OPETUSHALLITUS  Laskentapalvelut  puh: (09) 7747 7090  E-mail: laskentapalvelut@oph.fi

Ammatillisen koulutuksen kustannukset, tulot ja suoritteet 
v. 1999 

Täyttöohje 

YLEISTÄ

Ammatillisen koulutuksen tulojen ja kustannustietojen kerääminen jakaantuu kahteen osioon: tietoihin, joita tarvitaan yksikköhintojen laskennassa ja tietoihin, joiden pohjalta voidaan arvioida koulutuksen järjestäjän toiminnan laajuutta kokonaisuudessaan. Yksikköhintojen laskennassa tarvittavat tiedot kerätään kohdissa K1 - K10. Koulutuksen järjestäjätason tiedot ilmoitetaan kohdissa M2 - M9. 

Ammatillisen koulutuksen tiedot kerätään koulutusaloittain sekä porrastustekijöittäin (ks. ohjeen liite 1). Tietojen tulee vastata ammatillisen koulutuksen v. 1999 tilastointipäivien kyselyjen opiskelijamäärää, (rahoitusasetuksen 8 ja 27 §:t). Tiedot kansainvälisestä toiminnasta, maksullisesta palvelutoiminnasta, investoinneista, poistoista, varauksista ja kokonaisrahoituksesta ilmoitetaan koulutusaloihin jakamatta koulutuksen järjestäjätasolla. Ns. yhteiset kustannukset jaetaan koulutusmuodoittain koulutusaloille/porrastustekijöille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Jos aiheuttamisperiaatetta ei voi noudattaa, kustannukset/tulot jaetaan laskennallisesti esimerkiksi opiskelijamäärien, opetustuntien tai neliöiden suhteessa, ellei jäljempänä ohjeisteta toisin.

Ammatillisen koulutuksen tiedonkeruuta sovelletaan myös musiikkioppilaitosten, kansanopistojen ja liikunnan koulutuskeskusten ammatilliseen peruskoulutukseen sekä ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa ja erikoisoppilaitoksissa järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen ja oppisopimuskoulutuksena järjestettyyn ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen.

Kustannus- ja tulotietoja kerätään tarkemmin kuin aikaisemmin. Tietoja kerätään myös kansainvälisestä toiminnasta, investoinneista, poistoista ja varauksista. Yksityisten koulutusten järjestäjien osalta arvonlisäverot ilmoitetaan sisältyneinä muihin menoihin. Kuntien ja kuntayhtymien arvonlisäverot ilmoitetaan erikseen omassa sarakkeessaan. Valtion oppilaitosten osalta muut menot ilmoitetaan sarakkeessa kuntien ja kuntayhtymien muut menot. Hallinto jaetaan opetuksen hallintoon sekä ylläpitäjähallintoon ja yhteisiin toimintoihin. 

Ammattikorkeakoulukokeilussa mukana oleva koulutuksen järjestäjä ilmoittaa kaikki valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kustannustiedot sekä tulot ammatillisen koulutuksen lomakkeilla koulutusaloittain ja porrastustekijöittäin kohdissa K1 - K10 sekä koulutuksen järjestäjätason tiedot kohdissa M1-M9. 

Siltä osin kuin koulutuksen järjestäjällä on väliaikaisen ammattikorkeakoulun toimintaa, väliaikainen ammattikorkeakoulu ilmoittaa kustannustiedot sekä tulot edellä mainitun lisäksi Ammattikorkeakoululomakkeilla kohdissa K1 - K10 ammattikorkeakoulututkinnoittain/porrastustekijöittäin (liite nro 1, Rah A 12 §) sekä väliaikaisen ammattikorkeakoulun mahdollisen maksullisen palvelutoiminnan osalta kohdissa M2 - M3. Väliaikaisen ammattikorkeakoulun kustannus- ja tulotiedot kohdista K1 - K10 sekä M2 - M3 tulee ilmoittaa yhteissummina myös kohdassa M9 kokonaiskustannukset ja -rahoitus. 

Ammattikorkeakoulun kustannus- ja tulokyselyyn ei sisällytetä opiskelijoiden opintososiaalisten etujen kustannuksia, vaan ne ilmoitetaan ainoastaan tässä ammatillisen koulutuksen lomakkeilla sisältyneenä koulutusalojen/porrastustekijöiden kustannuksiin. Ammattikorkeakoulun kustannus- ja tulokyselyyn ei myöskään sisällytetä Opetushallituksen myöntämiä erillismäärärahoja harjoittelutoiminnan tukemiseen vaan ne ilmoitetaan ainoastaan tässä kyselyssä. 

Opetusministeriön ja Opetushallituksen myöntämät erillisavustukset väliaikaisen ammattikorkeakoulun toimintaan (esim. lisävoimavarat va ammattikorkeakoulujen toimintaan, avoin ammattikorkeakoulu) ilmoitetaan ainoastaan Ammattikorkeakoulun kustannus- ja tulokyselyssä eikä lainkaan tässä Ammatillisen koulutuksen kyselyssä.

Mikäli väliaikaisen ammattikorkeakoulun ylläpitäjiä on useita, ne ovat tehneet yhteistoimintasopimuksen , johon sisältyy mm. oppilaitosten välisen kustannustenjaon perusteet. Kokeilukoulutukseen osallistuva opiskelija otetaan opiskelijaksi yhteen kokeiluyksikön oppilaitoksista, joka on ensisijainen oppilaitos. Jos kokeilukoulutuksen kustannuksia ei voida muutoin yhteensovittaa kokeiluyksikön oppilaitosten kesken, ensisijaisen oppilaitoksen ylläpitäjä maksaa aiheutuvat kustannukset siten kuin ylläpitäjät keskenään sopivat. Ensisijaisen oppilaitoksen maksamat maksut muille koulutuksen järjestäjille luetaan valtionosuuspohjaan kuuluviksi menoiksi. Vastaavasti koulutuksen järjestäjän menot ensisijaiselle oppilaitokselle tuotetuista koulutuspalveluista luetaan maksullisen palvelutoiminnan menoiksi ja näitä vastaavat tulot maksullinen palvelutoiminnan tuloiksi.

Oppisopimuskoulutuksen kustannus- sekä tulotiedot ilmoittaa oppisopimuskoulutuksen järjestäjä, joka ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9 §:n mukaisesti järjestää oppisopimuskoulutusta ja vastaa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998) 7 §:n mukaisesti oppisopimuskoulutuksen johdosta ja valvonnasta. Mikäli koulutuksen järjestäjien kesken on tehty yhteistyösopimus, kustannus- ja tulotiedot ilmoitetaan siten kuin tilastointipäivätiedot on koulutuksen järjestäjittäin ilmoitettu. Kustannustiedot sekä mahdolliset muut tulot kuin yksikköhintarahoitus ilmoitetaan erikseen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen osalta kohdissa K1 - K10. Suoritetiedot oppisopimuskoulutuksen osalta kysytään erillisellä lomakkeella (sähköpostitse), joka lähetään niille koulutuksen järjestäjille, jotka ovat ilmoittaneet oppisopimusopiskelijoita v. 1999 tilastointipäivinä. 

Mikäli oppisopimuskoulutuksen järjestäjällä ei ole ollut v. 1999 muuta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaista toimintaa, kustannus- ja tulotiedot ilmoitetaan ainoastaan kohdissa K1 - K10 ja tarvittaessa myös kohdassa M1 sekä yhteissummat kohdassa M9. Tällöin ei ilmoiteta koulutuksen järjestäjätason kustannus- ja tulotietoja.

Tässä kustannus- ja tulokyselyssä ilmoitetaan edellä mainittua koulusta, opetusta ja ohjausta saaneidenopiskelijoiden kustannukset sekä tulot sisältyneenä koulutusalojen toisen asteen kustannuksiin sen mukaisesti kuin em. opiskelijat on sijoitettu tilastointipäivinä 20.1.1999 sekä 20.9.1999 eri koulutusaloille (tilastointipäiväkyselyn liite 3). Kustannukset ja mahdolliset tulot ilmoitetaan kunkin koulutusalan porrastamattoman koulutuksen kohdassa koodeilla 199, 299, 399, 499, 599, 699 tai 799.

Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ilmoittavat v.1999 toteutuneet kustannukset sekä tulot Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain piirissä olevan toiminnan kohdissa K1 - K10. Lisäksi aikuiskoulutuskeskukset ilmoittavat kustannukset sekä tulot koko toimintansa osalta erillisellä kyselylomakkeella, joka postitetaan erikseen maaliskuussa. 

Maksullinen palvelutoiminta on ammatillisen koulutuksen järjestäjän toimintaa sellaisilla markkinoilla, joilla yritykset tarjoavat vastaavia tuotteita ja palveluja. Maksullisen palvelutoiminnan kustannukset eivät kuulu valtionosuuspohjaan. Maksullista palvelutoimintaa ovat esim. työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja lääninhallitusten hankkima ammatillinen lisäkoulutus. Työtoiminnan menot eivät kaikilta osin kuulu valtionosuuspohjaan. Näin pyritään välttämään kilpailun vääristymiä oppilaitosten ja vastaavia palveluja tarjoavien yritysten välillä (ks. suositus opiskelijatöiden ja koulutuslaitosten tuottamien muiden hyödykkeiden hinnoittelusta 15.10.1998).

• perustamishankkeiden kustannukset (ilmoitetaan kohdissa M4.1.1 ja M4.9.1)
• lainojen hoitokustannukset ja laskennalliset korot (kohdassa M9.1.9) sekä poistot (kohta M5)
• kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin perustuvaa valtionrahoitusta (esim. kansanterveyslain sekä lastensuojelulain alaisesta toiminnasta aiheutuneita kustannuksia) 
• kustannukset, jotka aiheutuvat koulutuksen myynnistä toiselle koulutuksen järjestäjälle tai ylläpitäjälle (kohdat M2 - M9). Jos koulutus on rahoituslain 1 §:n mukaista, ostaja saa ilmoittaa maksamansa erät valtionosuuspohjaan (kohdat K1 - K10).
• maksullisen palvelutoiminnan kustannukset (kohdassa M2)
• hallintokustannukset, jotka eivät välittömästi liity rahoituslain 1 §:n mukaisen koulutuksen järjestämiseen (kohdassa M9.1.9).

• Kansanterveyslain ja lastensuojelulain mukaista toimintaa 
• Erillisavustuksia väliaikaisen ammattikorkeakoulun toimintaan (ilmoitetaan ainoastaan Ammattikorkeakoulun kustannus- ja tulokyselyssä)
• Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain (48/1997) mukaisia kustannuksia sekä tuloja.

Lomakkeiden sarakkeissa ilmoitetaan toiminnoittaiset kustannukset ja niitä vastaavat tulot. Lomakkeen tummennettuja kohtia ei täytetä. Kustannukset ja tulot ilmoitetaan täysinä markkoina sekä suoritteet kokonaislukuina.

Henkilöstömenot ilmoitetaan nettona henkilöstökorvauksilla vähennettynä. Tässä ilmoitetaan palkat, sosiaalivakuutusmaksut, lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut, ryhmähenkivakuutusmaksut, kunnallisten oppilaitosten ns. vanhat eläkkeet, kokouspalkkiot, tilintarkastuspalkkiot. Työllistettyjen palkkaamisesta aiheutuneista kustannuksista voidaan ilmoittaa ainoastaan nettomeno. 

Vain yksityiset koulutuksen järjestäjät ilmoittavat muut kuin henkilöstömenot tässä sarakkeessa. Tässä ilmoitetaan esimerkiksi matkakorvaukset, henkilöstön koulutusmenot, toimistotarvikkeet, materiaalihankinnat, posti- ja puhelinmaksut, opetusvälineet, koneiden ja kaluston vuokrat ja kunnossapito sekä kiinteistövero. Myös hankkeet, joiden kokonaiskustannukset ovat alle 2 Mmk tai laitehankinta, joka on ollut alle 0,5 Mmk (eli muut kuin perustamishankkeet, ks. Kohdat M4.) ilmoitetaan tässä. Menot ilmoitetaan maksettuine arvonlisäveroineen.

Kunnat ja kuntayhtymät sekä valtion oppilaitokset ilmoittavat muut kuin henkilöstömenonsa tällä sarakkeella (ilman arvonlisäveroja). Tässäilmoitetaan esimerkiksi matkakorvaukset, henkilöstön koulutusmenot, toimistotarvikkeet, materiaalihankinnat, posti- ja puhelinmaksut, opetusvälineet, koneiden sekä mm. kaluston vuokrat ja kunnossapito. Myös rakentamishankkeet, joiden kokonaiskustannukset ovat alle 2 Mmk tai laitehankinta, joka on ollut alle 0,5 Mmk (eli muut kuin perustamishankkeet, ks. kohdat M4.) ilmoitetaan tässä. 

Kuntien ja kuntayhtymien muihin menoihin liittyvät (palautukseen oikeuttavat) arvonlisäverot ilmoitetaan tässä. 

TULOT RAHOITUSLÄHTEITTÄIN

Tulot ilmoitetaan rahoituslähteittäin ja ne kohdistetaan toiminnolle käyttötarkoituksen mukaan. Rahoituslähteitä ovat valtion erillisrahoitus, EU-rahoitus ja muu erillisrahoitus. 

Valtion erillisrahoitus sisältää esimerkiksi opetusministeriön ja Opetushallituksen yksikköhintarahoituksen lisäksi myöntämät Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 42 §:n mukaiset erillisavustukset esim. kansainvälistymiseen, työharjoitteluun, työssäoppimisen kehittämiseen myönnetyt avustukset sekä muut ammatillisen koulutuksen kehittämiseen myönnetyt hankerahoitukset. Koska lomakkeella ilmoitetaan toimintojen varainhoitovuoden kustannukset, vastaavasti saaduista avustuksista ilmoitetaan ainoastaan se osuus, mitä avustusta on varainhoitovuonna käytetty. Kohdassa K8 ilmoitetaan em rahoituslain 42 §:n perusteella saaduista erillisavustuksista vuoden 1999 osuus. EU-hankkeisiin mahdollisesti valtiolta saatu erillinen kansallinen osuus ilmoitetaan tässä valtion erillisrahoituksena. Yksikköhintarahoitus ilmoitetaan ainoastaan kohdassa M9.2.4.

EU-rahoitus sisältää EU:n myöntämät avustukset (tilastokeskuksen taloustilastoluokituksen mukaisesti). Mahdollisesti valtiolta saatu erillinen kansallinen rahoitusosuus ilmoitetaan kohdassa Valtion erillisrahoitus. EU-rahoitusta ovat esimerkiksi Cimo:n myöntämät avustukset ja Leonardo-hankkeet (1). Rakennerahastohankkeiden toteuttaminen, kuten em. mainittu "2+1- Silta "- hanke, ilmoitetaan maksullisessa palvelutoiminnassa kustannuksina ja tuloina. Siltä osin kuin rakennerahastohankkeen osana on toteutettu tutkintoon johtavaa koulutusta (valtionosuusrahoitus hankkeen omarahoitusosuutena), kustannukset ilmoitetaan kohdissa K1 - K10 sekä tarvittaessa kohdassa M1. 

1) Korjaus paperilla lähetettyyn ohjeeseen! Ns. Silta-hankkeeseen Opetushallitukselta saatu rahoitus merkitään valtion erillisrahoitukseen tuloksi.

Muu rahoitus ilmoitetaan koulutusaloittain/porrastustekijöittäin sekä toiminnoittain. Muuta rahoitusta voivat olla esim. maksut eli tuotot palveluista ja tavaroista, joiden hinnoittelussa ei ole pyritty kattamaan tuotantokustannuksia. Lisäksi ilmoitetaan käyttökorvaukset ja vuokrat, jotka on laskutettu tuotantokustannukset kattavaan hintaan, lahjoitukset, avustukset, kaluston myyntitulot, opiskelijoille myydystä materiaalista veloitetut korvaukset sekä esim. yritysten sponsorointi ja yksityisopiskelijoiden maksut.

TOIMINNOT

Toimintokokonaisuuksia ovat 

K1.Opetus
K2. Kiinteistö
K3. Majoitus, ruokailu ja opiskelijoiden matkakustannukset 
K7. Ylläpitäjähallinto ja yhteiset toiminnot 
K10. Valtionosuuspohjaan luettava toiminta yhteensä

M1. Kansainvälinen toiminta (sisältyy kohtiin K1 - K10)
M2. Maksullinen palvelutoiminta
M3. Kansainvälinen toiminta (sisältyy kohtaan M2)
M4. Investoinnit
M5. Poistot
M6. Varaukset ja siirrot rahastoihin
M9. Kokonaiskustannukset ja -rahoitus

Ilmoitetaan esimerkiksi opettajien ja luennoitsijoiden palkat ym. kustannukset, opiskelumateriaalit, koulutuspalvelujen ostot. Koulutuspalvelun ostaja ilmoittaa palvelujen ostot tämän kohdan muiden menojen sarakkeella. Myyjä ilmoittaa palvelujen myynnistä aiheutuneet kustannukset ja tulot maksullisen palvelutoiminnan kohdassa M6.3.1, mikäli myyjä on opetustoimen valtionosuuden/rahoituksen saaja. 

Lisäksi ilmoitetaan varsinaiset opetuksen järjestämisestä ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset ja tulot sekä ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta tukeva tutkimus- ja kehitystyö, esim. mahdolliset em. tavoitetta palvelevien opinnäytetöiden ohjaus- ja tarkastuspalkkiot sekä kehittämishankkeet. Muu kuin ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta tukeva tutkimus- ja kehitystyö ilmoitetaan maksullisen palvelutoiminnan (M6) asianomaisessa kohdassa.

Ilmoitetaan kotimaassa ja ulkomailla tapahtuneen opetussuunnitelman mukaisen työssäoppimisen ja työharjoittelun kustannukset ilmoitetaan alakohdissa K1.1.2.1. ja K1.1.2.2 ja mahdolliset tulot kohdassa K1.1.2. Työssäoppimisella tarkoitetaan kolmivuotisiin ammatillisiin perustutkintoihin kiinteästi kuuluvaa vähintään 20 opintoviikon opintojen osaa, jossa osa opintojen tavoitteista opitaan työpaikalla. Mikäli työssäoppimisen jakson järjestäminen työpaikalla ei erittäin painavista syistä poikkeustapauksissa ole mahdollista, voidaan työssäoppiminen toteuttaa oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin. Työssäoppimisjaksot on liitetty sitä mukaa kuin tutkintoja on uudistettu, kaikkiin kolmivuotisiin ammatillisiin perustutkintoihin 1.8.1999 alkaen. Tästä johtuen työssäoppimisjaksojen ajoittuminen vuodelle 1999 on melko rajoitettua. Vanhamuotoista työharjoittelua ja käytännön opetusta sisältyy kuitenkin vielä niihin tutkintoihin, joita ei ole uudistettu sekä opisto- ja ammatillisiin korkea-asteen ja va ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmiin. Tässä alakohdissa ilmoitetaan myös vanhamuotoisen työharjoittelun ja käytännön opetuksen (sosiaali- ja terveysala) kustannukset ja tulot. Opetushallitus on myöntänyt harjoittelutoimintaan sekä työssäoppimisen uudistukseen rahoitusta vuosille 1998 ja 1999. Tulo ilmoitetaan kohdassa K1.1.2 (valtion erillisrahoitus) ja opiskelijoiden matkakustannusten osuutta vastaava tulo kohdassa K3.3. Siltä osin kuin ilmoitetaan kustannuksia vuodelle 1999, tämä käytetty osuus ilmoitetaan myös sisältyneenä kohtaan K8.

Opetussuunnitelman mukainen työssäoppiminen/työharjoittelu, joka tapahtuu oppilaitoksen ulkopuolella. Oppilaitoksessa tapahtuvan työnopetuksen kustannukset ja tulot ilmoitetaan kohdassa K1.1.1. Sisältää työssäoppimisjaksojen/työharjoittelujaksojen arvioinnista aiheutuneet kustannukset, myös työssäoppimispaikan/työharjoittelupaikan hankkimisesta aiheutuneet kustannukset, mikäli toimintaa ei hoideta keskitetysti. Keskitetyn toiminnan menot ilmoitetaan kohdassa K1.3. Kustannuksina ilmoitetaan myös opettajien matkakustannukset. Työssäoppimisjaksosta/työharjoittelusta aiheutuneet opiskelijoiden matkakustannukset ilmoitetaan kohdassa K3.3 sekä tuloihin tätä vastaava osuus opetushallituksen rahoituksesta.

Ilmoitetaan työnantajalle maksetut koulutuskorvaukset sekä siihen saadut erilliset avustukset sekä opiskelijoiden palkkaamisesta harjoittelijoiksi aiheutuneet kustannukset.

Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista (Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998), esimerkiksi opiskelijoiden ruokailusta ja suojavaatetuksesta maksetut korvaukset. Tätä tarkoitusta varten opetusministeriö/Opetushallitus on myöntänyt va ammattikorkeakouluille, vanhamuotoiseen teknikkokoulutuskokeiluihin sekä muuhun vanhamuotoiseen harjoitteluun valtionavustusta. Tuloissa ilmoitetaan sarakkeessa Valtion erillisrahoitus se osa valtionavustuksesta, joka on käytetty harjoittelun kustannuksiin vuonna 1999. Tämä osuus ilmoitetaan myös kohdassa K8. 

Opetuksen järjestämiseen liittyvän hallinnon menot ja tulot kuten esimerkiksi apulaisrehtorin, koulutusohjelmajohtajien, opinto-ohjaajien sekä opiskelijahallintohenkilöstön palkkauskustannukset sekä muut tästä toiminnasta aiheutuneet kustannukset ja tulot. Rehtorin palkkaus- ym. kustannukset ilmoitetaan kohdassa K7.2.

Opettajien jatko- ja pätevöittämiskoulutuksen ajalta maksetut palkkamenot. Opetushenkilöstön ja opetuksen tukihenkilöstön (esim. opetuksen hallinnon ja kirjastohenkilöstön) ammattitaidon kehittämisen ja ylläpitämisen kustannukset ja tulot sekä tästä toiminnasta mahdollisesti aiheutuneet muut kustannukset sekä tulot.

Mm. kirjasto- ja tietopalvelutehtävissä toimiva henkilöstö, kalusto- ja laitehankinnat, kokoelmat, lehdet, kirjallisuus, ohjelmistot, tietoliikennekulut. Yhteisesti käytössä olevat kirjat, lehdet, ohjelmistohankinnat yms. ilmoitetaan myös tässä.

Opetuksen tietohallinto- ja tietotekniikkapalvelujen kustannukset. 

Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen markkinointi potentiaalisille opiskelijoille ja muille sidosryhmille.

Valtionosuuspohjaan kuuluvat opetuksen kustannukset ja tulot, joita ei ilmoiteta muualla kohdissa K1.

Ura- ja rekrytointipalvelujen peruspalvelut sisältävät opiskelija- ja työnantajapalveluja, joiden tarkoituksena on parantaa koulutuksen järjestäjän työelämäsuhteita ja koulutuksesta valmistuvien työllistymistä. Opiskelijapalvelut sisältävät sekä urasuunnitteluun että työnhakuun ja rekrytointiin liittyviä palveluja. Ilmoitetaan esimerkiksi keskitetysti hoidettu työharjoittelupaikkojen hankinta, työelämäyhteyksien ylläpito ja kehittäminen. Ura- ja rekrytointihenkilöstön kehittäminen ilmoitetaan kuitenkin kohdassa K1.2.2 ja markkinointi kohdassa K1.2.5. Myytäessä ura- ja rekrytointipalveluja ulkopuolisille, kustannukset ja tulot ilmoitetaan tältä osin kohdassa M2.

Ilmoitetaan opetustuntimäärä koulutusaloittain / porrastustekijöittäin. Tuntimäärään sisällytetään lähiopetus, etäopetus, monimuoto-opetus, työssäoppimisen ohjaus, työharjoittelun ohjaus sekä oppilaanohjaus. Ostettujen koulutuspalvelujen osalta pyydetään sisällyttämään suoritetietoon arvioitu opetustuntimäärä. Oppisopimuskoulutuksessa ilmoitetaan tietopuolisen opetuksen määrä tunteina.

Koulukiinteistössä sijaitsevien opettajien ja muun henkilökunnan asuntojen kustannukset sekä vuokratulo ilmoitetaan kohdassa M2.9.9. Mikäli koulutuksen järjestäjä on vuokrannut oppilasasuntolapaikkoja, saadut vuokratulot ja asuntolan kustannukset ilmoitetaan tältä osin kohdassa M2.9.9. Opintososiaalisena etuna järjestetyn majoituksen (Laki ammatillisesta koulutuksesta §:t 37 -39) kustannukset ja tulot ilmoitetaan kohdassa K3 Majoitus. Vuokra-arvon pääomakorvauksia ei ilmoitetatuloina. Kiinteistökustannukset, jotka kohdistuvat maksulliseen palvelutoimintaan ilmoitetaan M2:n alakohdissa.

Kiinteistöhenkilökunnan palkat yms. menot, materiaalin ja palvelujen ostot sekä kiinteistön koneiden ja kaluston hankinta sekä kunnossapitomenot. Muut kiinteistön hoitoon ja ylläpitoon liittyvät menot. Kiinteistövero, maanvuokrat, tontin ja kadun kunnossapitomenot ilmoitetaan kohdissa K2.2 / 2.3.1 / 2.3.2.

Ilmoitetaan myös ns. pienten perusparannusten varainhoitovuoden kustannukset, jos hankkeen kokonaiskustannukset alittavat 2 Mmk (VNp 1200/1998). Mikäli toinen hallintokunta tai yksikkö hoitaa kiinteistöjen ylläpidon ja menot vyörytetään palvelun käytön suhteessa, vyörytyserä ilmoitetaan edellä kerrotussa laajuudessa ilman korkoja ja poistoja (poistot ilmoitetaan kohdassa M5). Ns. sisäisiä eli laskennallisia vuokria ei ilmoiteta tässä vaan ainoastaan kohdassa M9. 

Omat tilat ovat ammatillisen koulutuksen järjestäjän/ylläpitäjän omistamia tiloja. Tässä ilmoitetaan valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan käytössä olleista tiloista aiheutuneet kiinteistön hoito- ja kunnossapitomenot (sisältäen mahdolliset hoitovastikkeet).

Tämän alakohdissa ilmoitetaan ulkopuolisista vuokratiloista aiheutuneet vuokrakustannukset ja muut ylläpitokustannukset.

Ulkopuolisille maksetut vuokramenot jaotellaan yksikköhinnan korotuksen perusteena oleviin tiloihin (K2.1.2.1.1) ja muihin tiloihin (K2.1.2.1.2).

Vuokrakustannukset niistä valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan käytössä olleista tiloista, joiden perusteella järjestäjän ammatillisen koulutuksen yksikköhintaa on korotettu v. 1999. Tilojen pinta-ala ilmoitetaan kohdassa S2.2. koulutusaloittain/porrastustekijöittäin. Tässä ilmoitettavien vuokramenojen osalta tulee täyttää myös erillinen lomake "Selvitys yksikköhinnan korotuksen perusteena olevista vuokrista". Lomake on postitettu tämän kyselyn yhteydessä niille koulutuksen järjestäjille, joiden osalta yksikköhintaa on v. 1999 korotettu ulkopuolisten vuokratilojen vuoksi. Koulutuksen järjestäjän tulee palauttaa lomake postitse tai telefaxilla Opetushallitukseen 20.4.2000 mennessä. 

Esitykset uusista, ulkopuolisista vuokratiloista yksikköhinnan korotuksen perusteeksi tulee tehdä opetusministeriölle 31.5.2000 mennessä ja hyväksytyt korotukset tulevat voimaan v. 2001 yksikköhinnassa. 

Vuokrakustannukset muista ulkopuolisilta vuokratuista tiloista. Näiden tilojen pinta-ala ilmoitetaan kohdassa S2.9. Mikäli käytössä olevien tilojen määrässä on tapahtunut vuoden aikana merkittäviä muutoksia, ilmoitetaan em. kohdassa keskimääräinen huoneistopinta-ala. 

Vuokrattujen tilojen muut kiinteistön ylläpitokustannukset kuin vuokrat. 

Kiinteistöjä palvelevan tontin ja kadun kunnossapitomenot lukuun ottamatta oppilasasuntoloita tai henkilökunnan asuntoja. Maa-alueen (tontin) hankintamenot ilmoitetaan kohdassa M9.1.9.

Ilmoitetaan huoneistopinta-alat neliömetreinä kokonaislukuina. Mikäli koulutuksen järjestäjän käytössä olevien tilojen osalta on vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, pyydetään ilmoittamaan keskimääräinen pinta-ala.

Ilman opintososiaalisena etuna tarjotun majoituksen tiloja sekä maksullisen palvelutoiminnan käytössä olleita tiloja.

Erillisen päätöksen mukaiset yksikköhintojen korotuksen perusteena olevat tilat

Tähän kuuluvista vuokratiloista annetaan erillinen selvitys (Ks. kohta K2.1.2.1.1.)

Oppilasasuntoloiden henkilökunnan palkat yms. menot materiaalin ja palvelujen ostot, vuokrat ja muut oppilasasuntoloiden ylläpitokustannukset (myös kiinteistökustannukset ja tulot) sekä muut majoitukseen liittyvät kustannukset. Vuokra-arvon pääomakorvausta ei ilmoiteta tuloina.

Rahoitusasetuksen 10 §:n 2 momentin mukaisen ammattioppilaitoksen asuntolan kustannukset.

Rahoitusasetuksen 10§:n 3 momentin mukainen majoitus eli entisten ammatillisten erityisoppilaitosten (677/1989) majoitus.

Rahoitusasetuksen 10 §:n 4 momentin mukainen sisäoppilaitoksen majoitus eli kansanopistojen ja liikunnan koulutuskeskusten majoitus.

Rahoitusasetuksen 10 §:n 1 momentin mukainen majoitus.

Ilmoitetaan ammatillisessa peruskoulutuksessa päätoimisia opintoja harjoittavien ruokailun kustannukset (vrt. laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 37 § ja opintotukiasetus 1990/1998 3 §) eli palkat, elintarvikkeet, kalusto, laitteet, kuljetukset, koneiden ja kaluston vuokrat sekä muut oppilasruokailun järjestämiseen liittyvät menot sekä myös muilta ostetut ruokailupalvelut. Opiskelijaruokailutilojen kiinteistökustannukset ilmoitetaan kohdassa K2. Ammatillisen peruskoulutuksen yksityisopiskelijoiden, etäopetusjaksojen, ulkopuolisten ruokailijoiden ja henkilökunnan maksullisen ruokailun ja työtoimintaan kuuluvan ruokailun kustannukset sekä tulot ilmoitetaan kohdassa M2.9.9. 

Ilmoitetaan esimerkiksi työharjoittelusta ja työssäoppimisesta aiheutuneet opiskelijoiden matkakustannukset. Ei sisällytetä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain mukaisia mahdollisia kustannuksia ja tuloja.

Oppisopimuskoulutuksen opintososiaaliset menot ilmoitetaan ainoastaan tässä eikä niitä lisätä muihin kohdan K3 toimintoihin eli ilmoitetaan opetusministeriön päätöksen 1201/1998 mukaiset kustannukset: matkat, päivärahat, perheavustukset ja majoituskorvaukset.

Ilmoitetaan valtionosuuspohjaan kuuluvat ammatillisen koulutuksen ylläpitäjähallinnosta sekä yhteisistä toiminnoista aiheutuneet menot ja tulot. Valtionosuuspohjaan eivät kuulu rahoituslain 23 §:n mukaan sellaiset hallintokustannukset, jotka eivät aiheudu välittömästi ammatillisen koulutuksen järjestämisestä. 

Koulutuksen järjestäjän hallinnon kustannukset, esimerkiksi johtokunnan ja hallituksen kokouspalkkiot.

Ilmoitetaan johdon, henkilöstöhallinnon, palkanlaskennan ja taloushallinnon palkkauskustannukset, palvelujen ja materiaalien ostot sekä muut toiminnasta aiheutuneen kustannukset ja mahdolliset tulot. Lisäksi ilmoitetaan ylläpitäjähallintoon kohdentuvat tietohallinnon ja -tekniikan ylläpidosta aiheutuneet kustannukset sekä henkilöstön ammattitaidon kehittämisen ja ylläpitämisen kustannukset ja tulot, esim. täydennyskoulutus, sekä mm. työsuojelun, yhteistoimintamenettelyn ja luottamusmiestoiminnan kustannukset, osuus puhelin- ja teleliikenteen kustannuksista sekä kalusto- ja tarvikekustannukset. 

Ilmoitetaan yhteissummana Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 42 §:n perusteella myönnetyistä valtionavustuksista sekä työharjoitteluun/työssäoppimiseen ja ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeisiin myönnetyistä valtionavustuksista v. 1999 käytetty osuus, joka sisältyy myös kohtiin K1 - K10 ja M1. Ei ilmoiteta yksikköhinnan harkinnanvaraista korottamista, vaikka sen käyttö sisällytetään kohtiin K1 - K10. Opetusministeriön ja Opetushallituksen myöntämää erillisavustusta va ammattikorkeakoulun toimintaan ei sisällytetä lainkaan tähän kustannus- ja tulokyselyyn vaan ilmoitetaan ainoastaan Ammattikorkeakoulujen kustannus- ja tulokyselyssä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjä ei voi järjestää suomalaiseen ammatilliseen perustutkintoon johtavaa kokonaista koulutusohjelmaa ulkomailla. Siten tällaisia kustannuksiakaan ei voi ilmoittaa edellä kohdissa K1 - K10. (Ks. Ammatillisen koulutuksen järjestäjille lähetetty kirje kansainvälisen yhteistyön menettelytavoista.)

Vieraskielisessä koulutuksessa opetus annetaan muulla kuin ammatillisen koulutuksen opetuskielellä/opetuskielillä (kaksikieliset). Tässä ilmoitetaan myös ammatillisen koulutuksen opetuskielellä annettavan koulutusohjelman kurssit, joissa opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä, esim. suomenkielisen koulutusohjelman ruotsin- tai englanninkieliset kurssit tai opintojaksot. Varsinaisten kieliopintojen eli toisen kotimaisen tai muiden vieraiden kielten opetuksen kustannukset ilmoitetaan kohdassa K1.1.

Henkilöstön kielitaitoa kehittävä ja ylläpitävä toiminta kotimaassa.

Ilmoitetaan valtionosuuspohjaan kuuluvan muun kansainvälisen toiminnan menot ja tulot, joita ovat mm. ovat kansainvälisten asioiden koordinaattoreiden, -sihteerien ja yhteyshenkilöiden palkkauskustannukset ja muut toiminnasta aiheutuneet kustannukset sekä esim. kansainvälisen toimiston kustannukset (myös jos toimipiste on ulkomailla).

Alakohdissa M12.1 tai M12.9 ilmoitetaan ulkomailla tapahtuvaan työssäoppimiseen ja harjoitteluun lähteneelle opiskelijalle maksettu matkustustuki. Se osuus kansainvälistämiseen saadusta erillisavustuksesta, joka on käytetty matkustustukiin v. 1999, ilmoitetaan sarakkeella kohdassa valtion erillisrahoitus. (Ks. myös kohta K1.1.2.2)

EU:n rahoittamalla toiminnalla tarkoitetaan tässä kaikkia muita paitsi maksullisen palvelutoiminnan kautta toteutettuja rakennerahastohankkeiden opiskelijavaihtoja. Ilmoitetaan myös yhteishankkeiden kautta tapahtuva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon kustannukset ja saadut tulot.

EU:n rahoittamalla toiminnalla tarkoitetaan tässä kaikkia muita paitsi maksullisen palvelutoiminnan kautta toteutettuja henkilövaihtoja. Ilmoitetaan myös yhteishankkeiden kautta tapahtuva vaihto, henkilövaihtoon lähteneiden palkkaus-, sekä muut mahdolliset kustannukset ja saadut tulot.

EU:n rahoittamalla toiminnalla tarkoitetaan tässä kaikkia muita kansainvälisiä hankkeita paitsi niitä, jotka toteutetaan maksullisen palvelutoiminnan kautta. Tässä ilmoitetaan toiminta, jossa ammatillisen koulutuksen järjestäjä toimii koordinaattorina tai osallistuu jonkun toisen koordinoimaan hankkeeseen. Saatu avustus ilmoitetaan tuloissa.

Esimerkiksi henkilöstön kielitaitoa kehittävä ja ylläpitävä toiminta ulkomailla.

Nämä tiedot eivät sisälly edellä kohtiin K1 - K10.

Maksullinen palvelutoiminta on ammatillisen koulutuksen järjestäjän toimintaa sellaisilla markkinoilla, joilla yritykset tarjoavat vastaavia tuotteita ja palveluja. Maksullisessa palvelutoiminnassa koulutuksen järjestäjä laskuttaa järjestämästään koulutuksesta ja muista palveluista ulkopuolisia palvelujen ostajia. Kustannukset ilmoitetaan bruttomääräisinä. Opiskelijan suorittamat maksut ilmoitetaan sarakkeella Muu erillisrahoitus. Maksullisena palvelutoimintana järjestettävä koulutus, tutkimus- ja kehitystyö ja muut palvelut, tulee pitää erillään yksikköhintojen laskennassa huomioon otettavasta toiminnasta.

Ilmoitetaan esimerkiksi rakennerahastoprojektit, jotka toteutetaan kokonaan tai osittain EU:n ja kansallisella rahoituksella.Toiminta kohdentuu kokonaan tai osana EU-hankkeeseen ja koulutuksen järjestäjä voi toimia siinä koordinaattorina tai koordinoidun projektin raportoivana osapuolena. Tässä ilmoitetaan myös "2+1 Silta" -hankkeen kustannukset sekä tätä vastaava tulo ilmoitetaan kohdassa EU-rahoitus.

Esimerkiksi kehitysapuprojektit.

Opiskelijatöiden ja koulutuslaitosten tuottamien hyödykkeiden hinnoittelusta on annettu suositus (ks. Maksullinen palvelutoiminta). Sen mukaisesti muiden tuotteiden ja palveluiden kuin opiskelijatöiden hinnoittelulla tulisi kattaa niiden tuottamisesta aiheutuneet keskimääräiset kokonaiskustannukset ja kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Vastaavasti edellä mainitulla tavalla hinnoiteltujen hyödykkeiden kokonaiskustannuksia ja pääoman tuottovaatimusta sekä tuloja ei saa ilmoittaa edellä kohdissa K1 - K10. Opiskelijatöiden hinnoittelusta, kustannuksista ja tuotoista on ohje kohdassa M2.9.4.

Esimerkiksi henkilöstökoulutus ulkopuolisille organisaatioille.

Esimerkiksi konsultointipalvelut.

Se osuus opetusmaatilan ja harjoitusmetsän kustannuksista, joka on selkeästi määriteltävissä opetuksen kustannuksiksi ilmoitetaan kohdissa K1 - K10. Muut kuin opetuksen kustannukset ja tulot ilmoitetaan tässä. Opetusmaatilan ja harjoitusmetsän osalta tulee täyttää myös erillinen selvitys, joka on lähetetty tämän kustannus- ja tulokyselyn liitteenä niille koulutuksen järjestäjille, joilla on ollut luonnonvara-alan opiskelijoita tilastointipäivinä v. 1999. Koulutuksen järjestäjän tulee palauttaa lomake postitse tai telefaxilla Opetushallitukseen 20.4.2000 mennessä.

Ammatillisessa koulutuksessa järjestettävän opetuksen yhteydessä osana koulutusta tapahtuva työ- ja palvelutoiminta. Näiden töiden hinnoittelussa voidaan ottaa huomioon opiskelijatöiden luonne, usein alempi laatutaso, pidemmät toimitusajat ja koulutusvaiheesta johtuva työn suorittajien vähäisempi ammattitaito. Tässä ilmoitetaan ne kustannukset, jotka katetaan edellä mainitun määrittelyn mukaisella hinnoittelulla ja myös tulot ilmoitetaan tässä. Loput kustannuksista ilmoitetaan kohdissa K1 - K10. Muiden kuin opiskelijatöiden kustannukset ja tuotot ilmoitetaan muissa kohdan M2 alakohdissa. 

Yrityshautomotoiminnan kustannukset ja tulot, myös yrityshautomotoiminnan edellytysten luomisesta ja toiminnan kehittämisestä aiheutuvat käyttökustannukset ja saadut tuet ja avustukset.

Ilmoitetaan kustannukset sekä tuotot oppilasasuntolapaikoista, jotka vuokrataan ammatillisen koulutuksen opiskelijoille (ei majoitusta, mikä ilmoitetaan kohdassa K3), tilojen ulkopuolisille vuokraamisesta aiheutuneet kustannukset ja tulot (esim. liikuntasalin iltakäyttö), opettajien ja muun henkilökunnan asuntojen kustannukset ja tulot sekä mm. henkilöstöruokailun kustannukset ja tulot.

Ilmoitetaan maksullisen palvelutoiminnan (tarvittaessa arvioitu) opetustuntien lukumäärä (Ks. S1.1 Opetustuntien lukumäärä).

Ammatillisen koulutuksen järjestäjä ei voi järjestää suomalaiseen ammatilliseen perustutkintoon johtavaa kokonaista koulutusohjelmaa ulkomailla. (Ks. Ammatillisen koulutuksen järjestäjille lähetetty kirje kansainvälisen yhteistyön menettelytavoista).

Ilmoitetaan maksulliseen palvelutoimintaan liittyvä kansainvälinen toiminta yhteensä ja tiedot jaetaan seuraaviin alakohtiin:

Investoinnit jaetaan perustamishankkeisiin ja muihin kuin perustamishankkeisiin.

Yksikköhintojen laskennassa ei oteta huomioon poistoja. Tässä kyselyssä varainhoitovuoden investoinnit ilmoitetaan maksuperusteisesti. Jotta nykyisen valtionosuusjärjestelmän tietojenkeruuta voitaisiin verrata poistot huomioon ottavaan järjestelmään, varainhoitovuoden investoinneista tehdyt poistot ilmoitetaan lisäksi kohdassa M5, jossa ilmoitetaan myös aikaisempina vuosina tehdyistä investoinneista varainhoitovuonna tehdyt poistot. Tuloihin ilmoitetaan ainoastaan saadut erillisrahoitukset, kuten esim. perustamishankkeiden valtionosuus (ei investointilisää). Investoinnit ilmoitetaan ennen tilivuoden poistojen vähentämistä.

Esimerkki 1: Ammatillisen koulutuksen järjestäjä tekee 0,2 Mmk:n atk-laiteinvestoinnin opetukseen v. 1999. Kohdassa K1 - K10 ja M4.9.9 ilmoitetaan hankintahinta eli 0,2 Mmk. Lisäksi kohdan M5 poistoihin sisällytetään poistosuunnitelman mukainen vuoden 1999 poisto.

Esimerkki 2: Ammatillisen koulutuksen järjestäjä tekee 2 Mmk:n atk-laiteinvestoinnin opetukseen v. 1999. Kohdassa M4.9.1 ao. sarakkeilla ilmoitetaan hankintahinta eli 2 Mmk. Lisäksi kohdan M5 poistoihin sisällytetään poistosuunnitelman mukainen vuoden 1999 poisto.

Ilmoitetaan rahoituslain 31 § 1 momentin mukainen tilojen rakentaminen, hankinta tai peruskorjaus, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 2 Mmk (VNp 1200/1998) riippumatta siitä, onko perustamishankkeelle saatu erillistä valtionosuutta tai muuta erillisrahoitusta. Tässä ilmoitetaan vuonna 1999 maksetut menot ja vastaavasti hankkeeseen mahdollisesti saadut tulot, kuten erillinen perustamishankkeiden valtionosuus. Näitä menoja ja tuloja ei ilmoiteta edellä kohdissa K1 - K10 tai M2.

Ilmoitetaan alle 2 Mmk:n tilojen rakentaminen, hankinta tai peruskorjaus (ns. pieni perusparannus). Tässä ilmoitetaan vuonna 1999 maksetut menot ja hankkeeseen mahdollisesti saadut erilliset tulot. Nämä menot ja mahdolliset tulot ilmoitetaan lisäksi edellä kohdissa K1 - K10 tai M2. 

Ilmoitetaan rahoituslain 31 § 1 momentin mukainen muu käyttöomaisuushankinta (laitehankinta), jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 0,5 Mmk (valtioneuvoston päätös 1200/1998) riippumatta siitä, onko perustamishankkeelle saatu erillistä valtionosuutta tai muuta erillisrahoitusta. Tässä ilmoitetaan vuonna 1999 maksetut menot ja vastaavasti hankkeeseen mahdollisesti saadut erilliset tulot, kuten perustamishankkeiden valtionosuus. Näitä menoja ja tuloja ei ilmoiteta edellä kohdissa K1 - K10 tai M2.

Ilmoitetaan alle 0,5 Mmk:n käyttöomaisuushankinnan kustannukset ja vastaavasti hankintoihin vuonna 1999 mahdollisesti saadut erilliset tulot. Nämä menot ja mahdolliset tulot ilmoitetaan lisäksi edellä kohdissa K1 - K10 tai M2. 

Ilmoitetaan perustamishankkeiden sekä muiden kuin perustamishankkeiden osalta poistosuunnitelmien mukaiset poistot. Poistojen määrä ilmoitetaan tässä vaiheessa lisätietona. Poistoja ei sisällytetä valtionosuuspohjiin (eli ei kohtiin K1 - K10 tai M2), vaan alle 2 Mmk:n rakentamisinvestoinnista tai alle 0,5 Mmk:n laiteinvestoinnista varainhoitovuonna suoritetut menot ilmoitetaan valtionosuuspohjiin kertavaikutteisena kustannuksena tai maksullisen palvelutoiminnan kustannuksina riippumatta siitä, miten koulutuksen järjestäjä käsittelee niitä tilinpäätöksessään. Ks. Kohta M4. 

Tämän kohdan täyttävät vain yksityiset koulutuksen järjestäjät.

Yksityinen sekä kuntayhtymä koulutuksen järjestäjinä ilmoittavat kokonaisrahoituksen eli varainhoitovuoden rahan lähteet sekä kokonaiskustannuksilla rahan käytön. Rahan lähteen ja rahan käytön tulee olla todellisia saatuja, maksettuja tai sijoitettuja eriä. Kunta koulutuksen järjestäjänä ei ilmoita varauksia, rahoitustuottoja eikä rahoituskuluja. Kokonaiskustannusten ja -rahoituksen kohdissa ei ilmoiteta edellisen tilikauden voittoa, tilikauden poistoja ja rahastoja.