5: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti  

Suomen kieli, suomi

Faktoja:

Suomi kuuluu Eurooppaan, jossa puhutaan kielikunnittain äidinkielenä
o indoeurooppalaisia kieliä tai
o uralilaisia kieliä.

• Suomen kieli kuuluu ns. uralilaisen kielikunnan suurimpaan ryhmään, suomalais-ugrilaisiin kieliin. Wikipedia tarjoaa laajemmin tietoa kielisukulaisistamme.

• Suomen kielen lähimpiä sukukieliä ovat
o liivi
o viro
o vatja
o karjala
o vepsä.

• Em. lähisukukielistä lyydi on kadonnut; vepsä, vatja ja liivi ovat katoamassa.

• Suomea ja näitä sen ns. lähisukukieliä kutsutaan yhteisesti itämerensuomalaisiksi kieliksi.

• Läheisin ns. etäsukukielistä meille on mitä ilmeisimmin Suomen, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa käytössä oleva saame. Kielisukulaisuutta etäsukukielemme unkarin kanssa sen sijaan tavallinen kielenkäyttäjä ei huomaa.

Suomen kieltä puhuu äidinkielenään noin 5 miljoonaa ihmistä.

Äidinkielellä tarkoitetaan kieltä
o jonka ihminen oppii ensimmäisenä
o jonka hän hallitsee parhaiten
o jota hän käyttää valtaosassa kielenkäyttötilanteita
o jonka käyttäjiin hän samastuu.

• Virallisesti kaksikielinen maa Suomi on ollut vuodesta 1919 lähtien.

• Vuosituhannen alussa Suomessa puhuttiin äidinkielenä n. 150:tä kieltä.

• Ruotsin kielen lisäksi vieraista kielistä meillä puhutaan eniten venäjää, viroa, englantia ja somalia.

ÄIDINKIELI
Kurssin etusivu
Kieli ja identiteetti
Suomen kieli, suomi
Identiteetti
Monet kielemme
Kieli muuttuu ja mukautuu
Kielenohjailun periaatteita
Suomen kirjallisuus
Kansanrunous
Kansallisromantiikka
Realismi
Uusromantiikka
Uusrealismi
Modernismi
Sodan jälkeinen aika ja 1950-luvun modernismi
1960-luku Suomen kirjallisuudessa
1970-luku Suomen kirjallisuudessa
Suomen kirjallisuus 1980-luvulta 2000-luvulle
Sanasto
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet