5: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti  

Sodan jälkeinen aika ja 1950-luvun modernismi

Olet tutustunut modernismiin, ja nyt modernismin jälkeen siirryt postmodernismiin, joka on jo tuttu etälukion Äidinkielen ja kirjallisuuden 4. kurssista.

Suomalainen kirjallisuus kehittyi oman historiamme mukana ja poikkesi siten jonkin verran maailmankirjallisuuden valtavirtauksista. Kansallisromantiikan aikakaudella kansaa kuvattiin ihannoiden; siniristilipun liehuessa luettiin Vänrikki Stoolin tarinoita ja laulettiin suomalaisia perusarvoja ylistäviä lauluja. Realismi toi kirjojen sivuille köyhät – ja naiset, uusromantiikka yksilön.

Väinö Linna (1920—1992)

Aikajana paljastaa sodat. Tuli Linna ja 1954 Tuntematon sotilas, joihin sekä teksti- että äänimateriaalin avulla tutustut Ylen sivuilla.

Myös Kansallisbiografia tarjoaa Väinö Linnaa ja hänen tuotantoaan koskevaa materiaalia.

Ero Runebergin ja Linnan välillä oli siinä, että Linna ei ihannoinut sotatapahtumia vaan kritisoi niitä ankarasti. Ohessa saat WSOY:n videolta tuntumaa siihen, mitä sotilaamme, miehet, isät, pojat, saivat kokea.

Toinen Linnan suurteos on Pohjantähti-trilogia (Täällä Pohjantähden alla 1959, 1960, 1962), joka kuvaa kansaa kahteen vastakkaiseen leiriin jakanutta sisällissotaa.

Muita kirjailijoita mm.

Paavo Haavikko (s. 1931)

Helsingin kaupunginkirjasto esittelee Paavo Haavikon näin. Myös Internetix antaa kirjailijasta tietoja.

Ylen sivulla kuuntelet ääninäytteitä.

Veikko Huovinen (s. 1927)

Kajaanin kaupunginkirjasto esittelee Havukka-ahon ajattelijan luojan, Veikko Huovisen. Ylen sivulta voit lukea Veikko Huovista kuvaavan artikkelin ja kuunnella Olli Alhon hänestä tekemän haastattelun.

Antti Hyry (s. 1931)

Otava kuvaa kirjailija Antti Hyryä ja hänen teoksiaan, Suomen Kirjasäätiön sivuilla kerrotaan vuoden 2005 Eino Leino -palkinnon myöntämisestä Antti Hyrylle.

Eeva-Liisa Manner (1921—1995)

Wikipediasta luet Eeva-Liisa Manneria ja hänen tuotantoaan kuvaavan tekstin.

Yleisradio on tehnyt tästä suomalaisen modernismin kärkihahmojen joukkoon nousseesta runoilijasta haastattelun.

Veijo Meri (s. 1928)

Otava kuvaa moninkertaisesti palkittua Veijo Merta. Tutustut Mereen myös Ylen sivuston avulla.

Aila Meriluoto (s. 1924)

Tutustut Aila Meriluotoon Wikipedian sivuilla.

Lassi Nummi (s. 1928)

Otavan mukaan Lassi Nummi on suomalaisen modernismin keskeisiä lyyrikoita.

Paavo Rintala (1930—1999)

Oulun kaupunginkirjaston mukaan Paavo Rintala mm. teki ”reissun lähihistoriaan” – kirjoitti ”Pojat”.

Lisätietoja luet Kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilta.

Marja-Liisa Vartio (1926—1966)

Savonlinnan kaupunginkirjaston mukaan Marja-Liisa Vartion sanat nousevat arjesta ja alitajunnasta. Lue ko. sivuilta tai Mikkelin ammattikorkeakoulun sivuilta hänen tuotannostaan.

Lauri Viita (1916—1965)

Tutustu Lauri Viitaan joko Wikipedian tai Lauri Viita -seuran sivuilla.

ÄIDINKIELI
Kurssin etusivu
Kieli ja identiteetti
Suomen kirjallisuus
Kansanrunous
Kansallisromantiikka
Realismi
Uusromantiikka
Uusrealismi
Modernismi
Sodan jälkeinen aika ja 1950-luvun modernismi
1960-luku Suomen kirjallisuudessa
1970-luku Suomen kirjallisuudessa
Suomen kirjallisuus 1980-luvulta 2000-luvulle
Sanasto
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet