5: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti  

Aleksis Kivi — kirjallisuutemme peruskivi (1834—72)


Kivet © Hannele Lantto

Aleksis Kivi on nimensä mukaisesti kirjallisuutemme peruskivi, koska hän loi ensimmäisenä monipuolisen tuotannon suomeksi. Hän aloitti suomenkielisen taidekirjallisuuden, kirjoitti sekä lyriikkaa, epiikkaa että draamaa ja vakiinnutti suomalaiseen kirjallisuuteen näytelmän ja romaanin.

Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi, jonka Opinportti esittelee sivullaan, syntyi räätäliperheeseen Nurmijärven pitäjässä Palojoen kylässä 10.10.1834. Lue Kivestä lisää Nurmijärven kunnan sivuilta.

Kansallisromantikot pyrkivät Snellmanin ideoiden mukaan rakentamaan suomalaisille kansalliskirjallisuutta. Kaikilta osin heidän teoksensa eivät kuitenkaan täyttäneet Snellmanin kansalliskirjallisuudelle asettamia vaatimuksia. Snellman nimittäin toivoi, että kirjoitettaisiin omaa aikaansa kuvaava suomenkielinen romaani. Tähän haasteeseen vastasi Aleksis Kivi.

Ensimmäisenä suomenkielisenä kirjailijana Kivi luonnollisesti kehitti merkittävästi kielemme ilmaisuvoimaa ottaen vaikutteita kotiseutunsa Nurmijärven murteesta ja Raamatun väkevästä kuvakielestä. Jo Kivi yhdisti näytelmissään ja romaanissaan realismin ja huumorin, joiden liitto on yhä suomalaisen kirjallisuuden leimallisimpia piirteitä.

Aleksis Kivi todisti omalla tuotannollaan, että suomen kieli kelpaa taiteen välineeksi, ja oli siten suomenkielisen taideproosan perustaja. Hän oli myös ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija.

Teoksia:
• 1864 Kullervo
• 1864 Nummisuutarit
• 1866 Kihlaus
• 1866 Kanervala
• 1866 Olviretki Schleusingenissa
• 1867 Karkurit
• 1867 Yö ja päivä
• 1867—1868 Canzio
• 1869 Lea
• 1870 Seitsemän veljestä
• 1871 Margareta

Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit ovat, Vänrikki Stoolin tarinoiden, Kalevalan, Rautatien, Tuntemattoman sotilaan ja Pohjantähti-trilogian ohella, kautta aikojen laajalevikkisimpiä kotimaisia klassikoita. Muun muassa Väinö Linna ja Heikki Turunen ovat kertoneet Kiven olleen heidän suuri innoittajansa.

Kiintoisaa on, että jo ensimmäisessä suomenkielisessä klassikossa Seitsemässä veljeksessä näkyvät Suomen kirjallisuudessa toistuvat piirteet: realistinen tyyli, huumori, luonnonläheisyys ja sopeutumattomien yksilöiden, kansanihmisten, ymmärtävä kuvaaminen. Aleksis
Kivi täytti Snellmanin kansalliskirjallisuudelle esittämät tavoitteet: hän kirjoitti suomeksi ja kertoi omasta ajastaan. Silti hänen huumorin sävyttämä realisminsa oli liian radikaalia aikakauden johtavalle taidearvostelijalle August Ahlqvistille, Helsingin yliopiston suomen kielen professorille ja arvostetulle romanttiselle runoilijalle. Lue lisää seitsemanveljesta.net-sivuilta.

Kivi — ensimmäinen suomalainen realisti

Seitsemän veljestä on erikoinen teos siinäkin mielessä, että sen alussa veljekset asuvat omassa kodissaan Jukolassa, maalaistalossa, ja pakenevat Impivaaraan, syvälle luontoon. (Tutustu toukolaisten veljeksistä sepittämään pilkkalauluun.) He palaavat kuitenkin takaisin Jukolaan, arkitodellisuuteen. Toisin sanoen teoksen alku on realismia, pako taas romantiikkaa ja paluu puolestaan realismia.

Nummisuutarit on Kiven oman ajan maalaisihmisten kuvaus — teoksen päähenkilö yrittää opetella kulttuurin alkeita — mutta epäonnistuu surkeasti.

Näytteenä olevat kolme runoa havainnollistavat Aleksis Kiven runouden eri puolia.

TEHTÄVÄ 7:
Erittele ja tulkitse Aleksis Kiven runo ”Keinu”. Keskity erityisesti Kiven romanttisiin valintoihin. Millainen on runon minä ihmisenä ja naisena? Millaisen kuvan Kivi antaa luonnosta? Vertaa vastaustasi mallivastaukseen.

Keinu

Keinu, mallivastaus ( "Keinutaan Onnelaan - ja Unholaan" )

TEHTÄVÄ 8:
Erittele ja tulkitse Aleksis Kiven runo ”Ikävyys”. Pohdi erityisesti, onko Kiven fiktiivinen kuva suomalaisesta "oikea". Löydätkö sinä itsestäsi tai tuntemistasi lähimmäisistä ko. piirteitä? Mistä erot tai yhtäläisyydet voivat johtua?

Ikävyys

Tehtävä 9:
Erittele ja tulkitse Aleksis Kiven runo ”Juomalaulu”. Vertaile sen jälkeen runon minän olemusta Kiven ”Keinu”- ja ”Ikävyys”-runojen minän olemukseen.

Juomalaulu

TEHTÄVÄ 10:
Lue Aapon puhe Teerimäellä ja kirjoita itse puhe joko kaikille veljeksille tai yhdelle heistä.

Aapon puhe Teerimäellä

ÄIDINKIELI
Kurssin etusivu
Kieli ja identiteetti
Suomen kirjallisuus
Kansanrunous
Kansallisromantiikka
Kansallisromantiikka
Johan Ludvig Runeberg
Elias Lönnrot
Zacharias Topelius
J. V. Snellman
Aleksis Kivi
Realismi
Uusromantiikka
Uusrealismi
Modernismi
Sodan jälkeinen aika ja 1950-luvun modernismi
1960-luku Suomen kirjallisuudessa
1970-luku Suomen kirjallisuudessa
Suomen kirjallisuus 1980-luvulta 2000-luvulle
Sanasto
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet