OPETUSHALLITUS  Rahoitus- ja kustannustietopalvelut puh: (09) 7747 7090  E-mail: laskentapalvelut@oph.fi

TÄYTTÖOHJE 
Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2007
 
 

AMMATILLINEN KOULUTUS

YLEISTÄ

Ammatillisen koulutuksen kustannusten ja tulojen seuranta on pyritty kehittämään sellaiseksi, että se mahdollisimman hyvin tuottaa tietoa ammatillisen koulutuksen järjestäjän koulutustoiminnan ja muun toiminnan rahoituskokonaisuudesta. Kustannus- ja tulotiedot kerätään siten, että ne täyttävät rahoitusjärjestelmän tietotarpeet, toiminnan taloudellisuuden ja tuloksellisuuden tarkastelun tietotarpeet sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjän toimintansa kehittämiseksi tarvitseman tiedon tarpeen. Lisäksi kysytään toiminnan seurannan ja kehittämisen kannalta tarpeellisia suoritetietoja. 

Valtionosuuspohjan mukaiset käyttömenot, niitä vastaavat suoritteet sekä muut valtionosuuspohjan laskentaan liittyvät tiedot ilmoitetaan koulutustyyppien mukaisilla lomakkeilla. Kustannustietojen tulee vastata vuoden 2007 tilastointipäivien mukaisia opiskelijamääriä/ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosia. Seurantatietona kerätään tietoa valtionosuuspohjaan kuulumattomista menoista, joiden pohjalta voidaan arvioida koulutuksen järjestäjän toimintaa kokonaisuudessaan.

▪ Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus (K02 - lomake): koulutusaloittain/porrastustekijöittäin (liite 1)

Kustannustenkeruulomakkeella ilmoitetaan tiedot ammatilliseen perustutkintoon johtavasta opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta, näyttötutkintona suoritettavasta ammatilliseen perustutkintoon valmistavasta koulutuksesta ja opetussuunnitelmaperusteisesta muusta kuin tutkintoon johtavasta vammaisten valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta, maahanmuuttajien valmistavasta koulutuksesta, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta ja talouskouluopetuksesta.

Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintojen laskemiseksi tarvittavat valtionosuuspohjaan sisällytettävät kustannustiedot kysytään lomakkeella kohdissa K1 – K9. Tiedot kerätään koulutusaloittain/porrastustekijöittäin. Suoritetiedot kerätään kohdissa S1-S2. 

▪ Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen perus- ja lisäkoulutus kumpikin erikseen (K13- lomake)

▪ Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus (A14-, S14- ja C14-lomake)

Ilmoitetaan ammatillisen lisäkoulutuksen (ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot ja niihin valmistava koulutus sekä muu ammatillinen ei- tutkintotavoitteinen lisäkoulutus) kustannus- ja suoritetiedot ilmoitetaan erikseen omilla lomakkeilla koulutusaloittain.

▪ Ammatillisen koulutuksen järjestäjätaso (E92-lomake koskee kaikkia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä)

Kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät täyttävät yhteisen koko ammatillista koulutusta koskevan järjestäjätason lomakkeiston.  Ohjeen sivut 1 – 15 koskevat kaikkia ammatillisen perus – ja lisäkoulutuksen järjestäjiä.

Koulutuksen järjestäjätason tiedot sisältävät:

- kohta T0 tulot, eritellään ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tuloihin

- kohta P tulosrahoitusta varten kysyttävät tiedot, ilmoitetaan myös oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen tiedot.

- kohta E 2 maksullisen palvelutoiminnan kustannukset ja tulot sekä maksullisen palvelutoiminnan suoritteet

- kohta E3 kansainvälisen toiminnan kustannukset ja tulot. Kansainvälisen toiminnan kustannukset ja tulot sisältyvät lisäksi ilmoituksessa joko oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen kohtien K1 – K9 alakohtaisesti/porrastustekijöittäin kysyttyihin kustannustietoihin tai oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kohtien K1 – K9 kustannustietoihin tai ammatillisen lisäkoulutuksen kustannustietoihin siltä osin kuin ne ovat valtionosuuteen oikeuttavia kustannuksia tai maksullisen palvelutoiminnan tietoihin.

- kohta E4 investoinnit 

- kohta E5 ammatillisen lisäkoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan poistot

- kohta E6 varaukset ja siirrot rahastoihin

- kohta E9 muut kustannukset ja muu rahoitus ilmoitetaan tietoja, joita tarvitaan tarkasteltaessa koulutuksen järjestäjän kokonaiskustannuksia ja rahoitusta.

Kaikki kustannukset tulee jakaa toiminnoista aiheutuneiden kustannusten mukaan (ns. aiheuttamisperiaatteen mukaan) ammatillisen peruskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen sekä maksullisena palvelutoimintana järjestetyn koulutuksen kustannuksiin. Yhteiset kustannukset, joita ei suoraan voida kohdistaa edellä mainitun mukaisesti, jaetaan laskennallisin perustein esimerkiksi työajan, opiskelijamäärien, opetustuntien tai neliöiden suhteessa.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 43 §:n mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on tehtäviään hoitaessaan oikeus saada valtion ja kunnan viranomaiselta koulutuksen suunnittelun ja järjestämisen kannalta tarpeelliset tilastotiedot ja muut vastaavat tiedot. Säännöksen 2 momentin mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee pyynnöstä toimittaa valtion opetushallintoviranomaiselle sen määräämät koulutuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja seurannan edellyttämät tiedot. Rahoitus- ja kustannustietopalvelut -yksikön keräämät tiedot on luettavissa osoitteessa http://www.oph.fi/asiakkaat/rahoitus.

Rahoituslain 1 §:n mukaan lailla rahoitetaan mm. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ( 630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) säädettyä toimintaa. Käyttökustannusten rahoituksen laskemisen lähtökohtana ovat ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen toiminnan järjestämisestä aiheutuneet kirjanpidon mukaiset ammatillisen koulutuksen käyttökustannukset bruttomääräisenä. Niiden perusteella lasketaan valtioneuvoston ammatilliselle peruskoulutukselle säätämä keskimääräinen yksikköhinta sekä lasketaan kullekin koulutuksen järjestäjälle määrättävä yksikköhinta. Ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen porrastamisesta toiminnan tuloksellisuuden perusteella ja tulosmittareiden laskennasta on säädetty rahoituslain 19 §:ssä sekä rahoitusasetuksen pykälissä 8 a, 8 b ja 8 c. Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat perustuvat oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan. Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat määrää opetusministeriö talousarvion rajoissa.

1) laissa tarkoitetusta perustamishankkeesta eikä maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia;

3) lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja ja poistoja; Rahoituslain 23 §:n 4 momentin mukaan tämä ei koske ammatillisen koulutuksen järjestäjän kirjanpidon mukaisia poistoja, joista on voimassa, mitä 19 §:n 1 momentissa säädetään.

4) kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin perustuvaa valtionrahoitusta;

5) maksuja 1 §:ssä mainittujen lakien ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen toiminnan järjestäjille, jos maksujen perusteena olevasta toiminnasta toiminnan järjestäjille aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon yksikköhintoja laskettaessa;

6) 1 §:ssä mainitun lain mukaisen toiminnan järjestäjän maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia; eikä

7) muita kuin välittömästi 1 §:ssä mainittujen lakien mukaisen toiminnan järjestämisestä aiheutuneita hallintokustannuksia.

Koulutusmuotojen käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta, saadaan lukea rahoitettaviksi käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata (RahL 23§).

Päällekkäisen rahoituksen poistamiseksi valtionrahoituksen piiriin kuuluvaa toimintaa varten rahoituslain 42 §:n nojalla myönnettyjä valtionavustuksia vastaava euromäärä vähennetään asianomaisen toiminnan kokonaiskustannuksista (nettoutus).  Valtionosuusviranomainen tekee vähennyksen kustannuspohjasta kustannusten laskemisvuonna myönnettyjen avustusten määrän mukaisesti, joten koulutuksen järjestäjät ilmoittavat kustannukset bruttomääräisinä annettujen ohjeiden mukaisesti.

Rahoituslainsäädäntöön (rahoituslaki ja rahoitusasetus) 1.1.2006 lukien tehtyjen muutosten mukaan mm. ammatillisen koulutuksen järjestäjän oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen peruskoulutukseen liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot luetaan mukaan yksikköhintojen laskemisen perusteena käytettäviin kustannuksiin. Poistot ilmoitetaan oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa valtionosuustoiminnan osalta koulutusaloittain ja porrastustekijöittäin. Maksullisen palvelutoiminnan, oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen poistot ilmoitetaan omissa kohdissa.

Niin sanottuja pieniä hankkeita ei saa merkitä yksikköhinnan laskemisessa käytettäviin kustannuksiin, jollei kysymys ole kirjanpidon mukaisista vuosikuluista.  Ns. pieniä hankkeita (muita kuin vuosikuluiksi kirjattuja) ei myöskään saa sisällyttää oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen kustannuksiin, vaan ne ilmoitetaan koulutuksen järjestäjätason lomakkeella kohdassa E 4 investoinnit.

Maksetut vuokrat luetaan edelleenkin kustannuspohjaan, mutta erillisistä vuokria varten myönnetyistä yksikköhinnan korotuksista on luovuttu.

Opetushallitus kysyy koulutuksen järjestäjätason lomakkeella henkilöstön kehittämismittarin, läpäisymittarin ja opettajien kelpoisuusmittarin laskennassa tarvittavat tiedot. Työllistymis- ja jatko-opiskelumittarin sekä keskeyttämismittarin laskennassa käytettävät tiedot perustuvat Tilastokeskuksen koulutuksen järjestäjiltä opiskelijakohtaisesti keräämiin tietoihin ja henkilöpohjaisiin rekistereihin (RahL 8 b §). Tulosrahoituksen tiedoista lähetetään toukokuun lopussa koulutuksen järjestäjille kooste järjestäjän ilmoittamista ja tulosrahoituksen laskennassa käytettävistä perustiedoista, jotka tulee tarkistaa. Tietojen tarkistamisesta ja korjaamisesta lähetetään samassa yhteydessä ohjeet.

LOMAKKEIDEN TÄYTTÖOHJEET

Kustannuslajit ja arvonlisäverot

EU-rahoitus sisältää EU:n myöntämät avustukset Tilastokeskuksen taloustilastoluokituksen mukaisesti.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISESTI ILMOITETTAVAT TIEDOT
(E92 -lomake)

P. Tuloksellisuuden laskemista varten kerättävät tiedot

Ilmoitetaan koulutusaloittain koulutuksen järjestäjän vuonna 2004 opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärä nuorten ja aikuisten oppilaitosmuotoisessa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Aloittaneella tarkoitetaan opiskelijaa, joka on aloittanut opintonsa vuoden 2004 aikana ja ilmoitettu rahoitukseen oikeuttavana opiskelijana opetussuunnitelmaperusteisessa nuorten tai aikuisten ammatillisessa peruskoulutuksessa ensimmäisen kerran joko tilastointipäivänä 20.1.2004 tai 20.9.2004. Mikäli opiskelija on aloittanut opintonsa 21.9 - 31.12.2004 välisenä aikana ja hänet on ensimmäisen kerran ilmoitettu rahoitukseen oikeuttavaksi opiskelijaksi 20.1.2005, ilmoitetaan opiskelija aloittaneeksi vuonna 2004.

Aloittaneista ilmoitetaan niiden opiskelijoiden lukumäärä, jotka ovat suorittaneet tutkinnon vuosina 2005 – 2007.

Läpäisymittarin laskennassa käytetään koulutuksen järjestäjän opintonsa aloittaneiden ja tästä joukosta valmistuneiden tilannetta yhteensä.

Aloittaneista ilmoitetaan niiden opiskelijoiden lukumäärä, jotka ovat suorittaneet tutkinnon (saaneet tutkintotodistuksen) vuosina 2005 – 2007.

Lukumäärätiedot sisältävät ammatillista peruskoulutusta antavat opettajat 31.12.2007 tilanteen mukaan; kaikki vakinaiset ja määräaikaiset opettajat, mukaan lukien virkavapaalla olevat ja vähintään 4 kuukautta viransijaisena toimivat (ml. rehtorit ja muut opetusvelvolliset johtajat, lehtorit ja päätoimiset tuntiopettajat, erityisopettajat, opinto-ohjaajat). Opettajien lukumäärätietoihin ei ilmoiteta luennoitsijoita ja vastaavia yksittäisiä/satunnaisia tunteja pitäviä.

Muodollisella kelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että opettajalla on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) mukainen kelpoisuus.

P6. Henkilöstön kehittämismittari

Ilmoitetaan ammatillisen peruskoulutuksen henkilöstön osaamisen uudistamisesta aiheutuneet kustannukset. Kustannustiedot kysytään arvonlisäverottomina ja erikseen ilmoitetaan arvonlisävero.

Kustannuksiin sisällytetään:

Henkilökustannukset voidaan määritellä laskennallisesti käytetyn ajan perusteella, mikäli kustannuksia ei ole seurattu erikseen.

Työelämäyhteydellä tarkoitetaan sellaista jaksoa, jossa opettaja on vähintään viikon ajan tutustumassa ja/tai työskentelemässä oman ammattialansa tehtävissä yrityksessä tai yhteisössä. Opetussuunnitelman mukaisten opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen suunnittelusta ja ohjauksesta aiheutuvia kustannuksia ei sisällytetä tähän kohtaan.

Henkilöstön kehittämismittaria laskettaessa jakajana käytetään suoraan ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen kustannuslomakkeiden K1-K8 kohdista saatavien henkilöstömenojen summaa.

Maksullisen palvelutoiminnan kustannuksiin ei sisällytetä ns. pieniä hankkeita, jollei kysymys ole kirjanpidon mukaisista vuosikuluista, vaan ne ilmoitetaan kohdassa E 4 investoinnit. Kustannuksiin ei sisällytetä myöskään maksulliseen palvelutoimintaan kohdistuvia poistoja, vaan poistot merkitään kohtaan E5 Ammatillisen lisäkoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan poistot.

Maksullinen palvelutoiminta on ammatillisen koulutuksen järjestäjän toimintaa markkinoilla, joilla yritykset tarjoavat vastaavia tuotteita ja palveluja. Maksullisessa palvelutoiminnassa koulutuksen järjestäjä laskuttaa järjestämästään koulutuksesta ja muista palveluista sekä tuotteista ulkopuolisia asiakkaita.

Tässä kyselyssä ei maksullisena palvelutoimintana pidetä koulutuksen järjestäjän järjestämisluvassa määrätyn koulutustehtävän muodostamien sisäisten yksiköiden välistä myynti-/ostotoimintaa. Jos kuntajärjestäjän alaiset hallintokunnat ostavat palvelua koulutuksen järjestäjältä, kirjataan tältä osin myyty palvelu maksulliseen palvelutoimintaan.

Eu-rahoitteisen koulutuksen/toiminnan käyttökustannukset, jotka kirjataan RahL 23 § mukaisesti maksulliseen palvelutoimintaan ja siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata, ne voidaan kirjata valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kustannuksiin sen mukaan, kohdistuuko toiminta ja kustannukset ammatilliseen peruskoulutukseen, oppisopimustoimintaan tai ammatilliseen lisäkoulutukseen.

Jos kyseessä on maksullisen palvelutoiminnan hanke, johon saatu Eu- ja/tai kansallista rahoitusta, kustannukset ja tulot kohdistetaan kokonaisuudessaan maksulliseen palvelutoimintaan.

Maksullisen palvelutoiminnan kustannukset kysytään seuraavan jaottelun mukaisesti:

E2.1. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus

E2.0 Maksullinen palvelutoiminta, kustannukset yhteensä

Maksullisen palvelutoiminnan tulot kysytään seuraavan jaottelun mukaisesti:

E2.2 Lääninhallituksen hankkima ja rahoittama ammatillinen koulutus

E2.9 Muu maksullinen palvelutoiminta

Maksullisen palvelutoiminnan suoritteet

E3.0 Kansainvälinen toiminta, kustannukset yhteensä

E3.0 Kansainvälinen toiminta, tulot rahoituslähteittäin yhteensä

Varainhoitovuoden investoinnit ilmoitetaan suoriteperusteisesti. Investoinnit ilmoitetaan arvonlisäverottomina ja investointeihin sisältyvät arvonlisäverot ilmoitetaan erikseen.

E5.1 Rakennusten poistot

E5.9 Muiden investointien poistot

E5.0  Poistot yhteensä

E6.1 Investointivaraukset

E6.1.1 Rakennukset

E6.1.9 Muut varaukset

E6.2 Siirrot rahastoihin

E6.2.1 Siirrot investointirahastoihin

E6.2.9 Siirrot muihin rahastoihin

E6.0 Varaukset ja siirrot rahastoihin yhteensä

Koulutusaloittain/porrastuskoulutuksittain ilmoitettavat kustannus- ja suoritetiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opetustoiminnan, kiinteistöjen ylläpidon kustannukset, opintososiaalisten etujen sekä yhteisten toimintojen ja hallinnon kustannukset kohdistetaan koulutusalalle ja porrastustekijälle aiheutuneiden kustannusten mukaan (ns. aiheuttamisperiaatteen mukaan) tai jos aiheuttamisperiaatetta ei voi noudattaa, kohdistetaan kustannukset laskennallisesti kutakin kustannustekijää parhaiten kuvaavan suoritteen kuten esimerkiksi työajan, opiskelijamäärien, opetustuntien tai neliöiden suhteessa.

Vammaisille opiskelijoille järjestetyn valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajille järjestetyn ammatillisen peruskoulutuksen valmistavan koulutuksen, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen ja kotitalousopetusta muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestetyn koulutuksen (talouskouluopetuksen) tiedot sisällytetään alakohtaisiin lukuihin ja lisäksi tiedot ilmoitetaan kohdassa K0.0 (lisätiedot). Tiedot ilmoitetaan sen mukaisesti kuin opiskelijat on ilmoitettu tilastointipäivinä. 

Mikäli Euroopan sosiaalirahastohankkeen osana on toteutettu koulutustehtävään kuuluvaa koulutusta, joka on rahoitettu omalla rahoituksella, kustannukset ilmoitetaan kohdissa K1 – K8 vain omarahoitusosuutta vastaavalta osaltaan sekä tarvittaessa kohdassa E3.  

Opetushenkilöstön ammattitaidon kehittämisen ja ylläpitämisen kustannukset ilmoitetaan kohdassa K7.9.

Opetustoiminnan koneiden ja kaluston hankintakustannukset, siltä osin kuin ne käsitellään kirjanpidossa investointimenoina, merkitään kyselyssä ainoastaan kohtaan E4

Kohdan K1.1 opetuksen kustannuksiin ei sisällytetä kohdissa K 1.2 – K1.4 ilmoitettavia kustannuksia.

Tässä kohdassa ilmoitetaan ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä aiheutuneet kokonaiskustannukset kuten opettajien ja muun henkilöstön suunnittelutyö ja ammattiosaamisen näyttöjen ohjaus.

Ammattiosaamisen näytöistä vastaavan toimielimen kustannukset ilmoitetaan kohdassa K7.4.

Sisältää esim. työssäoppimispaikan suunnittelusta, hankkimisesta ja työssäoppimisjaksojen arvioinnista aiheutuneet kustannukset. Kustannuksina ilmoitetaan myös opettajien matkakustannukset. Työssäoppimisjaksosta aiheutuneet opiskelijoiden matkakustannukset ilmoitetaan myös tässä kohdassa. Työssäoppimisjakson ajalta opiskelijoiden ruokailukustannukset ilmoitetaan kohdassa K 3.2.1

Tuloissa ilmoitetaan sarakkeessa Valtion erillisrahoitus se osa valtionavustuksesta, joka on käytetty työssäoppimisen kustannuksiin vuonna 2007.

Kiinteistön koneiden ja kaluston hankintakustannukset, siltä osin kuin ne käsitellään kirjanpidossa investointimenoina, merkitään kyselyssä ainoastaan kohtaan E4.

Opintososiaalisena etuna järjestetyn majoituksen (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 37 - 39 §) kiinteistökustannukset ilmoitetaan asianomaisessa kohdassa K3.1.

Opettajien ja muun henkilökunnan asuntojen kustannukset sekä vastaava vuokratulo ilmoitetaan kohdassa E2.  Mikäli koulutuksen järjestäjä on vuokrannut oppilasasuntolapaikkoja ulkopuolisille, saadut vuokratulot ja asuntolan kustannukset ilmoitetaan tältä osin kohdassa E2.9. Kiinteistökustannukset, jotka kohdistuvat maksulliseen palvelutoimintaan ilmoitetaan kohdassa E2.

Oppilasasuntoloiden henkilökunnan palkat yms. menot, materiaalin ja palvelujen ostot, vuokrat ja muut oppilasasuntoloiden ylläpitokustannukset, myös kiinteistökustannukset sekä muut majoitukseen liittyvät kustannukset.

Koneiden ja kaluston hankintakustannukset, siltä osin kuin ne käsitellään kirjanpidossa investointimenoina, merkitään kyselyssä ainoastaan kohtaan E4.

Opiskelijaruokailutilojen kiinteistökustannukset ilmoitetaan kohdassa K2. 

Koneiden ja kaluston hankintakustannukset, siltä osin kuin ne käsitellään kirjanpidossa investointimenoina, merkitään kyselyssä ainoastaan kohtaan E4.

Kohdassa ilmoitetaan myös työssäoppimisen ajalta maksetut opiskelijoiden ruokailukustannukset.

Ammatillisen peruskoulutuksen yksityisopiskelijoiden, ulkopuolisten ruokailijoiden ja henkilökunnan maksullisen ruokailun ja työtoimintaan kuuluvan ruokailun kustannukset sekä tulot ilmoitetaan kohdassa E2.9, muu maksullinen palvelutoiminta.

Opiskelijaruokailun kustannukset ilmoitetaan seuraavasti:

Tässä kohden ilmoitetaan kustannukset lisätyn ateriaedun eli aamiaisen ja päivällisen osalta.

Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaaviin toimielimiin nimettyjen henkilöiden palkkiot ym. hallinnolliset kustannukset (L601/2005).

Kohtaan merkitään myös ura- ja rekrytointipalvelut, jotka sisältävät opiskelija- ja työnantajapalveluja, joiden tarkoituksena on parantaa koulutuksen järjestäjän työelämäsuhteita ja koulutuksesta valmistuvien työllistymistä. Myytäessä ura- ja rekrytointipalveluja ulkopuolisille, kustannukset ja tulot ilmoitetaan tältä osin kohdassa Maksullinen palvelutoiminta E2.

Kohtaan merkitään koulutuksen järjestäjän hallinnon kustannukset, esimerkiksi johtokunnan ja hallituksen kokouspalkkiot, kuntayhtymän johtajan, johtavan rehtorin, talousjohtajan, henkilöstöhallinnon, palkanlaskennan ja taloushallinnon palkkauskustannukset, palvelujen ja materiaalien ostot sekä muut toiminnasta aiheutuneet kustannukset. Kohtaan merkitään myös hallintoon kohdentuvat tietohallinnon ja -tekniikan ylläpidosta aiheutuneet kustannukset sekä hallintohenkilöstön ammattitaidon kehittämisen ja ylläpitämisen kustannukset, esim. täydennyskoulutus sekä mm. työsuojelun, yhteistoimintamenettelyn ja luottamusmiestoiminnan kustannukset, osuus puhelin- ja teleliikenteen kustannuksista sekä tarvikekustannukset.

Koneiden ja kaluston hankintakustannukset, siltä osin kuin ne käsitellään kirjanpidossa  investointimenoina, merkitään kyselyssä ainoastaan kohtaan E4.

Maksullisen palvelutoiminnan ja ammatillisen lisäkoulutuksen investointeihin kohdistettavat poistot ilmoitetaan kohdassa E5.

K9.1 Rakennusten poistot

K9.9 Muiden investointien poistot

K9.0 Poistot yhteensä

S1. Opetuksen suoritteet

Koulutuksen järjestäjä voi hankkia osan laissa (630/1998 10 §) tarkoitetuista palveluista toiselta koulutuksen järjestäjältä tai muulta yhteisöltä taikka säätiöltä.

K05 Vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen kustannukset.

K06 Maahanmuuttajille järjestettävän valmistavan koulutuksen kustannukset

K07 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan kokeiluna toteutettavan koulutuksen kustannukset.

OPPISOPIMUSKOULUTUKSENA TOTEUTETTAVA AMMATILLINEN PERUS- JA LISÄKOULUTUS (K13 -lomake)

Opetustoiminnan koneiden ja kaluston hankintakustannukset, siltä osin kuin ne käsitellään kirjanpidossa investointimenoina, merkitään kyselyssä ainoastaan kohtaan E4 ammatillisen peruskoulutuksen lomakkeella.

Tässä kohdassa ilmoitetaan ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen järjestämisestä aiheutuneet kokonaiskustannukset kuten opettajien ja muun henkilöstön suunnittelutyö, ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen ohjaus sekä ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen järjestämisestä mahdollisesti työnantajille maksettavat korvaukset.

Ammattiosaamisen näytöistä vastaavan toimielimen kustannukset oppisopimustoiminnan osalta ilmoitetaan tässä kohdassa.

Kiinteistön koneiden ja kaluston hankintakustannukset, siltä osin kuin ne käsitellään kirjanpidossa investointimenoina, merkitään kyselyssä ainoastaan ammatillisen peruskoulutuksen lomakkeelle kohtaan E4.

K3.1.8 Majoitus- ja matkakorvaukset

K3.4 Päivärahat ja perheavustukset

Yhteisten toimintojen ja hallinnon koneiden ja kaluston hankintakustannukset, siltä osin kuin ne käsitellään kirjanpidossa investointimenoina, merkitään kyselyssä ainoastaan ammatillisen koulutuksen järjestäjätason lomakkeelle kohtaan E4.

Koulutuksen järjestäjän hallinnon kustannuksia ovat esimerkiksi johtokunnan ja hallituksen kokouspalkkiot, kuntayhtymän johtajan, johtavan rehtorin, johtavan koulutustarkastajan, talousjohtajan, henkilöstöhallinnon, palkanlaskennan ja taloushallinnon palkkauskustannukset, palvelujen ja materiaalien ostot sekä muut toiminnasta aiheutuneet kustannukset. Hallintoon kohdentuvat tietohallinnon ja -tekniikan ylläpidosta aiheutuneet kustannukset sekä hallintohenkilöstön ammattitaidon kehittämisen ja ylläpitämisen kustannukset, esim. täydennyskoulutus, sekä mm. työsuojelun, yhteistoimintamenettelyn ja luottamusmiestoiminnan kustannukset, osuus puhelin- ja teleliikenteen kustannuksista sekä tarvikekustannukset.

Koneiden ja kaluston hankintakustannukset, siltä osin kuin ne käsitellään kirjanpidossa investointimenoina, merkitään kyselyssä ainoastaan kohtaan E4.

K0. Opetus, kiinteistöjen ylläpito, opintososiaaliset edut, yhteiset toiminnot ja koulutuksen järjestäjän hallinto, kustannukset yhteensä (K1-K8)

K9.1 Rakennusten poistot

K9.9 Muiden investointien poistot

K9.0 Poistot yhteensä

Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen suoritteet

Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen suoritteet

Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjät ilmoittavat kustannuksia, tuloja sekä suoritteita ammatillisen lisäkoulutuksen lomakkeilla A Kustannukset ja tulot S Suoritteet ja C Tutkinnot. Lisäksi ilmoitetaan koulutuksen järjestäjää koskevia tietoja ammatillisen koulutuksen järjestäjäkohtaisilla lomakkeilla kohdissa E2 Maksullinen palvelutoiminta, E4 Investoinnit ja E5 Ammatillisen lisäkoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan poistot.

Käyttökustannukset ja tulot (opiskelija- ja työnantajamaksut) ilmoitetaan koulutusaloittain todellisen toteutuman mukaisesti eroteltuna omaehtoiseen koulutukseen ja henkilöstökoulutukseen.

Opetusministeriön asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta tutkintorakenteesta (1170/2006) sisältää liitteen, josta ilmenevät ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 13 §:n 1 momentissa tarkoitetut tutkinnot koulutusaloittain. Koulutusalakohtaan A9 ja S9 Muu koulutus, ilmoitetaan muun kuin näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen kustannukset, tulot ja opiskelijatyövuodet.

Kustannukset ja tulot (A)

Kustannuksiin sisällytetään kaikki henkilöstökustannukset sekä lisäkoulutuksen aiheuttamat muut arvonlisäverottomat käyttökustannukset. Arvonlisävero ilmoitetaan erikseen. Kustannukset yhteensä merkitään kohtaan A0 Ammatillinen lisäkoulutus yhteensä.

Mikäli koulutuksen järjestäjä ostaa ammatilliseen lisäkoulutukseen kuuluvaa opetusta tai näyttötutkintoja toiselta koulutuksen järjestäjältä, on se myyjälle maksullista palvelutoimintaa ja merkitään koulutuksen järjestäjäkohtaiselle lomakkeelle kohtaan E2 Maksullinen palvelutoiminta. Ostajalle toiminta on ammatillisen lisäkoulutuksen kustannusta, joka merkitään lomakkeelle Ammatillinen lisäkoulutus A14, S14, C14.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjäkohtaisella lomakkeella kohdassa E2 Maksullinen palvelutoiminta ilmoitetaan tiedot koulutuksista, joihin rahoitus saadaan muualta kuin ammatillisen lisäkoulutuksen oppilaitosmuotoisen koulutuksen vuosisuoritepäätöksen perusteella. Näitä ovat mm työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, lääninhallituksen hankkima ja rahoittama sekä muu koulutuksen ja osaamisen myynti.

Kustannuksiin ei sisällytetä koneiden, kalustamisen, rakentamisen ja perusparantamisen kustannuksia, siltä osin kun ne käsitellään kirjanpidossa investointimenona, vaan ne ilmoitetaan järjestäjäkohtaisella lomakkeella E4 Investoinnit.

Kirjanpidon mukaiset suunnitelman mukaiset poistot ilmoitetaan järjestäjäkohtaisella lomakkeella kohdassa E5 Ammatillisen lisäkoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan poistot.

Tuloihin merkitään opiskelija- ja työnantajamaksuista kertyneet tulot. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamaksuista on säädetty opetusministeriön asetuksessa (1323/2001 5 § ).

Kustannuksiin ja tuloihin ei saa sisällyttää työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästä ja ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittämisestä aiheutuneita kuluja ja saatuja valtionavustuksia, vaan ne ilmoitetaan koulutuksen järjestäjätason lomakkeella E9 Muut kustannukset ja muu rahoitus.

Suoritteet (S)

Suoritetietoina ilmoitetaan todelliset toteutuneet opiskelijatyövuodet koulutusaloittain yhden desimaalin tarkkuudella. Opiskelijatyövuodet jaetaan omaehtoiseen koulutukseen ja henkilöstökoulutukseen sisältäen erityisopetusta saaneiden opiskelijatyövuodet. Erillisenä lisätietona ilmoitetaan erityisopetusta saaneiden opiskelijoiden opiskelijatyövuosien määrä yhteensä, joka määrä sisältyy myös kohtaan S0 Opiskelijatyövuodet ja – määrät yhteensä.

Opiskelijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden. Työpäivän tunneiksi lasketaan kaikki lähi-, etä- ja monimuoto-opiskelun tunnit, jotka lasketaan opintojen laajuuteen vaikuttavina tunteina opiskelijaa kohden.

Opiskelijatyövuosien määrään voidaan lisätä suoritteita sellaisesta näyttötutkintoon osallistumisesta, jolloin näyttötutkinto suoritetaan osallistumatta tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Osallistuminen vastaa rahoitusta määrättäessä kahdeksaa prosenttia täydestä opiskelijatyövuodesta (Rah A 806/98 25 a §).

Tilastotietona kysytään ammatillisen lisäkoulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärät toimintavuoden 2007 aikana. Määrät ilmoitetaan koulutusaloittain. Opiskelijoihin lasketaan mukaan kaikki, jotka ovat vuonna 2007 aloittaneet opintonsa ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Tähän lukuun sisältyy myös opintonsa keskeyttäneet.

Tutkinnot (C )

Lomakkeella ilmoitetaan toteutuneet kaikki osatutkinnot, joten osatutkintojen lukumäärässä voi yksi opiskelija esiintyä useaankin kertaan. Määrät ilmoitetaan koulutusaloittain erikseen omaehtoisen ja henkilöstökoulutuksen osalta. Valmiit tutkinnot ilmoitetaan samoin koulutusaloittain, omaehtoinen ja henkilöstökoulutus erikseen. Tutkintoihin lasketaan ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot, sekä perustutkinnot (ilman valmistavaa koulutusta), joista vuonna 2007 on annettu tutkintotodistus. Tutkinnot yhteensä merkitään kohtaan C0 Tutkinnot yhteensä.

LIITE 1

Ammatillisen koulutuksen vuoden 2007 kustannus-, tulo- ja suoritekyselyn tiedot ilmoitetaan jakautuen seuraaviin koulutusaloihin/porrastustekijöihin

Suluissa oleva koodi vastaa tilastointipäivän perustietokyselyn vastaavaa koodia.