1: Eliömaailma
Eliöyhteisöt

Lajien välisiin suhteisiin liittyvä käsitekartta:

Käsitekartta

Tehtävä 1. Mikä ero on käsitteillä ehdollinen mutualismi ja symbioosi?

Kaikki samalla alueella samaan aikaan tavattavat erilaisten eliölajien, kuten kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien, populaatiot muodostavat tuon alueen eliöyhteisön. Nämä eri eliölajit ovat vuorovaikutuksessa keskenään tai riippuvaisia toisistaan, mikä selittää niiden rinnakkais– eli koevoluutiota. Näin lajien välinen vuorovaikutus ohjaa evoluutiota.

Tehtävä 2. Anna esimerkki kahden eri eliölajin välillä tapahtuneesta koevoluutiosta, joka liittyy laidunnukseen.

Mikäli lajit hyödyntävät samaa ympäristön tarjoamaa resurssia, kuten ravintoa, niiden välille voi syntyä kilpailua. Näin voi tapahtua myös tulokaslajin saapuessa, jos uuden tulokkaan ekologinen lokero sattuu olemaan hyvin samanlainen kuin jollakin alueen alkuperäisellä lajilla. Tulokaslaji on ihmisen alueelle tahallisesti tai tahattomasti siirtämä uusi laji, joka ei ole alun perin kuulunut kyseiseen ympäristöön. Kilpailu voi johtaa heikomman väistymiseen, jolloin puhutaan syrjäyttävästä kilpailusta. Esimerkiksi pohjoisamerikkalainen minkki valtasi vesikon ekolokeron Suomessa, mikä johti jälkimmäisen sukupuuttoon.

Tehtävä 3. Seuraavassa on kasvukäyriä, jotka kuvaavat eräiden lajien kasvatusta erikseen ja yhdessä. Mistä lajien välisistä suhteista kolmessa eri tapauksessa (a—c) on kyse?

Kasvukäyrät, kun lajit kasvavat erillään:
Laji 1 yksinään Laji 2 yksinään
Kasvukäyrät kolmessa eri tapauksessa, kun lajit kasvavat yhdessä:
  a. Lajit yhdessä (tapaus a)
  b. Lajit yhdessä (tapaus b)
  c. Lajit yhdessä (tapaus c)

Saalistaja on eliö, joka saa energiansa toisesta eliöstä. Laidunnus on saalistuksen lievempi muoto, sillä siinä saalistaja käyttää ravinnokseen vain ravintolajinsa tiettyjä osia, kuten lehtiä, hedelmiä tai kukan mettä. Saalistajiksi luetaan kasvinsyöjät, muita eläimiä syövät pedot sekä loiset, jotka voivat olla esimerkiksi mikrobeja, matoja tai hyönteisiä. Loissuhteessa loisen ja isännän kannanvaihtelut muistuttavat peto–saalissuhdetta, mutta se on kuitenkin omanlaisensa lajien välinen suhde. Tiettyjen petojen ja niiden saaliin kannanvaihteluissa on havaittavissa riippuvuussuhde, joka näkyy kummankin kannan jaksottaisena vaihteluna. Peto voi olla ravintonsa suhteen yleispeto, kuten minkki, joka voi tarvittaessa vaihtaa saaliseläintään. Esimerkiksi lumikko taas on ravintospesialisti, joka syö pääasiassa peltomyyriä.

Vastaus

Takaisin Seuraava
BIOLOGIA
Kurssin etusivu
Mitä elämä on?
Biologia tieteenä
Evoluutio
Elämän kehitysvaiheita
Eliökunnan luokittelu
Miten luonto toimii?
Ekologian tarkastelutasot
Populaatiot
Eliöyhteisöt
Ekosysteemit
Yhteenvetotehtäviä ekologiasta
Luonnon monimuotoisuus
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet