5: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti  

Kansallisromantiikka (1809—1880)

Romantiikkaan (pakoa arjesta mielikuvitukseen, menneisyyteen ja mystiikkaan) sinänsä olet tutustunut jo Teksti, tyyli ja konteksti -kurssilla. Olet myös mahdollisesti kuullut puhuttavan ns . romantiikan sinisestä kukkasesta, joka on tunnetusti kaihon ja kaipuun vertauskuva.


"Siperian kurjenmiekka" © Mauri Hietala

Romantiikka korosti tunnetta ja mielikuvitusta. Arkipäiväisyyksiä paettiin eksoottisille seuduille, villiin luontoon, menneisyyteen ja mystiikkaan, linnoihin ja kuutamoisille hautuumaille.


”Kuutamolla” © Mauri Hietala
muut valokuvat © Hannele Lantto

Haluttiin kuvata poikkeusyksilöitä, ja luovaa taiteilijaa pidettiin jumalaisen inspiraation vallassa työskentelevänä nerona. Runo, satu ja historiallinen romaani olivat romantiikan suosimia kirjallisuuden lajeja.

Meillä Suomessa romantiikalla oli aivan omanlaisensa puitteet: poliittisena taustana oli Suomen irrottaminen Ruotsin vallasta (ns. Ruotsin vallan aika v. 1100—1809).

Historiaan jäivät siten esim. seuraavat Ruotsin vallan ajan kirjailijat:

Jöns Budde (1437— n. 1491) tuotti ensimmäiset ruotsinkieliset teokset.

Mikael Agricola (n. 1510—1557)
laati ensimmäisen suomenkielisen aapisen, Abc-kirian (1543), ja suomensi Uuden testamentin (1548).

Lisää Agricolasta löydät esimerkiksi Wikipediasta.

Juhana Cajanus (1655—1681) kirjoitti runon Etkös ole ihmisparka, aivan arka.

1800-luvulla käytiin kielemme ja identiteettimme kehittymisen kannalta keskeinen murteiden taistelu siitä, ovatko itä- vai länsimurteet kirjakielemme perustana. Lopputulos oli se, että kirjakielemme runko on länsisuomalainen ja sanastoa rikastuttavat itämurteet.

Tässä osiossa opit tuntemaan kansallisromantiikan keskeisiä teoksia ja teemoja sekä arvioimaan niitä oman kulttuurisi näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteettisi rakentajina.

Suomen niin kuin muunkin Euroopan maan kirjoittamaton kirjallisuus — kansanrunous — koottiin kansiin juuri romantiikan ansiosta. Romantikot kiinnostuivat alkuperäisestä kansasta ja halusivat tallentaa sen äänen eli kansanrunot, joita aiemmin ei yleensä ollut mielletty kirjallisuudeksi. Romantiikan aika synnytti kansallisaatteen, ja kansakunnalle haluttiin luoda omat kansallistunnukset: lippu, kunniakas menneisyys, kansalliseepos ja kansalliskirjallisuus.

V. 1809 maamme liitettiin Venäjään ns. autonomisena (autonomia = sisäinen itsehallinto) suuriruhtinaskuntana. Lue lisää Suomen historiasta etälukion Historian 3. kurssin sekä Äidinkielen ja kirjallisuuden 4. kurssin sivuilta. Tämä tilanne synnytti voimakkaan suomalaisuusliikkeen.

Tavoitteena oli vaalia
• suomen kieltä
• suomalaista runoutta
• Suomen historiaa.

Lue lisää SKS:n sekä etälukion Historian 3. kurssin sivulta sekä sivulta.

Keskeisiä
kansallisromantiikan ajan kirjallisia vaikuttajia ovat
Johan Ludvig Runeberg (1804—1877)
Zacharias Topelius (1818—1898)
Elias Lönnrot (1802—1884)
J. V. Snellman (1806—1881)

Käsityksemme Suomesta ja suomalaisuudesta ovat paljolti lähtöisin romantikoilta Johan Ludvig Runebergiltä ja Sakari Topeliukselta, jotka 1800-luvulla oikeastaan aloittivat kirjoitetun suomalaisen kirjallisuuden — ruotsiksi. Suomessahan kaunokirjallisuutta on kirjoitettu reilut 150 vuotta, jos muutamia Ruotsin vallan aikana kirjoitettuja runoja ei oteta lukuun.

Suomenruotsalaisen sivistyneistön edustajat historian professori Topelius ja klassisten kielten opettaja Runeberg idealisoivat teksteissään Suomen kansan ja menneisyyden, loivat myytin sitkeästä, nöyrästä ja uutterasta suomalaisesta talonpojasta ja sotamiehestä — ja ehkä käyttäytymismallinkin! Suomen sodasta kertova Runebergin runokokoelma Vänrikki Stoolin tarinat ilmentää kansallishenkistä uhrimieltä. Teos korostaa tavallisten sotamiesten urheutta ja isänmaanrakkautta. Jotta yhtenäinen suomalainen kansankunta syntyisi, oli Snellmanin mukaan "sivistyneistö kansallistettava ja kansa sivistettävä". Topelius ja Runeberg pyrkivätkin vakuuttamaan ruotsinkielisen yläluokan Suomen maan ja kansan jaloudesta ja arvosta.

Suomalaisten itsetuntoa parantamaan syntyi myös maakuntalauluja, esim. Savolaisten laulu.

KERTAUSTEHTÄVÄ:
Lue tiivistelmä kansallisromantiikan ajasta sekä kirjailijoita kuvailevat alasivut.
Vastaa kysymyksiin. Jos et heti osaa vastata johonkin niistä, lue teksti uudelleen.

• Mitä aiheita romantiikka suosi?
• Mitkä kirjallisuuden lajit olivat romantiikalle tyypillisiä?
• Miten romantiikka ilmeni Suomen kirjallisuudessa 1800-luvulla?
• Keitä kirjailijoita ja mitä teoksia Suomen kansallisromantiikasta tunnet?



ÄIDINKIELI
Kurssin etusivu
Kieli ja identiteetti
Suomen kirjallisuus
Kansanrunous
Kansallisromantiikka
Kansallisromantiikka
Johan Ludvig Runeberg
Elias Lönnrot
Zacharias Topelius
J. V. Snellman
Aleksis Kivi
Realismi
Uusromantiikka
Uusrealismi
Modernismi
Sodan jälkeinen aika ja 1950-luvun modernismi
1960-luku Suomen kirjallisuudessa
1970-luku Suomen kirjallisuudessa
Suomen kirjallisuus 1980-luvulta 2000-luvulle
Sanasto
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet