5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Isovihasta kustavilaisuuteen

Isonkyrön Napuen taistelun muistomerkki

Napuen taistelu käytiin helmikuussa 1714. Isonkyrön Napuen taistelun muistomerkki paljastettiin 1920.  Muistomerkin suunnitteli Matti Visanti. Valokuva J. Kauhanen 2006. 

Kajaanin linna

Viimeisenä linnakkeena Kajaanin linna antautui urhoollisen taistelun jälkeen 24.2.1716.  Pian linnan antautumisen jälkeen venäläiset sotilaat räjäyttivät Kajaanin linnan. Valokuva J. Kauhanen 2006.

Suuressa Pohjan sodassa Ruotsin suurvalta-asema romahti. Tanska havitteli Etelä-Ruotsin alueita, Puola tavoitteli valtaansa takaisin Baltiassa, ja Pietari Suuren uudistama Venäjä aloitti murtautumisensa Itämerelle. Baltian aatelisto oli katkera reduktiosta ja haki liittolaisia Ruotsia vastaan. Venäjä nousi Pohjan sodan takia Ruotsin sijaan Itämeren piirin mahtivaltioksi.

Pälkäneen Kostianvirran ja Isonkyrön Napuen taistelujen jälkeen Suomea puolustanut karoliiniarmeija oli lyöty. Varsinkin Pohjanmaa joutui raskaan hävityksen kohteeksi. Kansa haki turvaa piilopirteistä. Paikoitellen syntyi myös sissitoimintaa venäläistä miehittäjää vastaan. Pohjanmaalla surmattiin sodan aikana arviolta 2 400 siviiliä. Muualla maassa surmattuja oli yhteensä saman verran. Valloitusarmeijan sotilaat ryöstivät työvoimaa Venäjälle, muun muassa Pietarin rakennustöihin. Pakkosiirtoja tehtiin eniten Pohjanmaalta ja Itä-Suomesta. Kokonaismäärä oli noin 10 000 henkilöä. Venäjälle muutti väkeä myös vapaaehtoisesti. Ruotsiin pakeni arviolta 14 000–30 000 henkilöä. Sotauhrien kokonaismäärä oli noin 54 000. Venäläisten toimet poikkesivat toisistaan Itä- ja Länsi-Suomessa. Itä- ja Kaakkois-Suomea ei hävitetty siinä määrin kuin Länsi- ja Etelä-Suomea. Tappiollisten sotien jälkeen Suomen puolustukseen kiinnitettiin huomiota. Helsingin edustan saarille ja luodoille alettiin rakentaa Sveaborgin eli Viaporin järeää linnoitusta. Muutenkin puolustusta parannettiin. Saaristolaivastoa kehitettiin, perustettiin Savon Jalkaväkirykmentti, ja Rantasalmella aloitti vuonna 1781 Haapaniemen upseerikoulu.

1700-luvulla valta vaihtui Ruotsissa useaan otteeseen. Suurvallan romahduksen jälkeen valta siirtyi säädyille. Voidaan puhua eräänlaisesta varhaisdemokratiasta, vaikka säätyjen vaikutusvalta ei ollutkaan tasa-arvoinen. 1770-luvun alussa prinssi Kustaa teki vallankaappauksen, ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirja vahvisti hallitsijan asemaa.

Taloudellisesti 1700-luku oli nousun aikaa. Aluemenetysten takia Ruotsi joutui kiinnittämään suurempaa huomiota supistuneiden resurssien parempaan hyödyntämiseen. 1700-luvulla etenkin maatalouden edistämiseen kiinnitettiin huomiota. Yleisesti taloudellista vapautta laajennettiin ja muun muassa Pohjanlahden kaupungit vapautettiin ns. kauppapakosta.

HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Suurvallan osana
Isovihasta kustavilaisuuteen
1700-luvun kronologia
Suomi toipuu ja vaurastuu
Puolustus saa huomiota
Säätyläis- ja kansankulttuuri
Tehtäviä
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet