1: Eliömaailma
Selkäjänteiset

Tehtävä 1. Mitä eroja on niveljalkaisten ja selkärankaisten tukirangan välillä?

Selkäjänteisten pääjaksossa on seuraavat luokat: ympyräsuiset, rustokalat, luukalat, sammakkoeläimet, matelijat, linnut ja nisäkkäät. Seuraavassa tarkastellaan näistä lähemmin lintuja ja nisäkkäitä.

Lintuja tunnetaan lähes 10 000 lajia. Linnuilla on höyhenpeite, joka suojaa ruumista sekä vähentää veden haihtumista ja lämmönhukkaa. Lintujen luusto on ontto ja kevyt, nokka hampaaton. Eturaajat ovat useimmilla linnuilla kehittyneet lentämiseen soveltuviksi siiviksi. Lintujen hengityselimistö on erilainen kuin nisäkkäiden keuhkot: linnuilla ei ole umpinaisia keuhkorakkuloita vaan ohuita toisiinsa yhteydessä olevia keuhkoputkia, joita pitkin hapekas ilma virtaa jatkuvasti molempiin suuntiin keuhkojen jatkeena olevien ilmapussien ansiosta. Sydän on nelilokeroinen, ja verenkierto on täydellinen. Linnut, samoin kuin nisäkkäät, ovat tasalämpöisiä. Muut selkäjänteiset ovat vaihtolämpöisiä. Lintujen lisääntymiseen kuuluu sisäinen hedelmöitys, alkionkehitystä suojaava muna ja poikasten ruokinta. Lintujen luokkaan kuuluvia lahkoja ovat esimerkiksi kiivi–, pingviini–, sorsa–, peto–, kana–, ranta–, pöllö– ja varpuslinnut.

Tehtävä 2. Tutustu kiivilintuun ja vastaa seuraavaan kysymykseen: Millä tavoin kiivi on poikkeuksellinen lintu?

Nisäkkäitä tunnetaan noin 4 100 lajia. Selkärankaisilla nisäkkäillä selkäjänne toimii yksilönkehityksen alkuvaiheessa tukirankona. Myöhemmin selkäjänne kuitenkin surkastuu, kun selkäranka nikamineen kehittyy sen ympärille. Nisäkkäiden sydän on nelilokeroinen, ja niillä on täydellinen kaksinkertainen suljettu verenkierto, jota tarvitaan muun muassa tasalämpöisyyden ylläpitoon. Lisääntyminen tapahtuu sisäisellä hedelmöityksellä, ja kehittyvä alkio ja sikiö saa ravintoa ja hengittää istukan kautta. Nisäkkäät synnyttävät eläviä poikasia ja ruokkivat niitä nisistä erittyvällä maidolla. Poikkeuksiakin löytyy: pussieläimet synnyttävät lähes sikiövaiheessa olevia poikasia, koska niiltä puuttuu istukka. Pussieläinten, kuten kenguruiden, poikaset jatkavat kehitystään emon vatsapussissa nisään kiinnittyneenä. Nokkaeläimet munivat ohutkuorisia munia, ja emo ruokkii poikasiaan vatsanahan läpi erittyvällä maidolla. Nisäkkäiden luokkaan kuuluvat esimerkiksi seuraavat lahkot: nokkaeläimet, pussieläimet, siipijalkaiset eli lepakot, petoeläimet ja kädelliset.

Eliöryhmien runsaus

Eliökunnan lajirikkaimpien pääryhmien tällä hetkellä tiedossa olevat lajimäärät on esitetty alla olevassa taulukossa. Huonoimmin tunnettu näistä on alkeiseliöiden, siis bakteerien ja arkkien, ryhmä, johon arvioidaan kuuluvan nykyisin tiedossa olevien lisäksi jopa miljoona eri lajia.

eliöryhmä lajimäärä
sammakkoeläimet 4 200
nisäkkäät 4 600
alkeiseliöt 5 000
sienieläimet 5 000
piikkinahkaiset 6 100
matelijat 6 300
linnut 9 400
polttiaiseläimet 10 000
nivelmadot 15 000
kalat 18 800
sammalet 20 000
levät 26 900
sukkulamadot 30 000
laakamadot 40 000
nilviäiset 50 000
alkueläimet 64 000
muut niveljalkaiset 90 000
sienet 100 000
putkilokasvit 300 000
hyönteiset 960 000
Yhteensä 1 765 300


Vastaus

Takaisin
BIOLOGIA
Kurssin etusivu
Mitä elämä on?
Biologia tieteenä
Evoluutio
Elämän kehitysvaiheita
Eliökunnan luokittelu
Kasvit ja selkärangattomat
Selkäjänteiset
Miten luonto toimii?
Ekologian tarkastelutasot
Luonnon monimuotoisuus
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet