Perusopetuksen yksikköhintojen laskenta vuonna 2001 Perusopetuksen järjestäjän yksikköhinnan laskenta lähtee opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998), jäljempänä rahoituslain, 16 §:n mukaisen perusopetuksen keskimääräisen markkamäärän laskennasta.

Valtioneuvosto vahvistaa perusopetuksen keskimääräisen markkamäärän varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuussa. Vuonna 2001 perusopetuksen keskimääräinen markkamäärä on 24 838 mk/oppilas (VNp 835/2000). Keskimääräistä markkamäärää käytetään mm. perusopetuslain 25 § 2 momentissa tarkoitettua 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen perustuvaa opetusta saavien oppilaiden korotusta laskettaessa.

Perusopetuksen yksikköhinta lasketaan siten, että kunnan asukastiheyden mukaan laskettavaa markkamäärää painotetaan 60 %:lla ja perusopetuksen tunnusluvun mukaan laskettavaa markkamäärää 40 %:lla (painotettu yksikköhinta). Kuntayhtymän perusopetuksen yksikköhintaa laskettaessa asukastiheytenä käytetään sen jäsenkunnista 20.9.2000 perusopetukseen osallistuneiden oppilaidenmäärien mukaan painotettua jäsenkuntien asukastiheyksien keskiarvoa.

 Asukastiheyden mukainen yksikköhinta (ks. raportti 6YK5 sarake 05) Asukastiheyden mukaan laskettavan markkamäärän laskemiseksi käytetään regressioanalyysiä, joka kuvaa kuntien vuoden 1999 asukastiheyksien ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten keskimääräistä valtakunnallista riippuvuutta. Näin saatua funktiota käytetään kaksi vuotta eli vuosien 2001 ja 2002 yksikköhintojen laskennassa. Asukastiheysmallin mukainen yksikköhinta määräytyy seuraavasti:

41 890 mk – 5 966 x kunnan painotettu asukastiheys1, jos asukastiheys on pienempi tai yhtä suuri kuin 2 (arvo ylärajalla 29 958 mk)

30 806 mk - 424 x kunnan painotettu asukastiheys1, jos asukastiheys on pienempi tai yhtä suuri kuin 5 (arvo ylärajalla 28 686 mk)

31 386 mk - 540 x kunnan painotettu asukastiheys1, jos asukastiheys on pienempi tai yhtä suuri kuin 10 (arvo ylärajalla 25 986 mk)

27 143 mk – 115,7 x kunnan painotettu asukastiheys1, jos asukastiheys on pienempi tai yhtä suuri kuin 30 (arvo ylärajalla 23 672 mk)

23 672 mk jos asukastiheys on > 30

1) Kaksikielisen kunnan asukastiheys lasketaan erikseen suomenkielisten asukkaiden ja erikseen ruotsinkielisten asukkaiden määrien mukaan laskettujen asukastiheyksien painotettuna keskiarvona (RahA 1 § 3 mom).

 Tunnusluvun mukainen yksikköhinta (ks. raportti 6YK5 sarake 03) Tunnusluvun mukaan laskettavan markkamäärän laskemiseksi käytetään regressioanalyysiä, joka kuvaa kuntien ja kuntayhtymien oppilaskohtaisten tunnuslukujen ja oppilaskohtaisten kustannusten keskimääräistä valtakunnallista riippuvuutta vuonna 1999. Näin saatua funktiota käytetään kaksi vuotta eli vuosien 2001 ja 2002 yksikköhintojen laskennassa.

Tunnusluvun mukaan laskettava markkamäärä saadaan kertomalla kunnan tunnusluku luvulla 245,11 ja vähentämällä siitä 2 060.

Tunnusluku lasketaan vuosittain oppilasta kohden määräytyvien lukujen keskiarvona. Oppilasmääränä käytetään edellisen syksyn oppilasmäärää (vuonna 2001, 20.9.2000 oppilasmäärä), lukuun ottamatta aikuiskoulutuksessa olleita perusopetuksen opiskelijoita ja esiopetusoppilaita (9-vuotinen oppivelvollisuus). Vuosiluokilla 1 - 6 opetusta saavien oppilaskohtainen luku on 80, samoin kuin 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevien esioppilaiden luku (RahA 3§:n muut., 328/2000). Vuosiluokilla 7 - 9 opetusta saavien oppilaskohtainen luku on 140. Tähän ryhmään luetaan myös perusopetuslain 5 §:n mukaiset lisäopetuksen oppilaat. Em. oppilaskohtaista lukua korotetaan:

1) alle 80 oppilaan koulussa 1 - 6 vuosiluokilla opetusta ja esiopetusta (11-vuotinen oppivelvollisuus) saavan oppilaan osalta luvulla, joka saadaan seuraavasti:
(80 - koulun kokonaisoppilasmäärä) x 1,2

2) luvulla, joka saadaan seuraavasti:
(180 - suomen- tai ruotsinkielisen opetuksen 7 - 9 vuosiluokan oppilasmäärä) x 0,6. Korotus lasketaan jokaisesta samankielisestä oppilaasta, silloin kun kunnassa järjestetään opetusta samalla kielellä alle 180 oppilaalle. Korotus voi kuitenkin olla enintään 60.

3) perusopetuslain 17 §:n 2 momentin mukaista erityisopetusta saavan oppilaan osalta luvulla 106. Tällaisen oppilaan korotusta laskettaessa ei oteta huomioon 1 ja 2 kohdan mukaisia korotuksia.

Mikäli kunnan asukastiheys on alle 5 asukasta neliökilometrillä, korotetaan em. tunnusluvun mukaista markkamäärää kertoimella, joka saadaan seuraavasti: 1 + (5 - kunnan asukastiheys) : 100 x 6.

Kunnan peruskouluopetuksen tunnusluvun laskenta ilmenee raportilta V05T6KOU.

 Painotettuun yksikköhintaan tehtävät porrastukset Painottamalla laskettuun ja tasauskertoimella tasattuun yksikköhintaan lisätään perusopetuslain 25 § 2 momentin mukaista opetusta saavien osalta markkamäärä, joka lasketaan perusopetuksen keskimääräisestä markkamäärästä. Korotukset lasketaan seuraavasti:

1) Vaikeimmin kehitysvammainen oppilas (EHA 2):
(ko. opetusta saavat oppilaat x 24 838 mk/oppilas x 3,5) : perusopetuksen oppilaat

2) Muu vammainen oppilas:
(ko. opetusta saavat oppilaat x 24 838 mk/oppilas x 2) : perusopetuksen oppilaat

Vaikeimmin kehitysvammaisia (kohta 1) ovat kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaiset oppilaat, jotka ovat erityishuollon tarpeessa ja joille on laadittu yksilöllinen erityishuolto-ohjelma (eli EHA 2-oppilaita). Kohdan 2 oppilaat ovat niitä, joiden oppivelvollisuus on 11 vuotta, mutta he eivät ole vaikeimmin kehitysvammaisia.

 Yksikköhintaan tehtävät korotukset Yksikköhintaan tehtävät korotukset lasketaan painotetusta, tasauskertoimella tasatusta ja porrastetusta yksikköhinnasta. Ruotsinkielen korotus on 10 % niiden oppilaiden osalta, joille järjestetään perusopetuslain 4 § 4 momentin mukaista perusopetusta ruotsin kielellä. Saaristokunnissa korotus on 20 %, jos yli puolella asukkaista ei ole kiinteää kulkuyhteyttä mantereeseen. Muissa saaristokunnissa korotus on kuitenkin 10 % (VNp 1175/1999 1 §). Lisäksi yksikköhintaa korotetaan opetusministeriön päätöksen mukaisesti erityisen koulutustehtävän perusteella ja/tai muusta syystä (harkinnanvarainen korotus). Tasauskerroin Tasauskertoimella tasataan korotusten vaikutus perusopetuksen keskimääräiseen markkamäärään (24 838 mk/opp), koska korotuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoitusosuutta em. oppilasta kohti lasketusta keskimääräisestä markkamäärästä. Tasauskertoimella (0,956799) kerrotaan painotettu yksikköhinta. Tasaamatta jätetään keskimääräisestä markkamäärästä laskettavat porrastukset, kuten vammaisoppilaista aiheutuva porrastus. 18 vuotta täyttäneen yksikköhinta Jos perusopetuksen koko oppimäärää suorittava oppilas on täyttänyt 18 vuotta, yksikköhinta on 60 % koulutuksen järjestäjälle oppilasta kohden määrätystä yksikköhinnasta (aikuiskoulutus). Myös tätä yksikköhintaa voidaan korottaa harkinnanvaraisesti, mikäli opetusministeriö niin päättää. Mikäli koulutuksen järjestäjän tehtävänä on järjestää perusopetusta sisäoppilaitoksessa (esim. kansanopistossa), yksikköhintana käytetään opetuksen järjestäjän alentamatonta yksikköhintaa myös niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta. Perusopetuksen rahoituksen peruste Perusopetuksen käyttökustannusten laskennallinen peruste määräytyy edellä kerrotulla tavalla oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan ja arvioidun perusopetusta saavien oppilaiden tulosta. Rahoituksen peruste saadaan laskemalla yhteen erikseen aikuiskoulutuksen ja muiden perusopetuksen koko oppimäärää suorittavien osalta lasketut perusteet. Arvioituna oppilasmääränä käytetään 20.9.1999 ja 20.9.2000 tilanteiden mukaan perusopetusta saaneiden oppilaiden keskiarvoa, johon lisätään 20.9.1999 - 19.9.2000 maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa olleiden määrä. Oppilasmäärät tarkistetaan varainhoitovuoden (20.9.2000 ja 20.9.2001) keskiarvon mukaisiksi vuoden 2001 loppuun mennessä, jolloin oppilasmäärää oikaistaan myös perusopetuksen aikuisopiskelijoiden ja maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa olleiden osalta. Esiopetuksen rahoitus Esiopetus-uudistus tuli voimaan 1.8.2000 alkaen. Perusopetuslailla säädettiin lapselle oikeus maksuttomaan esiopetukseen oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Niillä lapsilla, joiden oppivelvollisuus kestää 11 vuotta, ja lapsilla, jotka aloittavat koulunkäynnin vuotta säädettyä myöhemmin, on oikeus maksuttomaan esiopetukseen myös oppivelvollisuuden alkamisvuonna. Esiopetus järjestetään kunnan päätöksen mukaisesti koulussa, päivähoitopaikassa tai muussa soveltuvassa paikassa. Esiopetuksen järjestäminen on ensimmäisenä toimintavuonna kunnille vapaaehtoista lukuun ottamatta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia oppilaita.
 
 

Esiopetusta varten myönnetään rahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän mukaisesti oppilaskohtaisesti. Valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta on 85 % asianomaisen opetuksen järjestäjän perusopetuksen yksikköhinnasta niille esiopetusoppilaille, joiden oppivelvollisuus on 9 vuotta. Yksikköhinta esiopetusoppilaalle, jonka oppivelvollisuus kestää 11 vuotta, on opetuksen järjestäjän perusopetuksen yksikköhinta.

RAHOITUS VUONNA 2001

Tammi-kesäkuu (6 kk)
- esiopetus on kunnille vapaaehtoinen
- oppilasmääriin lasketaan sekä opetustoimessa että päiväkodeissa esiopetuksessa olevat oppilaat 20.9.2000 tilanteen mukaisesti
- yksikköhinta on 85 % opetuksen järjestäjän yksikköhinnasta
- valtionosuutta maksetaan 57 % em. tavalla lasketusta yksikköhinnasta
- rahoitus ei sisälly kuntien asukaskohtaiseen maksuosuuteen
- valtionosuudet lasketaan joulukuussa 2000 ja maksetaan kuukausittain

Heinä-joulukuu (6kk)
- esiopetus on kunnille pakollinen
- yksikköhinta on 85 % opetuksen järjestäjän perusopetuksen yksikköhinnasta
- oppilasmääriin lasketaan sekä opetustoimessa että päiväkodeissa esiopetuksessa olevat oppilaat
- rahoitus on 100 % em. tavalla lasketusta perusopetuksen yksikköhinnasta
- esiopetuksen rahoitus sisältyy asukaskohtaiseen kunnan maksuosuuteen