5: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti  

Elias Lönnrot (1802—1884)


Tällä Paikkarin torpan kotirannalla Lönnrot pienenä poikana vilisti… Valokuva © Hannele Lantto

Opit jo 4. kurssissa, että Elias Lönnrot tunnetaan hyvin kansanrunouden kerääjänä ja kansalliseepoksemme Kalevalan luojana.

Kansallisbiografian avulla voit tutustua Lönnrotin koko elämäntyöhön.

Teoksia:
• 1835 Kalevala
• 1849 Uusi Kalevala (Kalevala täydennettynä) kuvaa meitä suomalaisia ja meidän erilaisia roolejamme arjessa ja juhlassa.

Aikalaisten silmissä Lönnrotin kokoama Kalevala (ns. Vanha Kalevala 1835, Kalevala 1849) oli sekä kansalliseepos että kansallishistoriikki; Väinämöistä pidettiin muinaisena sotapäällikkönä. Lönnrot itsekin uskoi, että tapahtumat olivat historiallisia ja että hän oli löytänyt kadonneen vanhan kansaneepoksen sirpaleet. Muissa maissa kansanrunous oli vain lisä jo olemassa olevaan kansalliskirjallisuuteen, meillä Kalevalasta tuli sen perusta. Kalevala osoitti, että suomalaisilla on kuin onkin merkittävää kirjallisuutta sekä omaleimainen kulttuuri ja että suomen kieli kelpaa sivistyskieleksi.

• 1840 Kanteletar

SKS:n ja Jyväskylän yliopiston sivuilla voit tutustua Kalevalaan ja sen luonnin historialliseen taustaan. Taustatietoa tarjoaa myös etälukion Historian 3. kurssin materiaali.

Lönnrot teki useita runonkeruumatkoja Karjalaan. Hänen teoksensa syntyivät näiden kansan pariin tehtyjen matkojen tuloksena. Voit tutustua esimerkiksi hänen matkaansa Vienan Latvajärvelle. Matkoillaan hän tapasi monia ajan merkittäviä runonlaulajia.

Lönnrotilla on ollut tärkeä merkitys kansallisen identiteettimme kehittäjänä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivulla Lönnrotia on esitelty lähinnä kielen kehittäjänä.

TEHTÄVÄ 4:
Pohdi, onko seuraava Lönnrotin näkemys kansanrunoutemme arvosta toteutunut.

"On kumpiaki, jotka pitävät meiän vanhoja runoja isossaki arvossa ja jotka niillen ei anna pienintäkänä. Minä niitä en soisi sorrettavan, jos ei yksipuolisesti ylen suurinakaan piettävän. Ei niistä suinkaan ole Greekalaisten ja Ruomalaisten rinnalle, vaan hyvä jos ees näyttävät, etteivät esivanhempamme mielellisissäkään yrityksissä olleet älyttömät — ja sen he kuitenkin näyttänevät."



ÄIDINKIELI
Kurssin etusivu
Kieli ja identiteetti
Suomen kirjallisuus
Kansanrunous
Kansallisromantiikka
Kansallisromantiikka
Johan Ludvig Runeberg
Elias Lönnrot
Zacharias Topelius
J. V. Snellman
Aleksis Kivi
Realismi
Uusromantiikka
Uusrealismi
Modernismi
Sodan jälkeinen aika ja 1950-luvun modernismi
1960-luku Suomen kirjallisuudessa
1970-luku Suomen kirjallisuudessa
Suomen kirjallisuus 1980-luvulta 2000-luvulle
Sanasto
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet