5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Alamaisia ja kapinoitsijoita

Ruotsin otteen tiukentuessa Suomi joutui ruotsalaisen hallintolaitoksen piiriin. Varallisuutensa, oppineisuutensa ja erioikeuksiensa ansiosta papisto ja kirkko säilyttivät paljon yhteiskunnallista valtaa maallisen vallan organisoitumisen jälkeenkin.

Keskiajalla poliittinen valta oli hajallaan. Vaalikuningas, katolinen kirkko ja maalliset mahtimiehet pitivät valtaa tahoillaan. 1500-luvun alussa Kustaa Vaasan toimesta valtion kontrolli valtakunnasta kasvoi kuninkaan uudistaessa hallintoa ja uskonpuhdistus lopetti piispojen poliittisen suvereenisuuden. Tanskan vastainen kapina synnytti Vaasa-dynastian. Unionin loppuajan poliittiset kiistat ja Kustaa Vaasan valtaannousun taistelut sivusivat myös Suomea.

Kruunun talouspolitiikkaa keskiajalla on pidetty pitkälle samana asiana kuin sen kaupunkipolitiikkaa. Kaupungeissa porvarit harjoittivat kauppaa ja käsityötä, ja talonpoikien tehtävänä oli tuottaa elintarvikkeita. Maunu Eerikinpojan maanlaki kielsi maakaupan harjoittamisen ja talonpoikaispurjehduksen. Rannikon talonpoikaispurjehdus kuitenkin jatkui läpi keskiajan. Keskiajalta lähtien karjalaiset kulkivat erä- ja kaupparetkillä Laatokan rannikolta Pielisen ja Oulujoen vesistöjen kautta Pohjanlahdelle.

1470-luvun lopulla Turussa syntyi kiistaa kirkon oikeudesta harjoittaa itsenäistä kauppaa. Puuttumista kirkon kauppaoikeuteen on pidetty jopa murroskohtana, jossa kirkon arvovalta alkoi menettää merkitystään.

Ruotsin vallan työntyminen Suomeen synnytti jo keskiajalla niskurointia ja kapinointia. 1500-luvun lopulla Suomessa käytiin verinen nuijasota, johon liittyi niin ylätason valtapolitiikkaa kuin talonpoikien sosiaalista kapinaa.

” Läks joukko reipas, nuori 
Lakeilta Limingan,
Sotahan itsens suori
Uhaksi sortajan.
Käy Hannu Krankka heitä,
Mies uljas, johtamaan; 
Vienassa surman teitä 
Jo oppi astumaan…”

Ote Kaarlo Kramsun
runosta Hannu Krankka 1887 
” Sinun käräjät eivät ole minkään arvoiset.” Savolaisen talonpojan tokaisu tuomarille nuijasodan jälkeen. Pirinen 1982, 496.

Nuijasodan verisimmät yhteenotot käytiin Ulvilassa, Nokialla, Padasjoen Nyystölässä, Mikkelin pappilan alueella ja Santavuoren maastossa Etelä-Pohjanmaalla. Santavuoren taistelu Ilmajoella oli nuijasodan viimeinen taistelu. Valokuva J. Kauhanen 2006.

HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Rälssi ja talonpoika
Kalmarin unioni ja Suomi
1500-luvun kronologiaa
Kustaa Vaasan toimet Suomessa
Veljesriidasta nuijasotaan
Tehtäviä
Suurvallan osana
Isovihasta kustavilaisuuteen
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet