Suomessa papit valistivat kansaa

Suomessa valistushenkeä ilmensivät etenkin papit, jotka saarnoissaan ja almanakoissaan opettivat kansalle niin perunanviljelyä kuin lääkintätaitoja. Valistuksen kriittinen ääni kuului meillä Jaakko Juteinille, joka poleemisissa teksteissään suomi kriittisesti muun muassa ahneita virkamiehiä ja ulkokultaista papistoa. Valistusaikana Turun akatemian piirissä alettiin  H. G. Porthanin johdolla innostua kansallisista tieteistä, kansanrunouden ja suomen kielen tutkimisesta. Myös meillä perustettiin ensimmäiset sanomalehdet juuri 1700-luvulla: Tidningar Utgifne af Et Sällskap i Åbo (1771–1778, 1782–1785) ja Suomenkieliset Tieto-Sanomat (1775–1776).

Nykymedia valistajana

2000-luvulla Internet ja muut mediat ovat suurelta osin valloittaneet kirjamuotoisten tiedostojen, ensyklopedioiden, tilaa. Tästä huolimatta kirjalla on edelleen vankka paikkansa opin lähteenä. Internetin etuna on nopea ajantasaistamisen mahdollisuus; uussanastoomme on ilmestynyt sana päivittäminen. Jatkuva ja mekanistinen tiedon päivittämisen, reaaliaikaisuuden vaade on vaikuttanut myös niin, että ihmisen viisas historiantaju voi olla vaarassa hämärtyä.

Tiedon määrän lisääntyminen asettaa haasteita valikointikyvyillemme. Tätä kykyämme edistää mm. historian, myös kirjallisuus- ja mediahistorian, opiskelu! Osaammeko valita tietovirrasta vankkoja rakennuspuita elämäämme?