5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Suomen esihistorian kronologia

KIVIKAUSI

 

n. 8 500–5 100 eKr.

Suomusjärven kulttuuri (esikeraaminen aika)

n. 5 100–4000 eKr.

Varhaiskampakeramiikka

n. 4 000–3 600 eKr.

Tyypillinen kampakeramiikka

Länsi- ja Etelä-Suomi

 

n. 3 600–2 800 eKr.

Myöhäiskampakeramiikka

n.3 200–2 350 eKr.

Vasarakirveskulttuuri

n. 2 350–1 500 eKr.

Kiukaisten kulttuuri

Itä- ja Pohjois-Suomi

 

n. 3 600–1 700 eKr.

Asbestikeramiikka

PRONSSIKAUSI

 

n. 1 500–500 eKr.

Läntinen kulttuuripiiri

n. 1 700–500 eKr.

Itäinen kulttuuripiiri (tekstiilikeramiikka)

RAUTAKAUSI

 

n. 500 eKr.–0

Esiroomalainen rautakausi

n. 0–200 jKr.

Vanhempi roomalainen rautakausi

n. 200–400 jKr.

Nuorempi roomalainen rautakausi

n. 400–600 jKr.

Kansainvaellusaika

n. 600–800 jKr.

Merovingiaika

n. 800–1 050 jKr.

Viikinkiaika

Länsi-Suomi

 

n. 1 050–1 150 jKr.

Ristiretkiaika

Itä-Suomi

 

n. 1 050–1 300 jKr.

Ristiretkiaika

Lähde: Huurre 2003, 23.  Vrt. Suomen esihistoria. Museovirasto 2000; esihistorian opetuspaketti www.nba.fi.

Esihistorian ajoitusmenetelmiä:

Vertaileva typologia on vanhimpia arkeologisia ajoitusmenetelmiä. Se perustuu esinetyypin muodon ja koristeaiheiden muuttumiseen ajan kuluessa ja arkeologisten kulttuurien konstruktioihin.
Rannansiirtymiskronologia on maankohoamiseen perustuva kvartäärigeologinen ja biostratigrafinen ajoitusmenetelmä. Menetelmällä saadaan muinaisjäännöskohteelle kronologinen takaraja, jota myöhemmin jäännös on tehty. Arkeologiassa lähtökohtana usein on jäännösten rantasidonnaisuus.
Radiohiili- eli C14-ajoitus on yleisin arkeologian käyttämistä ajoitusmenetelmistä. Kaikessa elollisessa on vakiomäärä radioaktiivista hiiltä, joka eläimen tai kasvin kuoltua alkaa vähentyä tietyllä nopeudella. Näytteen nykyisestä radiohiilen määrästä on laskettavissa, miltä ajalta hiili on. Radiohiiliajoituksen perustana on puoliintumisaika 5 570 vuotta. Konventionaaliset radiohiilivuodet ilmoitetaan vuosilukuina BP, jossa 0 BP on vuosi 1950. Dendrokronologisesti korjatuilla (kalibroiduilla) ajoituksilla tarkoitetaan radiohiilivuosien muuttamista aurinko- eli kalenterivuosiksi. Kalibroidut ajoitukset ovat merkinneet mm. keramiikkaan siirtymisen varhentumista Suomessa noin tuhannella vuodella. Suomen pronssikausi ajoitetaan alkavaksi noin 1600 eKr. ja varhaismetallikausi noin 1800 eKr.
Dendrokronologia eli puulustoajoitus. Puiden vuosirenkaiden muodostamat sarjat ovat Suomessakin tiedossa esihistoriallisen ajan loppupuolelta lähtien.
Termoluminesenssi- eli lämpösäteilyajoitus (TL) soveltuu esimerkiksi keramiikan ajoittamiseen. Saviastian poltossa saven sisältämien mineraalien energia purkautuu, mutta maahan joutuessaan kappale alkaa jälleen kerätä energiaa. TL-ajoitusta varten tutkittava kappale kuumennetaan uudelleen. Tässä yhteydessä syntyvän lämpösäteilyn määrästä saadaan selville ensimmäisestä polttamisesta kulunut aika.
Raha-ajoitus on rautakautiseen aineistoon soveltuva ajoituskeino.

HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Suomen esihistorian kronologia
Keitä me olemme
Pyynnistä viljelyyn
Muinaissuomalainen raudanpoltto
Muuttuvat uskomukset
Tehtäviä
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Suurvallan osana
Isovihasta kustavilaisuuteen
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet