöjen ylläpito on hoidettu toisen hallintokunnan tai yksikön toimesta keskitetysti ja käytetään sisäistä laskutusta tai ns. kustannusten vyöryttämistä, otetaan sisäinen laskutus tai vyörytyserä edellä olevassa laajuudessa tässä kohdassa huomioon ilman laskennallisia korkoja ja poistoja.

Kiinteistöissä sijaitsevien opettajien ja muun henkilökunnan asuntojen sekä ulkopuolisille vuokrattujen asuntojen ja muiden tilojen osuutta ei saa sisällyttää kiinteistökustannuksiin, vaan ne merkitään kohtaan K199 Valtionosuuspohjaan kuulumattomat menot.

Investointeihin sisältyvät valtioneuvoston vahvistaman euromäärän (RahA 1395/2001, 320 000 euroa) alittavat ns. pienet hankkeet, joihin ei ole saatu erillistä perustamishankkeen valtionosuutta, kaikki tilivuoden menot perusopetuksen osalta yhteensä.

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden (Perusopetuslaki 25 § 2 mom. ja RahA 1 §) perusopetuksen järjestämisestä opetuksen järjestäjälle aiheutuneet kokonaiskustannukset. Tässä ei ilmoiteta oppilaan kuntoutuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia.

Opetuksen järjestämisestä aiheutuneiksi kustannuksiksi luetaan opetuksen, majoituksen ja kuljetuksen, ruokailun, muun oppilashuollon, koulun sisäisen hallinnon ja kiinteistöjen ylläpidon kustannukset.

Muuhun opetukseen tai toimintaan integroiduista vaikeimmin kehitysvammaisista perusopetuksen oppilaista ilmoitetaan oppilasmäärien suhteessa laskettu osuus kustannuksista sekä vaikeimmin kehitysvammaisten perusopetusoppilaiden erilliskustannukset (esim. koulunkäyntiavustajan palkkaus, kuljetukset jne.).

Perusopetuslain 25 §:n 2 mom. mukaisena vammaisopetuksena järjestetystä perusopetuksesta (11-vuotinen oppivelvollisuus) opetuksen järjestäjälle aiheutuneet kokonaiskustannukset.

Muuhun opetukseen tai toimintaan integroiduista vammaisoppilaista ilmoitetaan oppilasmäärien suhteessa laskettu osuus kustannuksista sekä vammaisoppilaiden erilliskustannukset (esim. koulunkäyntiavustajan palkkaus, kuljetukset jne.).

Edellä mainittuihin toimintoluokkiin sisältyvät kustannukset jaetaan lomakkeen sarakkeilla menolajeihin:
- Palkkaus
- Muut menot
- Arvonlisävero

Palkkaus sisältää palkat ja palkkiot, eläkkeet, eläkemaksut sekä muut henkilösivukulut. Näiden tulee vastata opetuksen järjestäjän perusopetuksen palkkauskustannuksia. Palkkausmenot ilmoitetaan nettona, henkilöstökorvauksilla vähennettynä.

Arvonlisävero-sarakkeelle jaotellaan toiminnoittain tavaroiden ja palveluiden hankintahintaan sisältyneet kirjanpidon mukaiset arvonlisäverot. Toiminnoittaisen jaon voi tehdä myös arvioiden arvonlisäveroprosenttien perusteella.

Valtionosuuspohjaan kuulumattomiin menoihin ilmoitetaan sellaiset menot, joita ei huomioida yksikköhintoja laskettaessa. Näitä ovat mm. seuraavat:
- työllistämistuella palkattujen henkilöiden palkkauskustannuksista tuella katettu osuus
- lääninhallituksen NOSTE-ohjelman valtionavustusta vastaavat kustannukset
- ulkopuolisten, henkilökunnan ja aineopiskelijoiden maksullinen ruokailu
- opettajien ja muun henkilökunnan asuntojen menot
- muu maksullinen palvelutoiminta
- käyttöomaisuuden poistot ja korot

Tällä lomakkeella ei ilmoiteta valtioneuvoston vahvistaman euromäärän ylittäviä (RahA 1395/2001) perustamiskustannuksia eikä rahoituskustannuksia.

Valtionosuuspohjaan kuulumattomat menot ilmoitetaan arvonlisäverollisina, yhteensä summana.

Pidetyt opetustunnit vuositunteina kalenterivuoden 2006 aikana eli kevätlukukausi 2006 + syyslukukausi 2006, ilman maksullisen palvelutoiminnan opetustunteja (ei vuosiviikkotunteja).

Opetustunneiksi luetaan 45 - 60 minuuttia kestävä kontaktiopetustapahtuma (alle 45 minuuttia kestävä opetustapahtuma, esim. tukiopetus, yhdistellään 45 minuutin mittaisiksi opetustunneiksi).

Opetustunteihin luetaan tukiopetus ja erityisopetus sekä oppilaanohjaajan työjärjestyksen mukaan pitämät luokkatunnit, mutta ei lueta sellaisia opettajien erityistehtäviä, joissa ei ole oppilaskontaktia (AV-välineiden hoito, kirjastotunnit, demonstraatiotunnit, valvonta), ei myöskään kerhotunteja.