Tiedonkeruun ohjeistusta on uudistettu siten, että ohjeen alkuun on sijoitettu kaikkia koulumuotoja koskevat säädökset ja yhteiset kirjauskäytänteet. Ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen toimintojen ohjeistusta on yhdenmukaistettu ja toimintojen sisältö kuvattu vain kertaalleen. Toimintoja koskevaan ohjeistukseen on tehty kirjaus siltä osin kuin kyselyyn sisältyy koulumuotokohtaista eroavaisuutta.

Tiedonkeruuseen on tehty seuraavat muutokset:

Lomakkeilla ammatillinen peruskoulutus (K02), oppisopimuskoulutus (K13) ja ammatillinen lisäkoulutus (K14) kohta Yhteiset toiminnot (K7) kysytään kahtena alatoimintona: K7.6 Opetuksen hallinto ja K7.9 Muut yhteiset toiminnot.

Ammatillisen peruskoulutuksen (K02 ja K13p) osalta ei enää erikseen kysytä kustannus- ja suoritetietoja ammattiosaamisen näyttöjen osalta. Ammattiosaamisen näyttöjen kustannukset sisällytetään toimintokohtaan K1.1 Opetus. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten asetettujen toimielinten kustannukset kirjataan kuitenkin kohtaan K7.9.

Koulutuksen järjestäjätason lomakkeelta (E92) on poistettu kohta E3 Kansainvälinen toiminta. Kansainvälisen toiminnan kustannukset kohdistetaan joko ammatilliseen peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen tai maksulliseen palvelutoimintaan toteutuneen mukaisesti. Kansainvälisen toiminnan kustannusten koontia yhteensä ei enää tehdä (aiemmin kohta E3).

Säännökset

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) jäljempänä rahoituslaki 58 §:n mukaan kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen toiminnan järjestäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle tässä laissa tarkoitetun rahoituksen määräämiseksi tarvittavat talousarvioon, taloussuunnitelmaan, tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen perustuvat tiedot sekä muut rahoituksen määräämiseksi tarpeelliset kustannuksia ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot.

Kustannus- ja tulotiedot kerätään ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä vuosittain. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa on sovittu, että tässä tarkoitetut tiedot kerää Opetushallitus.

Rahoituslain 1 §:n mukaan lailla rahoitetaan mm. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) jäljempänä aikuiskoulutuslaki, säädettyä toimintaa. Käyttökustannusten rahoituksen laskemisen lähtökohtana ovat ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen toiminnan järjestämisestä aiheutuneet kirjanpidon mukaiset ammatillisen koulutuksen käyttökustannukset bruttomääräisenä. Ammatillisen peruskoulutuksen käyttökustannusten perusteella lasketaan valtioneuvoston säätämä keskimääräinen yksikköhinta (rahoituslain 23 §). Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnoista ja tuloksellisuudesta on säädetty rahoituslain 25 §:ssä.

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnoista on säädetty rahoituslain 27 §:ssä.

Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta määräytyy ammatillisen oppilaitosmuotoisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat määrää opetus- ja kulttuuriministeriö talousarvion rajoissa.

Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät kustannukset

Ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (valtionosuuteen oikeuttavaan kustannuspohjaan) ei voida sisällyttää kaikkia toiminnan järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Rahoituslain 31 §:n mukaan tiettyjä, alla lueteltuja kustannuksia, ei pidetä lain tarkoittamina käyttökustannuksina:

1) laissa tarkoitetusta perustamishankkeesta eikä maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia;

2) opiskelijoiden koulumatkakuljetuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia;

2 a) tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa;

3) lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja ja poistoja; tämä ei koske ammatillisen koulutuksen järjestäjän kirjanpidon mukaisia poistoja, joista on voimassa, mitä 25 §:n 2 momentissa säädetään.

4) kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin perustuvaa valtionrahoitusta;

5) maksuja 1 §:ssä mainittujen lakien ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen toiminnan järjestäjille, jos maksujen perusteena olevasta toiminnasta toiminnan järjestäjille aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon yksikköhintoja laskettaessa;

6) 1 §:ssä mainitun lain mukaisen toiminnan järjestäjän maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia; eikä

7) muita kuin välittömästi 1 §:ssä mainittujen lakien mukaisen toiminnan järjestämisestä aiheutuneita hallintokustannuksia.

Koulutusmuotojen käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta, saadaan lukea rahoitettaviksi käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata (Rahoituslain 31§).

Kustannuskyselyssä valtionosuuteen oikeuttamattomat kustannukset ilmoitetaan koulutuksen järjestäjätason lomakkeella E 92 seuraavasti:

· maksullinen palvelutoiminta (kohdat E2 ja E5)

· varaukset, siirrot rahastoihin ja poistoero (kohta E6)

· muut kustannukset ja tulot (kohta E9)

Kustannus-, tulo- ja suoritetietojen ilmoittaminen

Kustannusten tulee vastata vuoden 2012 tilastointipäivien (20.1 ja 20.9) mukaisia opiskelijamääriä/ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosia

Valtionosuuspohjan mukaiset käyttökustannukset ja niitä vastaavat suoritteet sekä muut valtionosuuspohjan laskentaan liittyvät tiedot ilmoitetaan koulutusmuotojen mukaisilla lomakkeilla. Seurantatietona kerätään lisäksi tietoa valtionosuuspohjaan kuulumattomista kustannuksista, joiden pohjalta voidaan arvioida koulutuksen järjestäjän ammatilliseen koulutukseen liittyvää toimintaa.

Lomakkeet eri koulumuodoissa (ks. liite 1)

Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus (K02)

Oppisopimus-koulutuksena toteutettava amm. peruskoulutus (K13p)

Oppisopimus-koulutuksena toteutettava amm. lisäkoulutus (K13l)

Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus (K14)

Järjestäjäkohtainen lomake (E92)

Koulutusalojen ja porrastustutkintojen lomakkeet 199-899

Koulutusalojen lomakkeet 1-8

(sis. myös ei-tutkinto-tavoitteisen koulutuksen ko. alalta)

Hintaryhmien lomakkeet 1-8

Kaikille pakollinen lomakepohja

Valmistavien ja valmentavien koulutusten lomakkeet 1401-1601

Muun koulutuksen lomake 9 (muu kuin näyttötutkintoon valmistava koulutus, esim. hygieniapassi)

Yhteenvetolomake ja tietojen täsmäyttäminen

Kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien on käytävä koko ammatillista koulutusta koskevan järjestäjätason lomakkeella (E92) ja täytettävä lomakkeella kysyttävät tiedot.

Tietojen oikeellisuuden tarkistamisen helpottamiseksi koulutuksen järjestäjän ilmoittamista ja tallentamista tiedoista muodostuu yhteenvetolaskelma, joka kokoaa koulutuksen järjestäjän www-tallennusjärjestelmän kautta ilmoittamat kustannus- ja tulotiedot. Yhteenvetolaskelma löytyy järjestäjätason lomakkeen (E92) tallennuksen jälkeen.

Kaikkien koulumuotojen osalta yhteenvetolaskelma tulee aina tallennuksen päättyessä hyväksyä, myös jokaisen muutoksen jälkeen. Järjestelmä ilmoittaa yhteenvetolaskelman mahdollisista virheiden lukumääristä tai puuttuvista tiedoista, jotka tulee korjata.

Kustannusten ja tulojen kohdentaminen

Kaikki ammatilliseen koulutukseen liittyvät kustannukset ja tulot (lukuun ottamatta valtionosuustuloja, jotka kirjautuvat järjestelmään viranomaisen toimesta) tulee jakaa lomakkeille aiheuttamisperiaatteen mukaan. Kustannukset ja tulot ilmoitetaan täysinä euroina.

Yhteiset kustannukset, joita ei sellaisenaan voida kohdistaa lomakkeille, kohdistetaan sellaisten laskennallisten perusteiden mukaan, jotka kuvaavat parhaiten kustannusten aiheuttamista. Tällaisia kustannusten kohdistamisperiaatteita voivat olla esimerkiksi työaika, opiskelijamäärä, opetustunnit tai neliöt. Kustannusten kohdentaminen tulojen suhteessa ei jakoperusteena anna oikeata kuvaa siitä, miten palveluja on käytetty ja mitkä ovat palvelusta/toiminnasta aiheutuneet kustannukset.

Esimerkki:

Jos henkilö työskentelee sekä varsinaiseen toimintaan kohdistuvassa opetuksessa että maksullisen palvelutoiminnan projektissa, palkkauskustannukset kohdistetaan sen mukaan, kuinka paljon hän on työskennellyt eri tehtävissä.

Jos esim. apulaisrehtori sekä opettaa että hoitaa opetuksen hallintoa, hänen palkkansa kohdistetaan opetukseen ja yhteisiin toimintoihin (opetuksen hallinto) työskentelyn suhteessa.

Arvonlisäveron ilmoittaminen

Kaikki koulutuksen järjestäjät ilmoittavat eri koulumuotoja koskevilla lomakkeilla arvonlisäveron osuuden riippumatta siitä, onko arvonlisävero lopullinen kustannus vai onko koulutuksenjärjestäjä oikeutettu alv:n palautukseen / vähennykseen. Arvonlisäveron ilmoittaminen koskee myös maksullista palvelutoimintaa.

Ne koulutuksen järjestäjät, joilla on rakentamispalvelujen osalta käännetty arvonlisäverovelvollisuus, ilmoittavat myös rakentamispalvelujen arvonlisäveron määrän vaikka alv-kirjaustapa kirjanpidossa muuttui 1.4.2011 lakimuutoksen myötä. Lakimuutos ei muuta alv:n ilmoittamista kustannuskyselyssä. Arvonlisävero ilmoitetaan samalla tavoin kuin ennen lakimuutoksen voimaan tuloa. Arvonlisävero ilmoitetaan omalla sarakkeellaan (kustannusten alv sarake M3 ja tulojen alv sarake R9).

Mikäli koulutuksen järjestäjä ei saa arvonlisäverotietoja suoraan taloushallinnon tietojärjestelmästään, arvonlisäveron osuus tulee selvittää siten, että se perustuu todellisiin arvonlisäverokantoihin.

Valtionavustukset

Päällekkäisen rahoituksen poistamiseksi valtionrahoituksen piiriin kuuluvaa toimintaa varten rahoituslain 44 §:n 1 ja 2 momentin nojalla myönnettyjä valtionavustuksia vastaava euromäärä vähennetään asianomaisen toiminnan kokonaiskustannuksista (nettoutus). Valtionosuusviranomainen tekee vähennyksen kustannuspohjasta kustannusten laskemisvuonna myönnettyjen avustusten määrän mukaisesti, joten koulutuksen järjestäjät ilmoittavat kustannukset bruttomääräisinä annettujen ohjeiden mukaisesti.

Koulutuksen järjestäjä ilmoittaa ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuksen perus- ja lisäkoulutuksen osalta Opetushallituksen ja/tai opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituslain 44 §:n 1 ja 2 momentin mukaan myöntämät valtionavustukset järjestäjätason lomakkeella E 92 tulopuolen kohdassa TO (kohdassa valtion erillisrahoitus R2).

On huomattava, että lomakkeilla ilmoitetaan valtionavustukseen liittyvät varainhoitovuoden kustannukset. Vastaavasti saaduista avustuksista ilmoitetaan tuloina ainoastaan se osuus, mikä varainhoitovuonna on kirjattu tuloiksi.

Lisäksi on huomattava, että aikuiskoulutuslain 18 §:n mukaan lisäkoulutuksen järjestäjille myönnettyä hanke- ja kehittämisavustusta työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hoitamiseen sekä muuta kehittämisavustusta (ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittäminen) ja avustuksen käytöstä aiheutuneita kustannuksensa ei saa sisällyttää ammatillisen lisäkoulutuksen lomakkeille lainkaan, vaan kohtaan E9 Muut kustannukset ja muu rahoitus.

Erityishuomioita

Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus (K02)	Valmistavista/valmentavista koulutuksista ilmoitetaan tiedot erikseen kohdissa 1401 – 1601 Talouskouluopetuksen kustannukset ilmoitetaan alan 899 kustannuksissa (K1-K9) ja lisäksi kohdassa K0.0 Lisätiedot.
Oppilaitosmuotoinen(K02) ja oppisopimuskoulutuksena toteutettava (K13p) ammatillinen peruskoulutus	Työnjohtokoulutuskokeilun kustannukset ilmoitetaan alojen 399 ja 599 kustannuksissa (K1-K9) sen mukaan, kumpaan alaan koulutus kuuluu ja lisäksi vielä erittelytietona samojen lomakkeiden lisätiedot – kohdassa (K09)
Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus (K14)	1.3.12 hintaryhmästä 7a siirretyn Koulunkäynnin ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen at ja eat, ilmoitetaan koko vuodelta hintaryhmässä 1. Äkillisen rakennemuutoksen toteutuneet opiskelijatyövuodet sisältyvät koko muuhun toimintaan ja ilmoitetaan lisäksi omana suoritetietona ao. kohdissa. Kustannuksia ei eritellä.
Järjestäjäkohtainen lomake (E92)	Mikäli koulutuksen järjestäjä myy toiselle koulutuksen järjestäjälle tietopuolista koulutusta, kyseessä on maksullinen palvelutoiminta, joka ilmoitetaan järjestäjäkohtaisella lomakkeella (E92).

Koulutuksen järjestäjän tulee arkistoida allekirjoituksella varustettuna ilmoittamansa kustannus- ja suoritetiedot. Koulutuksen järjestäjän tulee myös dokumentoida ja arkistoida tiedot kohdistamisperusteista.

Tieto ja rahoitus -yksikön keräämät tiedot ovat luettavissa osoitteessa http://www.oph.fi/asiakkaat/rahoitus.

Kustannuslajit ja arvonlisäverot

Henkilöstömenot (M1)

Henkilöstömenot ilmoitetaan nettona henkilöstökorvauksilla vähennettynä. Tässä ilmoitetaan palkat, lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut, ryhmähenkivakuutusmaksut, kunnallisten oppilaitosten ns. vanhat eläkkeet, eläkemenoperusteiset maksut ja kokouspalkkiot. Työllistettyjen palkkaamisesta aiheutuneista kustannuksista ilmoitetaan ainoastaan nettomeno.

Työnantaja maksaa eläkemenoperusteista maksua niistä eläkkeitä, jotka ovat karttuneet ko. työnantajan palveluksessa ennen vuotta 2005. Eläkemenoperusteiset maksut ovat valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kustannuksia, eivät kuitenkaan siltä osin, kun toiminta on kohdistunut maksulliseen palvelutoimintaan. Kuntaliitto (Kuntataloustiedote 4/12) ja Keva (yleiskirje 3/2012).

Muut menot; ei sisällä ALV:a (M2)

Esimerkiksi matkakorvaukset, henkilöstön koulutusmenot, toimistotarvikkeet, materiaalihankinnat, posti- ja puhelinmaksut, opetusvälineet, koneiden ja kaluston vuokrat ja kunnossapito.

Arvonlisäverot (M3)

Tässä sarakkeessa ilmoitetaan tavaroiden ja palveluiden hankintahintaan sisältyneet arvonlisäverot, joko maksetun tai palautus- tai vähennysjärjestelmään kirjatun mukaisena. (ks. sivu 4).

Tulolajit ja arvonlisäverot

Valtion erillisrahoitus/Valtionrahoitus (R2)

Valtion erillisrahoitus sisältää esim. opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen myöntämät rahoituslain 44 §:n mukaiset erillisavustukset esim. kansainvälistymiseen ja työssäoppimisen kehittämiseen myönnetyt avustukset. (ks. sivu 5)

EU-rahoitus (R3)

Tässä ilmoitetaan suoraan Euroopan Unionilta saadut tuet ja avustukset ja EU-hankkeisiin valtiolta saatu kansallinen osuus. (ks. sivu 18 Maksullinen palvelutoiminta)

Muu erillisrahoitus (R8)

Muuta erillisrahoitusta ovat esimerkiksi maksut palveluista ja tavaroista, käyttökorvaukset ja vuokrat, opiskelijoille myydystä materiaalista veloitetut korvaukset ja yksityisopiskelijoiden maksut.

Tuloihin ei ilmoiteta näyttötutkintojen tutkintomaksuja. Opetushallitus on antanut ohjeen tutkintomaksujen perinnästä ja tilittämisestä (6/011/2011, 22.3.2011).

Arvonlisäverot (R9)

Ilmoitetaan arvonlisäveron osuus, joka on lisätty myytävien tuotteiden, tavaroiden ja palvelujen myyntihintoihin. (ks. sivu 4)

Toiminnot

K 1. Opetustoiminta

K 1.1 Opetus (ei sisällytetä kohdissa K 1.2–K1.4 ilmoitettavia kustannuksia)

Ilmoitetaan koulutuksen järjestäjän omien opettajien lähi- ja etäopetuksen, opettajien mahdollisilta työssä oppimisjaksoilta maksetut palkat, luennoitsijoiden, koulutustarkastajien, koulunkäyntiavustajien palkat ja muut palkkauksesta aiheutuneet kustannukset.

Opetukseen ilmoitetaan muut opetuksesta aiheutuneet kustannukset kuten opetus- ja ohjeistusmateriaalit (esim. käsikirja oppisopimuskoulutuksessa), opetusvälineet ja -laitteet sekä muut opetuksen järjestämisestä ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset.

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen (K02) osalta ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen sisältyvien tutkintotilaisuuksien kustannukset sisältyvät tähän kohtaan K1.1 Opetus. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten asetettujen toimielinten kustannukset kirjataan kuitenkin kohtaan K7.9.

Mikäli koulutuspalveluja ostetaan ulkopuoliselta organisaatiolta, kustannukset ilmoitetaan muiden menojen sarakkeessa. Koulutuspalvelujen myyjä ilmoittaa myydyn koulutuksen kustannukset maksulliseen palvelutoimintaan ja vastaavan myyntitulon maksulliseen palvelutoimintaan kohdassa E2.7 Koulutuksen ja osaamisen myynti.

Mikäli koulutuspalveluja ostetaan oman organisaation sisällä eri oppilaitoksilta, ostettu opetus merkitään kuten oman henkilökunnan palkkauskustannukset sarakkeelle M1 Henkilöstömenoihin. Sisäistä tuloa ei kirjata maksullisen palvelutoiminnan tuloihin tässä kyselyssä.

Tietotekniikkakustannuksista ilmoitetaan se osuus, joka kohdistuu yksittäiseen koulutusalaan (esim. metallialan cad-ohjelmat, datanomikoulutuksen erityisohjelmat ja – laitteet). Esimerkiksi yleisten tietokoneluokkien kustannukset ilmoitetaan kohdassa K7.9 muut yhteiset toiminnot.

K 1.2 Tutkintotilaisuudet

Oppisopimuskoulutuksen (K13p ja K13l) ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen (K14) osalta tässä kohdassa ilmoitetaan tutkintotilaisuuksien järjestämisestä ja henkilökohtaistamisesta aiheutuneet kokonaiskustannukset kuten opettajien ja muun henkilöstön suunnittelutyö, tutkinnon suorittajan ohjaus ja arviointi sekä tutkintotilaisuuksien järjestämisestä mahdollisesti työnantajille maksettavat korvaukset.

K 1.3 Työssäoppiminen

Työssä oppimisen kustannuksia kysytään vain K02- lomakkeella oppilaitosmuotoisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta. Työssäoppimisella tarkoitetaan kotimaassa tai ulkomailla tapahtunutta opetussuunnitelman mukaista, kolmivuotisiin ammatillisiin perustutkintoihin kiinteästi kuuluvaa vähintään 20 opintoviikon opintoja, jossa osa opintojen tavoitteista opitaan työpaikalla.

Näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Mikäli työssä oppimisen jakson järjestäminen työpaikalla ei erittäin painavista syistä poikkeustapauksissa ole mahdollista, voidaan työssäoppiminen toteuttaa oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin.

Kustannuksiin kuuluu esimerkiksi työssä oppimispaikan suunnittelu, hankinta ja työssäoppimisjaksojen arvioinnit sekä opettajien ja opiskelijoiden matkakustannukset. Opiskelijoiden työssä oppimisajan ruokailukustannukset ilmoitetaan kohdassa K 3.2.1.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien koulutusten kustannustietoja ilmoitettaessa kohtaan kirjataan työssäoppimiseen tai työelämään valmentautumisesta aiheutuneet kustannukset.

K 1.4 Työnantajille maksetut korvaukset /työnantajille maksetut koulutuskorvaukset oppisopimuskoulutuksessa

Ilmoitetaan oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa (K02) koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisen sopimuksen mukaiset työnantajille maksetut korvaukset työharjoittelusta / työssä oppimisesta. Esim. sairaalaharjoittelu, rakennustyömaa

Oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa (K13 p ja K13 l) ilmoitetaan työnantajalle maksetut koulutuskorvaukset (asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998 § 6).

K 2. Kiinteistöjen ylläpito

Kiinteistöjen ylläpidon kustannuksina ilmoitetaan kiinteistöhenkilökunnan palkat yms. menot, materiaalin ja palvelujen ostot, kunnossapitomenot, muut kiinteistön hoitoon ja ylläpitoon liittyvät menot sekä kiinteistövero ja kiinteistöjä palvelevan tontin ja kadun kunnossapitomenot, lukuun ottamatta oppilasasuntoloita tai henkilökunnan asuntoja. Maa-alueiden vuokrat ilmoitetaan kohdassa E9.1.9.

Kiinteistön koneiden ja kaluston hankintakustannukset, siltä osin kuin ne käsitellään kirjanpidossa investointimenoina, merkitään kyselyssä ainoastaan kohtaan E4.

Opintososiaalisena etuna järjestetyn majoituksen (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 37–39 §) kiinteistökustannukset ilmoitetaan asianomaisessa kohdassa K3.1.

Opettajien ja muun henkilökunnan asuntojen kustannukset sekä vastaava vuokratulo ilmoitetaan kohdassa E2. Mikäli koulutuksen järjestäjä on vuokrannut oppilasasuntolapaikkoja ulkopuolisille, saadut vuokratulot ja asuntolan kustannukset ilmoitetaan tältä osin kohdassa E2.9.

Kiinteistökustannukset, jotka kohdistuvat maksulliseen palvelutoimintaan ilmoitetaan kohdassa E2.

K 2.1 Omat tilat

Ilmoitetaan koulutuksen järjestäjän omistamien ja valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan käytössä olleiden tilojen aiheuttamat kustannukset seuraavasti:

E 2.1.1 Sisäiseen vuokraan sisältyvä pääomakustannus

Kiinteistöjen ylläpitokustannuksista eritellään sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset kuten suunnitelman mukaiset poistot, laskennalliset poistot ja korot sekä muut vastaavat laskennalliset kustannuserät (esim. sisäinen kate).

Sisäiseen vuokraan sisältyvä pääomakustannus ei ole valtionosuuteen oikeuttavaa menoa. Tieto ilmoitetaan kuitenkin tässä kohdassa, ei kohdassa E2 tai E9.

K 2.1.9 Muu kiinteistöjen ylläpito

Kustannuksina ilmoitetaan kiinteistön henkilökunnan palkat ja henkilökunnalle kiinteistön hoidosta aiheutuneet muut kustannukset.

Muissa menoissa (sarake M2) ilmoitetaan tilojen käytöstä aiheutuneet kiinteistön siivous-, lämpö-, sähkö- ja muut ylläpito- ja kunnossapitomenot ja sisäisen vuokran hoitovastike.

Kohtaan sisältyvät myös materiaalin ja palvelujen ostot, kiinteistövero ja kiinteistöjä palvelevan tontin ja kadun kunnossapitomenot.

K 2.2 Vuokratilat

Ilmoitetaan vuokratiloista maksetut vuokrakustannukset sekä siivous-, lämpö-, sähkö- ja muut kiinteistön ylläpitokustannukset.

K 3. Opintososiaaliset edut oppisopimuskoulutuksessa

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalla on oikeus saada tietopuolisen opiskelun aikana opintososiaalisena etuutena päivärahaa, perheavustusta, majoitus- ja matkakorvausta opetusministeriön asetuksen 799/2007 mukaisesti. Etuudet ilmoitetaan lomakkeella K13.

K 3.1 Majoitus oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa (lomake K02)

Kohdan 3.1 kustannukset jaotellaan seuraavasti:

K 3.1.2 Erityisen koulutustehtävän erityisopetuksessa saaneet (erityisoppilaitokset)

Ilmoitetaan rahoitusasetuksen 10 §:n 2 momentin mukainen majoitus eli ammatillisten erityisoppilaitosten majoituksen kustannukset maksuttoman majoitusetuuden osalta.

K 3.1.3 Sisäoppilaitokset

Ilmoitetaan rahoitusasetuksen 10 §:n 3 momentin ja järjestämisluvan mukainen sisäoppilaitoksen majoitus eli kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen majoituksen kustannukset maksuttoman majoitusetuuden osalta.

K 3.1.9 Muut majoitusetuudet

Ilmoitetaan rahoitusasetuksen 10 §:n 1 momentin mukaisen majoituksen kustannukset maksuttoman majoitusetuuden osalta.

K 3.2 Opiskelijaruokailu oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa (lomake K02)

Kohdan 3.2 kustannukset jaotellaan seuraavasti:

K 3.2.1 Opiskelijaruokailun kustannukset

Päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Tästä aiheutuvat palkat, elintarvikkeet, kalusto, laitteet, kuljetukset, koneiden ja kaluston vuokrat sekä muut oppilasruokailun järjestämiseen liittyvät menot sekä myös muilta ostetut ruokailupalvelut ilmoitetaan tässä. Kohdassa ilmoitetaan myös työssä oppimisen ajalta maksetut opiskelijoiden ruokailukustannukset.

Yksityisopiskelijoiden, ulkopuolisten ja henkilökunnan maksullisen ja työtoimintaan kuuluvan ruokailun kustannukset ja tulot ilmoitetaan kohdassa E2.9, muu maksullinen palvelutoiminta.

K 3.2.2 Lisätyn ateriaetuuden saaneiden majoitettujen luonnonvara-alan opiskelijoiden lisäaterioiden kustannukset

Kustannukset ilmoitetaan alla mainitussa luonnonvara-alan ammatillisessa peruskoulutuksessa olevista ja lisätyn ateriaedun (aamiainen ja päivällinen päivittäisen kouluaterian lisäksi) saaneista majoitetuista opiskelijoista: maatalousalan, hevostalouden, puutarhatalouden, metsäalan ja luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon johtava koulutus.

Tässä kohden ilmoitetaan kustannukset lisätyn ateriaedun eli aamiaisen ja päivällisen osalta.

K 7. Yhteiset toiminnot

Yhteiset toiminnot ilmoitetaan seuraavan jaottelun mukaisesti:

K 7.6 Opetuksen hallinto

Kohtaan merkitään opetuksen järjestämiseen liittyvän hallinnon, opiskelijahallinnon ja opetuksen tukitoiminnan (muun kuin kohdan K7.9) kustannukset, esim. rehtorin, apulaisrehtorin, koulutusohjelmajohtajien, opinto-ohjaajien ja oppisopimussihteerien palkkauskustannukset, opetushenkilöstön ja opetuksen tukihenkilöstön (muun kuin kohdan K7.9) ammattitaidon kehittämisen ja ylläpitämisen kustannukset sekä muut yhteisistä toiminnoista aiheutuneet kustannukset.

Kohtaan merkitään myös ura- ja rekrytointipalvelut, jotka sisältävät opiskelija- ja työnantajapalveluja, joiden tarkoituksena on parantaa koulutuksen järjestäjän työelämäsuhteita ja koulutuksesta valmistuvien työllistymistä. Myytäessä ura- ja rekrytointipalveluja ulkopuolisille, kustannukset ja tulot ilmoitetaan tältä osin kohdassa Maksullinen palvelutoiminta E2.

K7.9 Muut yhteiset toiminnot

Ilmoitetaan kirjasto- ja tietopalvelutehtävissä toimivan henkilöstön palkkauskustannukset, henkilöstön ammattitaidon kehittämisen ja ylläpitämisen kustannukset.

Ilmoitetaan opetuksen ja yhteisten toimintojen tietohallinto- ja tietotekniikkapalvelujen kustannukset sekä ko. tehtävissä toimivan henkilöstön palkkauskustannukset, henkilöstön ammattitaidon kehittämisen ja ylläpitämisen kustannukset.

Tietotekniikkakustannuksista se osuus, joka kohdistuu yksittäiseen koulutusalaan (esim. metallialan cad-ohjelmat, datanomikoulutuksen erityisohjelmat ja – laitteet) kirjataan kuitenkin kohtaan K1 Opetus.

Ammatillisen koulutuksen markkinoinnista potentiaalisille opiskelijoille ja muille sidosryhmille aiheutuneet kustannukset sisältyvät tähän. Myös ko. tehtävissä toimivan henkilöstön palkkauskustannukset, henkilöstön ammattitaidon kehittämisen ja ylläpitämisen kustannukset ilmoitetaan tässä kohdassa.

Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten asetettujen toimielinten kustannukset ilmoitetaan tässä kohdassa.

Kirjanpidossa vuosikustannuksiksi kirjatut kalusto- ja laitehankinnat, kokoelmat, lehdet, kirjallisuus, kirjasto- ja tietopalvelujen käyttämät ohjelmistot, tietoliikennekustannukset, verkostoyhteistyö, www-sivujen päivitys ja tilaisuuksien järjestäminen ilmoitetaan tässä.

Yhteisten toimintojen ja hallinnon koneiden ja kaluston hankintakustannukset, siltä osin kuin ne käsitellään kirjanpidossa investointimenoina, merkitään kyselyssä ainoastaan ammatillisen koulutuksen järjestäjätason lomakkeelle (E92) kohtaan E4.

K 8. Koulutuksen järjestäjän hallinto

Ilmoitetaan valtionosuuspohjaan kuuluvat ammatillisen koulutuksen järjestäjän hallinnosta aiheutuneet kustannukset.

Kohtaan merkitään esimerkiksi johtokunnan ja hallituksen kokouspalkkiot, kuntayhtymän johtajan, johtavan rehtorin, johtavan koulutustarkastajan, talousjohtajan, henkilöstöhallinnon, palkanlaskennan ja taloushallinnon palkkauskustannukset, palvelujen ja materiaalien ostot sekä muut toiminnasta aiheutuneet kustannukset. Myös hallintoon kohdentuvat tietohallinnon ja -tekniikan ylläpidosta aiheutuneet kustannukset sekä hallintohenkilöstön ammattitaidon kehittämisen ja ylläpitämisen kustannukset, esim. täydennyskoulutus sekä mm. työsuojelun, yhteistoimintamenettelyn ja luottamusmiestoiminnan kustannukset, osuus puhelin- ja teleliikenteen kustannuksista sekä tarvikekustannukset.

Valtionosuuspohjaan eivät kuulu sellaiset hallintokustannukset, jotka eivät aiheudu välittömästi ammatillisen koulutuksen järjestämisestä (rahoituslain 31 §). Ne ilmoitetaan kohdassa E9.1.9.

Koneiden ja kaluston hankintakustannukset, siltä osin kuin ne käsitellään kirjanpidossa investointimenoina, merkitään kyselyssä ainoastaan kohtaan E4.

K 0. Kustannukset yhteensä sisältävät myös kohdan E 2.1.1 sisäisen vuokran pääomakustannuksen.

K 9. Poistot

Ilmoitetaan vuoden 2012 kirjanpidon mukaiset investointeihin kohdistuvat poistot seuraavasti:

- oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus lomakkeella K02,

- oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen peruskoulutus lomakkeella K13p,

- oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen lisäkoulutus lomakkeella K13l

- oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus lomakkeella K14.

Poistoja ei sisällytetä kohtien K1–K8 kustannuksiin.

Maksullisen palvelutoiminnan poistot ilmoitetaan koulutuksen järjestäjätason lomakkeella E92 kohdassa E5.

K 9.1 Rakennusten poistot

Ilmoitetaan mm rakentamisen, hankinnan, perustamishankkeiden ja perusparannustöiden kirjanpidon ja poistosuunnitelman mukaiset poistot.

K 9.9 Muiden investointien poistot

Ilmoitetaan koneiden, laitteiden ja muiden investointien myös aineettomat hyödykkeet, kirjanpidon ja poistosuunnitelman mukaiset poistot.

T 0. Tulot

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen tulot lomakkeella K14. Ammatillisen lisäkoulutuksen kohtia K1–K8 vastaavat tulot ilmoitetaan erikseen omaehtoisesta ja henkilöstökoulutuksesta.

Muiden koulumuotojen vastaavat tulot ilmoitetaan koulutuksen järjestäjätason lomakkeella E92 kohdassa T0.

R 5 Opiskelijamaksut / Työnantajamaksut ammatillisessa lisäkoulutuksessa

Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamaksuista on säädetty opetusministeriön asetuksessa (1323/2001 5 § ). Tähän merkitään omaehtoisen koulutuksen opiskelijamaksuista ja henkilöstökoulutuksen työnantajamaksuista kertyneet opiskelijamaksujen tulot.

R 8 Muut tulot ammatillisessa lisäkoulutuksessa

Muut kuin opiskelijamaksut esim. työtoiminnasta kertyneet tulot ilmoitetaan tässä.

Suoritteet

S 1. Ammatillinen peruskoulutus lomakkeella K02

S 1.1 Opetustuntien lukumäärä

Opetustuntien lukumäärään sisällytetään opettajien ja opinto-ohjaajien lähiopetuksen-, etäopetuksen- ja monimuoto-opetuksen tunnit sekä työssäoppimisen ohjauksen ja opinto-ohjauksen tunnit opetussuunnitelmaperusteisessa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa.

S 1.2 Lähiopetuksena annettujen opetustuntien lukumäärä

Ilmoitetaan kohdan S1.1 opetustuntien lukumäärään sisältyvä opettajan ja opinto-ohjaajan johdolla oppilaitoksessa tai muussa oppimisympäristössä läsnä ollen tapahtuvan opetuksen tai ohjauksen tuntimäärä. Kohtien S1.2.1 ja S1.2.2 tuntien lukumäärä yhteensä voi olla suurempi kuin kohdan S1.2 esimerkiksi siitä syystä, että opetusta on annettu yhteisissä opetusryhmissä.

S 1.2.1 josta lähiopetustuntien lukumäärä opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa

Ilmoitetaan kohtaan S1.2 sisältyvien lähiopetustuntien lukumäärä opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa.

S 1.2.2 josta lähiopetustuntien lukumäärä näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa

Ilmoitetaan kohtaan S1.2 sisältyvien lähiopetustuntien lukumäärä näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa.

S 1.3 Suoritetut opintoviikot (ilman hyväksiluettuja opintoviikkoja)

Tähän ilmoitetaan opiskelijoiden vuoden 2012 aikana suorittamien opintoviikkojen yhteismäärä. Mukaan luetaan sekä koulutuksen järjestäjän itse järjestämässä koulutuksessa että koulutuksen järjestäjän ostamassa koulutuksessa suoritetut opintoviikot. Hyväksiluettuja (osaamisen tunnustaminen) opintoviikkoja ei lasketa mukaan.

S 1.3.1 josta opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa suoritetut opintoviikot

Tähän ilmoitetaan kohtaan S1.3 sisältyvä opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opiskelijoiden vuoden 2012 aikana suorittamien opintoviikkojen yhteismäärä. Mukaan luetaan sekä koulutuksen järjestäjän itse järjestämässä koulutuksessa että koulutuksen järjestäjän ostamassa koulutuksessa suoritetut opintoviikot. Hyväksiluettuja opintoviikkoja ei lasketa mukaan.

S 1.3.1.1 josta työssäoppimisen opintoviikot

Ilmoitetaan kohtaan S1.3.1 sisältyvät vuoden 2012 aikana työssäoppimisena suoritetut opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintoviikot.

S 1.4 Hyväksiluetut opintoviikot (osaamisen tunnustaminen)

Ilmoitetaan kalenterivuoden aikana hyväksiluettujen opintoviikkojen lukumäärä.

Koulutuksen järjestäjä voi hankkia osan laissa (630/1998 10 §) tarkoitetuista palveluista toiselta koulutuksen järjestäjältä tai muulta yhteisöltä taikka säätiöltä.

S 1.7.1 Toiselta ammatillisen koulutuksen järjestäjältä ostetut opintoviikot

Ilmoitetaan opiskelijakohtaisesti lasketut opintoviikot.

S 1.7.3 Lukiokoulutuksen järjestäjältä ostetut kurssit

Ilmoitetaan opiskelijakohtaisesti laskettujen kurssien lukumäärä.

S 2. Kiinteistöjen huoneistopinta-alat

Huoneistopinta-alan neliömetrit ilmoitetaan kokonaislukuina. Mikäli koulutuksen järjestäjän käytössä olevien tilojen osalta on vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, ilmoitetaan keskimääräinen pinta-ala.

S 2.1 Omat tilat

Ilman opintososiaalisena etuna tarjotun majoituksen tiloja sekä maksullisen palvelutoiminnan käytössä olleita tiloja.

S 2.9 Vuokratilat (ei sis. tuntiperusteisia tiloja)

Ilmoitetaan huoneistopinta-alat ulkopuolisilta vuokratuista tiloista.

K 0.0 Lisätiedot

Ilmoitetaan kaikki kohtiin K1–K9 sisältyvät valtionosuustoimintaan kohdistetut talouskouluopetuksesta ja työnjohtokoulutuksen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset. Kohdan K0.0 kustannuksiin ei saa sisällyttää sisäiseen vuokraan sisältyvää pääomakustannusta kohdasta E2.1.1.

K 08 Talouskouluopetus (sisältyvät matkailu-, ravitsemis- ja talousalan kustannuksiin)

K 09 Työnjohtokoulutuskokeilu

S 6. Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen peruskoulutus lomakkeella K13p

Ammatillisen peruskoulutuksen suoritteet kysytään eriteltyinä opetussuunnitelmaperusteiseen ja näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen.

S 6.1 Aloittaneet opiskelijat

Ilmoitetaan kalenterivuoden aikana aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärät.

S 6.2 Koulutukseen osallistuneet

Ilmoitetaan kalenterivuoden aikana koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden lukumäärä.

S 6.3 Purkautuneet oppisopimukset

Ilmoitetaan opiskelijat, joiden oppisopimus on purkautunut kalenterivuoden aikana.

S 6.4 Suoritettujen tutkintojen määrä (Koko tutkinnon suorittaneet)

Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen osalta ilmoitetaan opiskelijat, jotka ovat saaneet tutkintotodistuksen koulutuksen järjestäjältä vuonna 2012 ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen osalta ilmoitetaan opiskelijat, jotka ovat saaneet tutkintotoimikunnan hyväksymän tutkintotodistuksen vuonna 2012.

S 6.6 Suoritettujen tutkinnon osien määrä (näyttötutkintoperusteinen sekä opetussuunitelmamuotoinen)

Ilmoitetaan vuoden 2012 aikana suoritettujen tutkinnon osien lukumäärä niiden opiskelijoiden osalta, jotka koulutuksen järjestäjä on ilmoittanut tilastointipäivinä rahoitukseen oikeuttaviksi opiskelijoiksi. Tässä ei ilmoiteta maksullisen palvelutoiminnan opiskelijoiden (toiselle koulutuksen järjestäjälle myydyn tietopuolisen koulutuksen opiskelijoiden) suorittamia tutkinnon osia.

S 7. Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen lisäkoulutus lomakkeella K13l

Ammatillisen lisäkoulutuksen suoritteet kysytään erikseen ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista sekä ei-tutkintotavoitteisesta koulutuksesta. Kohtaan ei-tutkintotavoitteinen koulutus merkitään tiedot niistä opiskelijoista, jotka ovat suorittaneet tutkinnon osia ei-tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (myös ammatillisen perustutkinnon osat, kun opiskelijalla ei ole tavoitteena koko tutkinnon suorittaminen).

S 7.1 Aloittaneet opiskelijat

Ilmoitetaan kalenterivuoden aikana aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärät.

S 7.2 Koulutukseen osallistuneet

Ilmoitetaan kalenterivuoden aikana koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden lukumäärä.

S 7.3 Purkautuneet oppisopimukset

Ilmoitetaan opiskelijat, joiden oppisopimus on purkautunut kalenterivuoden aikana.

S 7.4 Suoritettujen tutkintojen määrä (Koko tutkinnon suorittaneet)

Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitusta varten kysytään oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen lomakkeilla tiedot suoritetuista tutkinnoista. Tuloksellisuuteen perustuva valtionosuuden määrä määräytyy suoritettujen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteella. Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoituksen kehittämistä varten kysytään tiedot myös suoritettujen tutkinnon osien määristä. Tässä ilmoitetaan opiskelijat, jotka ovat saaneet tutkintotoimikunnan hyväksymän tutkintotodistuksen vuonna 2012.

Tutkintojen määrätietojen oikeellisuus on välttämätöntä, sillä ammatillisen lisäkoulutuksen tuloksellisuuteen perustuva valtionosuuden määrä on määräytynyt vuodesta 2010 alkaen suoritettujen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrien perusteella.

Tuloksellisuuden perusteella määräytyvän rahoituksen saajana on se koulutuksen järjestäjä, joka on vastannut tutkintoon johtaneesta valmistavasta koulutuksesta ja saanut sitä koskevan rahoituksen.

Tutkinto kirjataan siis sille ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjälle, jonka järjestämän valmistavan koulutuksen perusteella tutkinto on suoritettu. Kyseessä on siten koulutuksen järjestäjä, joka on ilmoittanut tutkintoa suorittavan opiskelijan rahoituksen perusteena olevaksi opiskelijaksi ja saanut siihen valtionosuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä eikä toiselta koulutuksen järjestäjältä mm. korvauksena tietopuolisesta koulutuksesta tai tutkinnon vastaanottamisesta tai järjestämisestä.

Ks. oppisopimuskoulutuksen rahoituksen määräytymisperusteet.

S 7.6 Suoritettujen tutkinnon osien määrä

Ilmoitetaan vuoden 2012 aikana suoritettujen tutkinnon osien lukumäärä niiden ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijoiden osalta, jotka koulutuksen järjestäjä on ilmoittanut tilastointipäivinä rahoitukseen oikeuttaviksi opiskelijoiksi. Lomakkeella sarakkeilla kohtiin ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot kirjataan tutkinnon osan tai osien suoritukset silloin kun opiskelijan tavoitteena on koko ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaminen. Mikäli opiskelijan tavoitteena ei ole koko tutkinnon suorittaminen, kirjataan suoritettujen tutkinnon osien määrät kohtaan ei-tutkintotavoitteinen koulutus.

Tässä ei ilmoiteta suoritettujen tutkinnon osan tai osien määriä niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat olleet suorittamassa vain tutkinnon osaa tai osia oppisopimusmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja on vuonna 2012 ilmoitettu oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen rahoituksen perusteena oleviin opiskelijamääriin.

Tässä ei ilmoiteta myöskään maksullisen palvelutoiminnan opiskelijoiden (toiselle koulutuksen järjestäjälle myydyn tietopuolisen koulutuksen opiskelijoiden) suorittamia tutkinnon osia.

Tietoa käytetään ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoituksen kehittämistyössä, joten tiedon oikeellisuuteen tulee kiinnittää huomiota.

S 6 ja S 7. Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus lomakkeella K14

Suoritteet ilmoitetaan koulutusaloittain / porrastustekijöittäin, erikseen omaehtoinen koulutus ja henkilöstökoulutus.

S 6.7 ja S 7.7 Opiskelijatyövuodet (S6.7.1 ja S7.7.1)

Toteutuneet opiskelijatyövuodet ilmoitetaan koulutusaloittain yhden desimaalin tarkkuudella ja jaettuna omaehtoiseen ja henkilöstökoulutukseen. Erityisopetusta saaneiden opiskelijatyövuodet ilmoitetaan sekä sisältyneenä opiskelijatyövuosiin että ilmoitettuna erikseen.

Opiskelijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden. Työpäivän tunneiksi lasketaan kaikki lähi-, etä- ja monimuoto-opiskelun tunnit, jotka lasketaan opintojen laajuuteen vaikuttavina tunteina opiskelijaa kohden. (Tuntimäärä x opiskelijamäärä /7 / 190)

Opiskelijatyövuosiin voidaan laskea suoritteita sellaisista näyttötutkinnon osista, jotka suoritetaan osallistumatta tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Näyttötutkinnon osan suorittaminen vastaa rahoitusta määrättäessä kahdeksaa prosenttia täydestä opiskelijatyövuodesta (RahA 1766/2009) 30 §.

S 6.1 ja S 7.1 Aloittaneet opiskelijat v. 2012 (S6.1.1 ja S7.1.1)

Tilastotietona kysytään ammatillisen lisäkoulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärät toimintavuoden aikana. Määrät ilmoitetaan koulutusaloittaisille hintaryhmille, omaehtoinen koulutus ja henkilöstökoulutus erikseen, sisältäen erityisopetusta saaneet. Opiskelijoihin lasketaan mukaan kaikki, jotka ovat vuonna 2012 aloittaneet opintonsa ammatillisessa lisäkoulutuksessa.

S 6.6 ja S 7.6 Tutkintojen osien lukumäärä

Tässä kohden ilmoitetaan kaikkien toteutuneiden tutkintojen osien lukumäärä, joka määrä voi olla suurempi kuin opiskelijamäärä. Tutkinnon osien lukumäärätietoja tullaan käyttämään ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoituksen kehittämistyössä, joten niiden oikeellisuuteen tulee kiinnittää erityisesti huomiota.

S 6.4 ja S 7.4 Valmiit tutkinnot

Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitusta varten kysytään oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen lomakkeilla tiedot suoritetuista tutkinnoista. Vuoden 2010 alusta lukien ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintoja on porrastettu tuloksellisuuden perusteella.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus (47/2012) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta tutkintorakenteesta sisältää liitteen, josta ilmenevät ne ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, jotka voidaan suorittaa näyttötutkintoina.

Tähän merkitään vuonna 2012 tutkintoon valmistavaan koulutukseen tai suoraan näyttöön osallistuneiden ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden ja tutkintotoimikunnan antaman todistuksen saaneiden määrät tutkinnoittain eriteltynä. Omassa sarakkeessa ilmoitetaan ilman valmistavaa koulutusta suoritettujen ammatillisten perustutkintojen määrät yhteensä.

Rahoituksen saajana on se koulutuksen järjestäjä, joka on vastannut valmistavasta koulutuksesta tai suoraan tutkintotilaisuuksiin osallistuvien opiskelijoiden soveltuvuuden kartoituksesta ja ohjauksesta. Tulosrahoituksen tutkintojen määrät lasketaan kahden vuoden keskiarvona Opetushallituksen vuosittaisen kustannusten tiedonkeruussa ilmoitettujen tutkintomäärien perusteella. Vuosien 2011 ja 2012 tutkintojen määrät vaikuttavat vuoden 2014 tulosrahoitukseen.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjäkohtaisesti ilmoitettavat tiedot (E92-lomake)

Koulutuksen järjestäjätason tiedot ilmoitetaan seuraavasti:

- Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjätason tiedot sisällytetään kohtiin T0, E2–E9 ja kohtaan P ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitusta varten kerättävät tiedot

- Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjätason tiedot sisällytetään kohtiin T0, E2–E9 ja ammatillisen peruskoulutuksen osalta kohtaan P tulosrahoitusta varten kerättävät tiedot

- Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjätason tiedot sisällytetään kohtiin E2–E9.

T0. Tulot yhteensä;

Opetus, majoitus, opiskelijaruokailu, kiinteistöjen ylläpito, yhteiset toiminnot, koulutuksen järjestäjän hallinto

Ilmoitetaan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kohtia K1–K8 vastaavat tulot koulutuksen järjestäjätasolla.

P. Tuloksellisuuden laskemista varten kerättävät tiedot

Rahoituslain 25 §:n mukaan ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien yksikköhintoja porrastetaan koulutuksen tuloksellisuuden perusteella. Opetushallitus kysyy henkilöstön kehittämismittarin ja opettajien kelpoisuusmittarin laskennassa tarvittavat tiedot.

P5. Opettajien kelpoisuusmittari

Kohdassa kysytään koulutuksen järjestäjän lukumäärätiedot kaikista niistä ammatillisen peruskoulutuksen opettajista, jotka olivat palvelussuhteessa koulutuksen järjestäjään 31.12.2012.

Lukumäärätiedot sisältävät ammatillista peruskoulutusta (ml. oppisopimuksen peruskoulutus) antavat opettajat 31.12.2012 tilanteen mukaan; kaikki vakinaiset ja määräaikaiset opettajat, mukaan lukien virkavapaalla olevat ja vähintään 4 kuukautta viransijaisena toimivat (ml. rehtorit ja muut opetusvelvolliset johtajat, lehtorit ja päätoimiset tuntiopettajat, erityisopettajat, opinto-ohjaajat). Opettajien lukumäärätietoihin ei ilmoiteta luennoitsijoita ja vastaavia yksittäisiä/satunnaisia tunteja pitäviä.

Muodollisella kelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että opettajalla on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) mukainen kelpoisuus.

P6. Henkilöstön kehittämismittari

K0.2 Ammatillisen peruskoulutuksen henkilöstön kehittämismenot

Henkilöstön kehittämismittarin tiedot sisältyvät oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen lomakkeen (K02) kohtien K1–K8 kustannuksiin ja oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen lomakkeen (K13) kohtien K1–K8 kustannuksiin.

Ilmoitetaan ammatillisen peruskoulutuksen henkilöstön osaamisen uudistamisesta aiheutuneet kustannukset. Kustannustiedot kysytään arvonlisäverottomina ja erikseen ilmoitetaan arvonlisävero.

Henkilöstön kehittämismittaria laskettaessa jakajana käytetään suoraan ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen kustannuslomakkeiden K1–K8 kohdista saatavien henkilöstömenojen summaa.

Kustannuksiin sisällytetään:

1. Henkilöstön koulutus

Kustannuksiin sisällytetään kaikki työnantajan maksamat, henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen liittyvät koulutuksesta aiheutuneet kustannukset sisältäen koulutukseen osallistuneiden henkilöiden palkkakustannukset sekä sosiaalivakuutusmaksut. Työnantajan järjestämän tai hankkiman koulutuksen kustannuksien hyväksyminen laskettavaksi mukaan henkilöstön kehittämismittariin edellyttää hyväksyttyä koulutushakemusta tai sitä, että se on luonteeltaan koko henkilöstölle tai suurelle osalle henkilöstöä tarkoitettua yhdenmukaisesti järjestettyä koulutusta.

Kustannuksia, jotka rajataan ulkopuolelle, ovat mm. liikunta-, virkistäytymis- työkyvyn ylläpito- yms. päivät, messutapahtumat, Taitajakisoihin ja vastaaviin tilaisuuksiin tutustumiskäynti tai niiden järjestelytoimintaan osallistuminen, erilaiset kokoukset, koulutuksen järjestäjän organisaatioon liittyvät tiedotus- ym. vastaavat tilaisuudet, lukukauden alkuun sijoittuvat tiedotus- ja orientaatiopäivät sekä luottamushenkilöiden koulutuksista aiheutuneet kustannukset.

Henkilöstön kehittämismittariin ilmoitetut kustannukset sisältyvät valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kustannuksiin. Kehittämismittarin kustannuksiin ei ilmoiteta maksulliseen palvelutoimintaan kohdistettuja henkilöstön kehittämisen kustannuksia. Eu -hankkeeseen sisältyvän henkilöstön koulutuksen kustannuksia voidaan kirjata kehittämismittarin tietoihin siltä osin kuin kustannuksia on kirjattu ammatillisen peruskoulutuksen lomakkeelle K02 tai K13p omavastuun osalta.

Henkilöstökustannukset voidaan laskea joko perustuen yksittäisten henkilöiden todelliseen vuosipalkkaan tai laskennallisiin kustannuksiin.

Mikäli laskennassa käytetään henkilön todellista vuosipalkkaa, yhden koulutuspäivän palkkakustannukset lasketaan seuraavasti:

Opetusvelvollisuustyöajassa olevat

Henkilön vuosipalkka / 195 pv = yhden koulutuspäivän palkkakustannus +sivukustannukset

Muussa työaikamuodossa olevat (esim.kokonaistyöaika, toimistotyöaika)

Henkilön vuosipalkka / 235 pv = yhden koulutuspäivän palkkakustannus+sivukustannukset

Mikäli henkilö työskentelee vain osan vuodesta:

Henkilön kokonaispalkka / todelliset työpäivät

2. Opettajien työelämäyhteyksistä aiheutuneet kustannukset

Näitä kustannuksia ovat mm. koulutuksen järjestäjän maksamat työelämäjakson henkilöstömenot, matka- ja majoituskustannukset sekä päivärahat ja muut välittömästi näihin liittyvät kustannukset.

Työelämäyhteydellä tarkoitetaan sellaista jaksoa, jossa opettaja on vähintään viikon ajan tutustumassa ja/tai työskentelemässä oman ammattialansa tehtävissä yrityksessä tai yhteisössä. Opetussuunnitelman mukaisten opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen suunnittelusta ja ohjauksesta aiheutuvia kustannuksia ei sisällytetä tähän kohtaan.

E 2. Maksullinen palvelutoiminta

Maksullinen palvelutoiminta on ammatillisen koulutuksen järjestäjän toimintaa markkinoilla, joilla yritykset tarjoavat vastaavia tuotteita ja palveluja. Maksullisessa palvelutoiminnassa koulutuksen järjestäjä laskuttaa järjestämästään koulutuksesta ja muista palveluista sekä tuotteista ulkopuolisia asiakkaita.

Tässä kyselyssä ei maksullisena palvelutoimintana pidetä koulutuksen järjestäjän järjestämisluvassa määrätyn koulutustehtävän muodostamien sisäisten yksiköiden välistä myynti-/ostotoimintaa. Jos kuntajärjestäjän alaiset muut hallintokunnat ostavat palvelua koulutuksen järjestäjältä, kirjataan tältä osin myyty palvelu maksulliseen palvelutoimintaan.

Maksullisen palvelutoiminnan kustannuksiin ei sisällytetä ns. pieniä hankkeita (investointeja), jollei kysymys ole kirjanpidon mukaisista vuosikustannuksista, vaan ne ilmoitetaan kohdassa E4 investoinnit. Kustannuksiin ei sisällytetä myöskään maksulliseen palvelutoimintaan kohdistuvia poistoja, vaan ne merkitään kohtaan E5 Maksullisen palvelutoiminnan poistot.

EU-rahoitteisen koulutuksen/toiminnan käyttökustannukset ja tulot, jotka kirjataan rahoituslain 31 § mukaisesti maksulliseen palvelutoimintaan ja siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei kata kustannuksia, saadaan ne ilmoittaa ao. koulumuodon valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kustannuksiin.

Jos kyseessä on maksullisen palvelutoiminnan hanke, johon on saatu EU- ja/tai kansallista rahoitusta, kustannukset ja tulot kohdistetaan kokonaisuudessaan maksulliseen palvelutoimintaan. Kustannukset ilmoitetaan sisällön mukaisella rivillä E2 Maksullisen palvelutoiminnan kustannukset.

Eu-rahoitteisia projekteja ovat mm. ESR, EAKR, Leonardo, Comenius ja Grundtvig –projektit.

Maksullisen palvelutoiminnan kustannukset

E2.1 Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten rahoittama ammatillinen koulutus

Työvoimahallinnon ja ELY-keskusten ostaman koulutuksen kustannukset.

E2.3 Opetuksen yhteydessä tuotetut palvelut ja tuotteet

Ammatillisena koulutuksena järjestettävän opetuksen yhteydessä ja osana koulutusta tapahtuva opetuksen työ- ja palvelutoiminta. Toiminnan hinnoittelussa voidaan ottaa huomioon opiskelijatöiden luonne, pidemmät toimitusajat ja koulutusvaiheesta johtuva työn suorittajien vähäisempi ammattitaito (suositus opiskelijatöiden ja koulutuslaitosten tuottamien muiden hyödykkeiden hinnoittelusta 15.10.1998). Tässä ilmoitetaan ne toiminnan kustannukset, jotka katetaan edellä mainitun mukaisesti tapahtuvalla hinnoittelulla ja myös vastaavat tulot ilmoitetaan maksullisen palvelutoiminnan tulokohdassa E2.3. Jos tulot eivät kata kaikkia kustannuksia, loput kustannuksista ilmoitetaan kohdissa K1–K8.

E2.4 Yrityshautomotoiminta

Yrityshautomotoiminnan kustannukset.

E2.5 Opetusmaatila ja harjoitusmetsä

Se osuus opetusmaatilan ja harjoitusmetsän kustannuksista, joka on selkeästi määriteltävissä opetuksen kustannuksiksi, ilmoitetaan kohdissa K1–K9. Muut kuin opetuksen kustannukset ilmoitetaan tässä. Opetusmaatilan ja harjoitusmetsän osalta tulee täyttää myös erillinen kyselylomake.

E2.7 Koulutuksen ja osaamisen myynti

Esimerkiksi koulutuksen järjestäjien yhteistyösopimukseen perustuva ammatillisen perustutkinnon tai sen osan järjestäminen maksullisena palvelutoimintana (esim. metsäkoneenkuljettajakoulutus -yhteistyö). Kustannukset, jotka aiheutuvat koulutuksen myynnistä toiselle koulutuksen järjestäjälle tai ylläpitäjälle esim. oppisopimuskoulutuksen tietopuolisen ja ammatillisen lisäkoulutuksen myynti toiselle koulutuksen järjestäjälle, ilmoitetaan tässä kohdassa.

Jos koulutus on järjestämisluvassa olevaan koulutustehtävään kuuluvaa, ostaja saa ilmoittaa maksamansa erät valtionosuuspohjaan kohdissa K1 – K8.

E2.9 Muu maksullinen palvelutoiminta

Maksullisen palvelutoiminnan tulot

E 2.1 Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten rahoittama ammatillinen koulutus

Työvoimahallinnon ja ELY-keskusten ostaman koulutuksen tulot, maksamat tuet ja avustukset.

E 2.3 Opetuksen yhteydessä tuotetut palvelut ja tuotteet

Ks. maksullisen palvelutoiminnan kustannukset kohta E2.3.

E 2.4 Yrityshautomotoiminta

Yrityshautomotoiminnan tulot, tuet ja avustukset.

E 2.5 Opetusmaatila ja harjoitusmetsä

Se osuus opetusmaatilan ja harjoitusmetsän kustannuksista ja tuloista jotka ovat selkeästi määriteltävissä opetuksen kustannuksiksi ja tuloiksi, ilmoitetaan kohdissa K1–K9 ja tulot kohdassa T0. Muut kuin opetuksen tulot ilmoitetaan tässä.

E 2.7 Koulutuksen ja osaamisen myynti

E 2.7.1 - ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osan myynnistä toiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle saadut tulot

E 2.7.2 - oppisopimuskoulutuksen tietopuolisten opintojen myynnistä toiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle saadut tulot

E 2.7.3 - koulutuksen myynnistä lukiokoulutuksen järjestäjälle saadut tulot

E 2.7.9 - muu koulutuksen ja osaamisen myynti

sisältää myös ammatillisen lisäkoulutuksen maksullisena palvelutoimintana myydyn koulutuksen tulot.

E 2.9 Muu maksullinen palvelutoiminta

E 2.0 Maksullinen palvelutoiminta, tulot yhteensä rahoituslähteittäin

Maksullisen palvelutoiminnan tulojen arvonlisäveron osuus ilmoitetaan erikseen sarakkeessa R9.

Maksullisen palvelutoiminnan suoritteet

S 1.8.1 Toiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle myydyt opintoviikot oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa (ops- ja näyttöperusteinen)

Ilmoitetaan opiskelijakohtaisesti lasketut opintoviikot.

S 1.8.3 Lukiokoulutuksen järjestäjälle myydyt opintoviikot

Ilmoitetaan opiskelijakohtaisesti lasketut opintoviikot.

E 4. Investoinnit

Ilmoitetaan ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet koulutuksen järjestäjän kirjanpidon mukaiset investoinnit, joista ilmoitetaan oppisopimuskoulutukseen ja ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä maksulliseen palvelutoimintaan kohdistuneet investoinnit erikseen. Investoinnit ilmoitetaan ennen tilivuoden poistojen vähentämistä arvonlisäverottomina ja investointeihin sisältyvät arvonlisäverot ilmoitetaan erikseen.

Koneiden, kalustamisen, rakentamisen ja perusparantamisen kustannuksia, siltä osin kuin ne käsitellään kirjanpidossa investointimenoina, ei saa sisällyttää valtionosuuspohjan (lomakkeilla K02, K13 ja K14 kohdat K1–K8) kustannuksiin ei myöskään maksullisen palvelutoiminnan kustannuksiin kohdassa E2, vaan ne merkitään kohtaan E4.

E 4.1 Rakennukset

Ilmoitetaan yhteensä kaikkien koulumuotojen ja maksullisen palvelutoiminnan tilojen rakentaminen, hankinta, peruskorjaus tai niitä vastaava toimenpide ja tähän liittyvä irtaimen omaisuuden hankinta. Tästä yhteensä määrästä ilmoitetaan lisäksi seuraavat osuudet erikseen:

E 4.1.2 josta maksullinen palvelutoiminta

E 4.1.3 josta oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen perus- ja lisäkoulutus

E 4.1.4 josta ammatillinen lisäkoulutus

E 4.9 Muut investoinnit

Ilmoitetaan muut kuin rakennusinvestoinnit.

E 4.9.2 josta maksullinen palvelutoiminta

E 4.9.3 josta oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen perus- ja lisäkoulutus

E 4.9.4 josta ammatillinen lisäkoulutus

E 5. Maksullisen palvelutoiminnan poistot:

E 5.1 Rakennusten poistot

E 5.9 Muiden investointien poistot

E 5.0 Poistot yhteensä

E 6. Varaukset, siirrot rahastoihin ja poistoero

Mikäli kirjanpidon mukaisia varauksia ja siirtoja rahastoihin on tehty, ilmoitetaan tiedot seuraavasti:

E 6.1 Investointivaraukset

E 6.1.1 Rakennukset

E 6.1.9 Muut varaukset

E 6.2 Siirrot rahastoihin

E 6.2.1 Siirrot investointirahastoihin

E 6.2.9 Siirrot muihin rahastoihin

E 6.3 Poistoero

E 6.3.1 Poistoeron muutos

E 6.0 Varaukset ja siirrot rahastoihin yhteensä

E 9. Muut kustannukset ja muu rahoitus

Tietoja, joita tarvitaan tarkasteltaessa koulutuksen järjestäjän kokonaiskustannuksia ja rahoitusta.

E 9.1.9 Muut kustannukset

Mm. seuraavat tiedot ilmoitetaan ainoastaan tässä kohdassa:

- kustannukset, jotka yksikköhintoja laskettaessa jätetään huomiotta (rahoituslain 31 §) mm. maa-alueiden vuokrat, kansanterveyslain ja lastensuojelulain mukainen toiminta (esim. sosiaali- ja koulukuraattoritoiminta), lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain (48/1997) mukaiset nettokustannukset

- työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä sekä ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittäminen (vuoteen 2012 kohdistuneet kustannukset voidaan ottaa kokonaissummina suoraan valtionavustuksen käyttöä koskevista ja Opetushallitukselle toimitetuista tilityksistä)

- vahingonkorvaus- ja asianajokustannukset

E 9.2.5 Koulutuksen järjestäjän erikseen päättämä rahoitus

Koulutuksen järjestäjän avustus/erillisrahoitus (määräraha) esim. kehittämis- tai investointihankkeeseen. Myös kuntien lisäpanostus/rahoitus kuntayhtymän järjestämään ammatilliseen koulutukseen. Rahoituspäätös voidaan tehdä myös kesken vuotta. Kohdassa ei ilmoiteta tilinpäätöksen tulojen ja menojen erotusta.

E 9.2.9 Muu rahoitus

Ilmoitetaan muut tulot kuten

- lahjoitukset

- sponsorointitulot

- satunnaiset tulot

- työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään sekä ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittämiseen vuonna 2012 saatujen valtionavustuksien kustannuksia vastaava osuus tuloista

- korko- ja rahoitustulot

- käyttöomaisuuden (rakennukset, koneet, laitteet, arvopaperit) myyntitulot, jotka ovat tuloslaskelmassa tulona.

LIITE 1. Koulutusala- / porrastus- / hintaryhmäkohtaiset lomakkeet

		K02	K13p	K13l	14
Humanistinen ja kasvatusala		199	1	1	1
Kulttuuriala			2	2	2
	Musiikkialan perustutkinto	203
	Muu kulttuuriala	299
Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnon ala		399*)	3*	3	3
Luonnontieteiden ala		499	4	4	4
Tekniikan ja liikenteen ala			5*	5	5a
	Merenkulkualan perustutkinto (51)	501
	Logistiikan perustutkinto: kuljetuspalvelujen koulutusohjelma ilman linja-autonkuljettaja- tai yhdistelmäajoneuvonkuljettajakoulutusta (52)	502
	Elintarvikealan perustutkinto: meijerialan koulutusohjelma (53)	503
	Rakennusalan perustutkinto: maarakennuskoneen kuljetuksen koulutusohjelma (56)	506
	Lentokoneasennuksen perustutkinto (57)	507
	Linja-autonkuljettaja- tai yhdistelmäajoneuvonkuljettajakoulutus (58)	508
	Kaivosalan perustutkinto (59)	509
	Muu tekniikan ja liikenteen ala	599*)
	Puutavaran autonkuljetus, maarakennusala, ajoneuvonosturinkuljettaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, linja-autonkuljettaja sekä lentoasemapalvelut ja ammattisukeltaja				5b
	Liikenneopettajien koulutus				5d
Luonnonvara- ja ympäristöala			6	6	6a
	Hevostalouden perustutkinto (62)	602
	Metsäalan perustutkinto: metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma (64)	604
	Metsäalan perustutkinto: muut kuin metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma (65)	605
	Muu luonnonvara- ja ympäristöala	699
	Metsäkoneenkuljettaja				6b
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala			7	7	7a
	Liikunnanohjauksen perustutkinto (71)	701
	Muu sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala	799
	Kuntoutus- ja liikunta-ala, sairaankuljettaja, optiikkahioja, jalkojenhoitaja, puhevammaisten tulkkipalvelu ja kipsimestari				7b
Matkailu- ravitsemis- ja talousala		899**)	8	8	8
Muu koulutus (= muu kuin näyttötutkintoon valmistava koulutus, esim. hygieniapassi)					9
Valmistava ja valmentava koulutus
	Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (erit.koul.teht.erityisopetuksessa)	1401
	Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (ei erit.koul.teht.erityisopetuksessa)	1402
	Maahanmuuttajien valmistava koulutus	1501
	Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus	1601

*) myös työnjohtokoulutuskokeilu **) myös talouskoulu