5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Kalmarin unioni ja Suomi

Etälukion oppikirjoissa kerrotaan Kalmarin unionista (1397–1523). Tässä aineistossa nostetaan esille unionikaudelta eräitä valta- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä Suomen kannalta.

1300-luvun lopun valtataistelu kuningatar Margareetan ja kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen välillä heijastui Suomeen siten, että etenkin vuosina 1395–1397 saksalaiset vitaalit eli muonanhankkijat, merirosvot mellastivat Pohjanmaalla ja pitivät vuosia Korsholman linnaa hallussaan pakkoverottaen Pohjanmaan talonpoikia. Unioni oli hajoamistilassa. 1400-luvun lopulla Suomi joutui useaan kertaan osapuoleksi Ruotsin ja Tanskan välienselvittelyssä.

Kuningas Eerik Pommerilainen erotettiin vuonna 1436. Kuninkuudesta kamppailivat Viipurin linnanpäällikkö, drotsi Krister Niilonpoika Vaasa ja marski Kaarle Knuutinpoika Bonde, joka julistautui 1438 valtionhoitajaksi. Vuonna 1441 kuninkaaksi valittiin saksalainen Kristoffer Baijerilainen. Maanlain uudistuksessa vahvistettiin suomalaisten osallistuminen kuninkaanvaaliin. Talonpoikaislevottomuudet siivittivät rankaisemaan väkivaltarikoksista, ryöstöistä ja kotirauhan rikkomisesta.

Kuningas Baijerilaisen kaudella Viipurin linnalääniä hallitsi Kaarle Knuutinpoika, joka purjehti kuninkaan kuoleman jälkeen vuonna 1448 Tukholmaan ja valitutti itsensä kuninkaaksi. Ruotsi ja Tanska ajautuivat sotaan. Kaarle tukeutui taistelussa Suomeen. Kamppailun voitti tanskalainen Kristian, jonka vaali Ruotsin kuninkaaksi toimitettiin Turussa kesällä 1457. Kaarle Knuutinpojan onnistui kuitenkin vielä kahdesti nousta kuninkaaksi. Poliittisesti sekavana aikana Suomen linnoilla ja niiden verotuloilla oli valtakamppailussa merkitystä. Eerik Akselinpoika Tott nousi Viipurin linnanisäntänä itsenäiseen asemaan. Tott hallitsi veljineen suurta osaa Suomen linnoista.

1400-luvun lopulla paine itärajalla kasvoi, kun vuonna 1462 Moskovan suuriruhtinaaksi tullut Iivana III alkoi lisätä Moskovan valtaa. Viipuri ja Karjala joutuivat toistuvien selkkausten keskelle. Vienanmeren saarelle perustettiin vuonna 1436 Solovetskin luostari, josta kasvoi vähitellen myös sotilastukikohta. Eerik Akselinpoika Tott linnoitti Viipuria kaupunginmuurilla ja perusti 1470-luvulla kallioluodolle Kyrönsalmeen, kiistamaalle, Olavinlinnan.

Moskovan vaatimukset itärajan tarkistamisesta Pähkinäsaaren rauhan rajan pohjalta kovenivat. Tanska solmi vuonna 1493 liiton Venäjän kanssa. Iivana III lähetti vuonna 1495 Pohjanmaalle vahvan sotajoukon, joka hävitti maakunnan pohjoisosaa Torniosta Saloisiin. Syksyllä 1495 venäläiset hyökkäsivät Viipuriin, mutta Viipuri pelastui Knut Possen johdolla kuin ihmeen kaupalla Pyhän Andreaan päivänä 30.11.1495. Tähän sotaan liittyy tarina ns. Viipurin pamauksesta. Sota tosin jatkui. Pohjanmaa ja Häme joutuivat venäläisten hyökkäysten kohteiksi. Välirauha saatiin voimaan vuonna 1497, mutta epävarmuus jatkui. Vuonna 1499 Viipurin linnanpäälliköksi nimitetty Eerik Tuurenpoika Bjelke, josta tuli myös Suomen sotilaskäskynhaltija, sai diplomatiallaan ja kauppapolitiikallaan tilanteen vakiintumaan itärajalla. Tanskalaiset iskivät elokuussa 1509 Turkuun ja ryöstivät mm. Turun tuomiokirkkoa anastaen piispainkronikan mukaan piispanhiipan, piispansauvan sekä useita muita kalleuksia, parhaimmat kirjat, kuparia, tinaa, rautaa ja kaikenlaista muuta irtaimistoa. Viimeisen unionikuninkaan syrjäytti vallasta Kustaa Vaasa. Unionin hajoamissodat ulottuivat Suomeenkin – muun muassa linnojen hallinnasta taisteltiin.

HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Rälssi ja talonpoika
Kalmarin unioni ja Suomi
1500-luvun kronologiaa
Kustaa Vaasan toimet Suomessa
Veljesriidasta nuijasotaan
Tehtäviä
Suurvallan osana
Isovihasta kustavilaisuuteen
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet