2: Solu ja perinnöllisyys
Dihybridiristeytykset

Kun tarkastellaan samanaikaisesti kahden eri ominaisuusparin periytymistä, on kyse dihybridiristeytyksestä. Herneen siemenellä sileäpintaisuus (K) on dominoiva ominaisuus kurttuiseen pintaan (k) nähden. Vastaavasti keltainen siemenen väri (V) on vallitseva vihreään väriin (v) nähden. P-polvessa risteytetään kaksi perimältään homotsygoottia yksilöä, joista toinen ilmentää vallitsevia ja toinen resessiivisiä ominaisuuksia. Molemmilla vanhemmilla muodostuu ainoastaan yhdenlaisia gameetteja eli sukusoluja.

P-polven genotyypit: KKVV × kkvv

kv
KV KkVv

Kaikki syntyvät F1-polven yksilöt ovat siten sekä geno- että fenotyypiltään samanlaisia heterotsygootteja molempien ominaisuuksien suhteen. Ne ovat siis sekä sileäpintaisia että siemenenväriltään keltaisia. Seuraavaksi risteytetään keskenään kaksi tällaista heterotsygoottista F1-polven yksilöä, joilla molemmilla muodostuu neljänlaisia sukusoluja.

F1-polven genotyypit: KkVv × KkVv

KV Kv kV kv
KV KKVV KKVv KkVV KkVv
Kv KKVv KKvv KkVv Kkvv
kV KkVV KkVv kkVV kkVv
kv KkVv Kkvv kkVv kkvv

Edellä esitetyssä risteytyksessä saadaan fenotyypiltään toisistaan poikkeavia jälkeläisiä tietyissä lukusuhteissa: molempia dominoivia ominaisuuksia ilmentäviä sileitä ja keltaisia herneitä 9 kpl, sileitä ja vihreitä 3 kpl, kurttuisia ja keltaisia 3 kpl sekä kurttuinen ja vihreä 1 kpl. F2-polven yksilöissä on tapahtunut ominaisuuksien uudelleen yhdistyminen eli rekombinaatio. Tässä toteutuu Mendelin 3. sääntö eli geenien vapaan yhdistymisen sääntö, jonka mukaan eri kromosomeissa sijaitsevista geenien alleeleista muodostuu meioosissa molempien sukupuolten sukusoluihin sattumanvaraisesti kaikkia mahdollisia yhdistelmiä. Niin koiraalla (kasvin heteissä) kuin naaraalla (kasvilla emissä) F1-polven vanhemmat tuottavat neljänlaisia sukusoluja, joten niillä on 4 × 4 eli 16 yhdistymismahdollisuutta kuten yllä olevasta risteytyskaaviosta ilmenee. Erilaisia fenotyyppejä syntyy F2-polvessa lukusuhteissa 9:3:3:1.

Tehtävä 1. Mitkä ovat jälkeläisten genotyypit ja genotyyppien lukusuhteet, kun suoritetaan seuraava risteytys: VvPp × vvpp? Mistä risteytystyypistä on kyse? Missä tapauksessa tällainen risteytys on tarpeellinen?

Vastaus

Edellä käsiteltiin laadullisia eli kvalitatiivisia ominaisuuksia, joita säätelee yleensä ainoastaan yksi geeni, josta voi esiintyä useita eri alleeleja. On olemassa myös polymeerisiä ominaisuuksia, jotka ovat kvantitatiivisia eli määrällisiä. Ihmisellä ihon väri ja ruumiin pituus ovat tyypillisiä määrällisiä ominaisuuksia, joihin vaikuttaa monta eri geeniä. Tällaisia samaan kvantitatiiviseen ominaisuuteen vaikuttavia geenejä kutsutaan polygeeneiksi. Niiden vaikutus on luonteeltaan summautuvaa, joten mikään niiden alleeleista ei ole toiseen alleeliin nähden dominoiva.

Tehtävä 2. Kasvin pituus on polymeerinen ominaisuus, johon vaikuttaa kaksi eri kromosomeissa sijaitsevaa geeniä A ja B. Molemmista polygeeneistä on kaksi alleeliparia (A, a ja B, b). Kasvin lyhytkasvuisuuden alleelit ovat a ja b, jotka molemmat vaikuttavat yhtä paljon kasvin pituuskasvuun. Niiden muodostama homotsygootti genotyyppi aabb tekee kasvista 30 cm pitkän. A ja B ovat pitkäkasvuisuuden alleeleja, jotka molemmat saavat aikaan 15 senttimetrin pituuskasvun.
  1. Millaisia ovat pituudeltaan F1-polven yksilöt, jotka ovat genotyyppiä AaBb?
  2. Kun risteytetään kaksi F1-polven yksilöä, millaisia jälkeläisiä saadaan ja missä lukusuhteissa?

Vastaus

Takaisin Seuraava
BIOLOGIA
Kurssin etusivu
Solun rakenne
Solun toiminta
Perinnöllisyyden perusteet
Monohybridiristeytykset - perusteet
Monohybridiristeytykset - erikoistapaukset
Dihybridiristeytykset
Tekijäinvaihdunta
Perimän ja ympäristön vaikutus yksilöön
Populaatiogenetiikka ja evoluutioteoriat
Kertaustehtäviä
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet