Sanomalehtiä, tietokirjoja, matkakuvauksia, satiireja

Varsinaista omaa kaunokirjallista tyyliä valistus ei synnyttänyt, mutta järkeä korostaessaan valistus nosti esiin asiaproosan. 1700-luvulla synnytti muun muassa sanomalehdistön ja ensimmäisen ensyklopediatyyppisen moniosaisen tietokirjan. Tuolta ajalta peräisin olevien brittilehtien nimet kuvaavat hyvin ajan henkeä: The Observer 'tarkkailija', The Guardian 'valvoja'.

Valistusajan kaunokirjallisuus suosi satiiria ja puki sensuuria välttääkseen kriittiset huomionsa esimerkiksi sadun hahmoon. Englannissa Swift siirsi ihmisten inhottavuuden paljastavan arvostelunsa lilliputtien, jättiläisten, teoreetikoiden ja hevosihmisten maihin Gulliverin retkiä (1726) kuvaillessaan. Ranskassa Voltaire kirjoitti naiivia hyväuskoisuutta ja katteetonta optimismia suomivan Candidensa (1759). Ajalle tyypillisiä kirjallisuuden lajeja olivat  myös kirjeromaanit, päiväkirjat ja matkakuvaukset, joista kuuluisin lienee Daniel Defoen Robinson Crusoe (1719). Siinä valistuksen henki näkyy ensinnäkin tarkkoina ja opettavaisina kuvauksina vaikkapa majanrakennuksesta tai syötävistä kasveista ja toisekseen teeman tasolla: teos ylistää valkoisen miehen selviytymiskykyä ja uskoa järkeen, ahkeruuteen ja sivistykseen.