Palkkaukset ja Muut menot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa. Toiminnoista aiheutuvat arvonlisäverot ilmoitetaan erikseen omassa sarakkeessaan menoiksi. Valtionosuuspohjaan kuulumattomiin menoihin sisällytetään arvonlisäveron osuus.

Kustannustietojen tulee vastata tilastointipäivinä perustietolomakkeella kerättäviä suoritetietoja.

Kustannukset ilmoitetaan täysinä markkoina ja suoritteet kokonaislukuina.

Valtionosuuden kustannuspohjaan sisällytetään kirjanpidon mukaiset perusopetuksen käyttötalouden bruttomenot ja sellaiset investointimenot perustamishankkeista, joiden arvioidut kokonaiskustannukset alittavat valtioneuvoston perustamishankkeelle vahvistaman vähimmäismäärän (VNp 1200/1998 ). Palkkausmenot ilmoitetaan kuitenkin nettona, henkilöstökorvauksilla vähennettynä.

Valtionosuuspohjaan ei saa sisällyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain, jäljempänä rahoituslain, (635/1998) 23 §:ssä mainittuja yksikköhintojen laskennassa huomiotta jätettäviä kustannuksia.
 

Edellisestä poiketen rahoituslain 42§:n mukaan myönnettäviä harkinnanvaraisia valtion avustuksia vastaavat käyttökustannukset luetaan kustannuspohjaan. 

Maksullista palvelutoimintaa ovat esim. koulutuksen järjestäjän myymä henkilöstökoulutus ja ruokailupalvelut sekä henkilökunnan maksullinen ruokailu ja ensisijaisille koulutuksen järjestäjille myydyt opetuspalvelut. Ensisijaisella koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan sellaista, jonka järjestämään koulutukseen oppilas on otettu suorittamaan tutkintoa ja jolla on oikeus valtionosuuteen.

Koska meno saa sisältyä kustannuspohjaan vain kerran, omien toimintayksiköiden väliset kustannukset tulee kohdentaa kyseessä oleville yksiköille menonsiirtoina. 

Sisäiset palvelut voidaan lukea kustannuspohjaan vain silloin, kun kustannusten jako perustuu suoritteiden todelliseen käyttöön.

Opetukseen sisällytetään opetustoiminnan välittömät rehtorien ja opettajien palkat lakisääteisine maksuineen, eläkkeet, opettajien henkilöstökoulutus, materiaalin ja palvelujen ostot, koneiden ja kaluston vuokrat, muut kuin koulun ja kodin väliset oppilaskuljetukset sekä muut opetustoiminnan välittömät kustannukset.

Opetuksen osuus kiinteistömenoista ilmoitetaan kohdassa Sisäinen hallinto ja kiinteistöjen ylläpito K060.
 

Kodin ja koulun välisistä koulukuljetuksista sekä kuljetus- ja saattoavustuksista koulutuksen järjestäjälle aiheutuneet käyttökustannukset.
 

Milloin peruskoulun ruokala tarjoaa ateriat myös toisen koulutusmuodon oppilaille (esim. lukiokoulutus, ammatillinen koulutus jne.), jaetaan kouluruokailun kustannukset eri koulutusmuotojen kesken ruokailuun osallistuvien oppilaiden määrien suhteessa. Tässä ilmoitetaan ainoastaan perusopetuksen osuus kouluruokailun kustannuksista. Ulkopuolisten ruokailijoiden ja henkilökunnan maksullisen ruokailun menot ilmoitetaan kohdassa Valtionosuuspohjaan kuulumattomat menot yhteensä.

Koulunkäyntiavustaja- sekä muun oppilashuoltohenkilökunnan palkat, muu oppilashuolto lukuun ottamatta majoitusta ja kuljetusta (esim. oppilaiden tapaturmien hoidosta aiheutuneet menot, oppilaiden tapaturmavakuutusmaksut, oppilastestaukset).

Muun oppilashuollon kohtaan ei tule sisällyttää kansanterveys- ja lastensuojelulain alaista toimintaa, esim. kouluterveydenhuollosta, koulupsykologista ja koulukuraattorista aiheutuneet kustannukset.
 

Kiinteistökustannukset lukuun ottamatta oppilaskoteja. Myös kiinteistöjä välittömästi palvelevan tontin ja kadun kunnossapitomenot.

Kiinteistöhenkilökunnan palkat lakisääteisine maksuineen, eläkkeet, materiaalin ja palvelujen ostot, vuokrat ja muut kiinteistöjen hoitoon sekä ylläpitoon liittyvät menot.

Mikäli kiinteistöjen ylläpito on hoidettu toisen hallintokunnan tai yksikön toimesta keskitetysti ja käytetään ns. menojen vyöryttämistä, otetaan vyörytyserä edellä olevassa laajuudessa tässä kohdassa huomioon ilman laskennallisia korkoja ja poistoja.

Koulukiinteistöissä sijaitsevien opettajien ja muun henkilökunnan asuntojen osuutta ei saa sisällyttää kiinteistömenoihin. Niistä aiheutuneet menot ilmoitetaan kohdassa Valtionosuuspohjaan kuulumattomat menot yhteensä.
 

Em. toiminnoissa Muut menot yhteensä ilman arvonlisäveroa.

Investointeihin sisältyvät valtioneuvoston vahvistaman markkamäärän (VNp 1200/1998) alittavat ns. pienet hankkeet, joihin ei ole saatu erillistä perustamishankkeen valtionosuutta, kaikki tilivuoden menot yhteensä (ilman arvonlisäveroa).

Valtionosuuspohjaan kuuluvina menoina em. toiminnoissa sekä pienissä hankkeissa eritellään sarakkeeseen Arvonlisävero ostoihin sisältyneet arvonlisäverot. Arvonlisäveroja ei siis ilmoiteta kohdissa Palkkaukset tai Muut menot.

Jos arvonlisäverot on kirjattu menoihin sisältyvinä ts. arvonlisäveroja ei ole seurattu erikseen, koulutuksen järjestäjän on laskennallisesti jaettava arvonlisäverot eri toiminnoille esim. siten, että matkojen vero on 8 %, elintarvikkeiden 17% jne. veron perusteesta tai laskemalla arvonlisäveron suuruus prosentteina eri toiminnoille jonkin keskimääräisen kuukauden arvonlisäveroprosenteilla.
 

Tällä lomakkeella ei ilmoiteta valtioneuvoston päätöksen (1200/1998) mukaisia perustamiskustannuksia eikä rahoituskustannuksia.

Valtionosuuspohjaan kuulumattomat menot ilmoitetaan arvonlisäverollisina, yhteensä summana.
 

Opetustunnilla tarkoitetaan kontaktiopetus- eli luokkatunteja. Tukiopetus ja erityisopetus lasketaan mukaan, mutta ei erityistehtäviä, kuten kerho- ja kirjastotunteja, valvontaa ja AV-välineiden hoitoa.