5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Käsitteet

aateli = jalosukuiset, sääty-yhteiskunnan ylin sääty, etuoikeus sotilas- ja siviilivirkoihin
absolutismi = itsevaltainen monarkia, yksinvalta
al secco = kuivalle kalkkilaastipinnalle kalkkiliukoisin maavärein tehty maalaus
Alsnön sääntö = Ruotsin kuninkaan Mauno Ladonlukon v. 1279 / 1280 antama asetus, jonka mukaan ylimys tai talonpoika, joka varusti ratsumiehen kuninkaan joukkoihin, sai tilalleen verovapauden
Ananjinon kulttuuri = Kamajoella ja sen lähialueilla vallinnut myöhäispronssikautinen ja varhaisrautakautinen (800–200 eKr. ) permiläinen kulttuuri
Anjalan liitto = Kustaa III:n sodan aikana vuonna 1788 suomalaisten ja ruotsalaisten upseerien kapinahanke, jonka tavoitteena oli sodan lopettaminen
arkeologia = menneisyyttä esineellisen jäämistön avulla tutkiva tiede
Aurora-seura = Turussa vuonna 1770 humanistisia tieteitä ja musiikkiharrastusta edistämään perustettu seura. Seura julkaisi Suomen ensimmäistä sanomalehteä.
autio = 1500- ja 1600-luvuilla maatila, joka ei kyennyt maksamaan verojaan. Tilan autius voidaan ymmärtää verotuksellisena käsitteenä sekä asumattomuutena ja viljelemättömyytenä.
barokki = renessanssia seurannut 1600-luvun taidetyyli
Biblia pauperum = ”köyhien Raamattu”. Raamatun tapahtumia kuvallisesti esittävä kirja, jollaisia laadittiin 1200-luvulta lähtien.
biostratigrafia = muinaismaailman eliöiden esiintymisjaksojen tutkiminen
birgittalaisluostari = Pyhän Birgitan (Birgitta Birgerintyttären) 1370-luvulla perustama luostari Naantalissa
Davidin kapina = Ylä-Satakunnan talonpoikaiskapina vuonna 1473
dominikaanit = Dominicuksen vuonna 1215 perustama munkkiveljestö. Järjestöllä oli keskiajalla Suomessa luostareita Turussa ja Viipurissa.
drotsi = oikeusasioiden ylin hoitaja
eksogamia = tapa ottaa aviopuoliso toisesta heimosta tai ryhmästä
esihistoria = aikakausi, jolta ei ole kirjallisia lähteitä
etnogeneesi = kansan muotoutuminen
fennofiili = ”suomalaisystävä”, 1700-luvulla suomalaisuudesta (Suomen historiasta ja kielestä) kiinnostunut tiedemies
feodalismi = läänitysjärjestelmä
fransiskaanit = Fransiscus Assisilaisen vuonna 1209 perustama munkkiveljestö. Fransiskaaneilla oli  Suomessa keskiajalla luostareita Viipurissa, Raumalla ja Kökärissa.
geologia = maapallon rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede
hakkapeliitat = suomalaisia ratsumiehiä Ruotsin armeijassa 1600-luvulla
hallintopitäjä = seurakuntien rajoja useimmiten seurannut paikallishallintoalue
hallitsijanvakuutus = ilmoitus tai sitoumus, jonka uusi hallitsija antoi alamaisilleen
hallitusmuoto = perustuslaki, joka määrittelee korkeimmat valtioelimet ja niiden toimivaltasuhteet
Haminan rauha = vuonna 1809 Haminassa solmittu Ruotsin ja Venäjän välinen rauha
hankoaura = aura, jossa on hankomainen kyntävä osa ja siihen kuuluva hangon kaarelta toiselle siirrettävä, maan kääntävä luoti
hansa = Itämeren ja Pohjanmeren kaupunkien keskiajalla ( n. 1250) perustama kauppaliitto
hattujen sota = vuosien 1741–1743 sota Ruotsin ja Venäjän välillä
hengellinen rälssi = papisto, kirkollinen sääty, joka nautti verovapautta
herttua = korkea ruhtinas- tai aatelisarvo; Ruotsin kuninkaan nuorempi veli
hiidenkiuas = esihistoriallinen hautatyyppi, jossa ruumiit / tuhka peitettiin suurilla kivikasoilla
hiippakunta = kirkollinen piispan johtama hallintoalue
holhoojahallitus = alaikäisen hallitsijan tehtäviä hoitava hallitus
hovioikeus = vuonna 1614 Ruotsiin perustettu, kuninkaalle alistettu ylin oikeusaste
huhta (myös huuhta) = moreenimaiden havumetsään raivattu kaski. Huhdissa viljeltiin ruista, mutta vielä uuden ajan alussa savolaisten huhdissa ei viljelty niin yksipuolisesti ruista kuin myöhemmin. Kaskiruis oli alkuperältään lähellä pohjoisvenäläisiä ja siperialaisia maatiaiskantoja. On mahdollista, että huhtamenetelmän kehittivät karjalaiset. Yleisimmät länsisuomalaiset kaskeamismenetelmät olivat lehtokaski ja rieskamaa.
hullukaali = Hyoscamus niger; arvostettu rohdoskasvi, jota vielä 1900-luvulla on käytetty mm. hammassärkylääkkeissä. Suomen alkuperäiseen kasvillisuuteen hullukaali ei ole kuulunut, vaan se on tullut Suomeen ehkä vasta kristillisenä aikana. Hullukaalin siemeniä on löydetty Sääksmäen Rapolan muinaispellon reunalta, mutta niitä ei ole voitu ajoittaa.
hyödyn aika = 1700-luvulla vallinnut talousajattelu, joka korosti kansantalouden kehittämistä, ahkeruutta ja uuden tiedon hyväksikäyttöä
interiööri = sisätila, sisäkuva
irtolainen = henkilö, jolla ei ollut vakituista työ- tai palveluspaikkaa
isojako = 1700-luvulla aloitettu maatilojen uusjako, jossa tilojen pellot ja metsämaat pyrittiin yhdistämään yhtenäiseksi alueeksi. Peltojen lohkoluku vahvistettiin enintään neljäksi vuoden 1775 asetuksessa.  Isonjaon aloitteentekijänä oli Ruotsin maanmittauslaitoksen ylijohtaja Jacob Faggot, joka julkaisi vuonna 1746 teoksen ”Svenska lantbrukets hinder och hjälp”.  Faggot pyrki teoksessaan osoittamaan sarkajaon haitat maanviljelylle ja esitti kylille oikeutta muuttaa lukuisat sarkalohkonsa isoiksi lohkoiksi.
iso reduktio = 1680-luvun alussa toimeenpantu aateliston suurten läänitysten peruuttaminen kruunulle. Ennen vuotta 1632 aateliston haltuun joutunutta rälssimaata ei peruutettu.
isoviha = Pohjan sodan aikainen Suomen venäläismiehityksen aika
isälinja = isoisä-isä-poika –tyyppinen linja, jonka tutkittavuus perustuu siihen, että Y-kromosomin DNA periytyy muuttumattomana isältä pojalle
itsellinen = tilattoman väestön nimitys 1700-luvulta alkaen
jakokunta = maanmittaustermi; saman jakotoimituksen alaiset talot ja tilukset
jalkapuu = 1600-luvulla käyttöön otettu kirkollinen häpeärangaistus
jesuiitat = Ignatius Loyolan vuonna 1540 perustama sääntökunta
kahden regimentin oppi = maalliselle vallalle oli uskottu kaikki poliittinen valta ja hengelliselle johtajalle kirkolliset asiat
kaksivuoroviljely = maanviljelystapa, jossa pelto lepää joka toisena vuotena. Kaksivuoroviljely levisi lännestä Lounais- ja Etelä-Suomeen todennäköisesti 1200-luvulla. Varhaisin kirjallinen tieto on vuodelta 1332.
kaleeri = laiva, joka purjeiden ohella kulki airoillakin. Viaporin 1700-luvun laivasto-osastossa oli 135 kaleeria.
kammi = kampakeraamisella ajalla kotaa seurannut asumustyyppi, jonka alaosa valmistettiin nahasta ja yläosa puusta
kampakeramiikka = kivikauden kulttuuri (5300- 3200 eKr.), jolle oli ominaista saviastioiden koristelu kampamaisella esineellä
kappalainen = kirkkoherran apulaisena toimiva pappi
kappeliseurakunta = suurten seurakuntien reuna-alueille perustettu seurakunnan osa, jolla oli kirkko ja hautausmaa
kartano = suurtila tai sen päärakennus, joka useimmiten oli aatelisen hallussa
karsikkopuu = muistopuu. Karsikkopuu oli siirtymäriitin (hautajaiset) osa, ja sillä oli myös varautumistehtävä. Karsikko osaltaan sekä irrotti vainajan elävien yhteisöstä että suojasi yhteisöä mahdolliselta häiritsevältä vainajalta. Vainajan karsikko esiintyi Suomessa Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Ristipuu esiintyi Kaakkois-Suomessa. Tapa syntyi uskonpuhdistuksen jälkeen ja alkoi hävitä teollistumisen myötä.
kaskiviljelys = viljelystapa, jossa metsään poltetaan viljelyraivio; siemenet kylvetään tuhkaan
kaskikierto = aika, joka kuluu kasken loppuun hyödyntämisestä kaskiraivion puiden kasvamiseen riittävän suureksi uutta kaskeamista varten
katedraalikoulu = tuomiokirkon yhteydessä toiminut koulu
katolinen = roomalais-katolinen kirkko
kauppakollegio = 1600-luvulla perustettu kaupan, teollisuuden ja merenkulun keskusvirasto
kauppakomppania = kauppiaiden yhteenliittymä, joka sai hallitsijalta yksinoikeuden tiettyjen tavaroiden ulkomaankauppaan
kauppapakko = Pohjanmaan kaupungeille säädetty kielto käydä ulkomaankauppaa
kaupunkilaki = 1350-luvulta 1700-luvulle käytössä ollut laki kaupunkeja varten
kehäaura = maata kääntävä aura (vältti), jossa on leveä vannas
kenraalikuvernööri = lääniä tai maakuntaa laajemman alueen ylin virkamies; 1600-luvulla esim. Per (Pietari) Brahe
kesanto = väliaikaisesti viljelemätön pelto
keskiaika = historiallinen ajanjakso Pohjolassa noin 1100–1500
kestikievari = majatalo, josta sai maksua vastaan majoituksen, ruokaa ja kuljetuksen
kihlakunta = usean maaseutupitäjän muodostama hallinnollinen alue
kilta = käsityöläisten yhdistys keskiajan kaupungissa
kinkerit = papin johtama tilaisuus, jossa kuulusteltiin seurakuntalaisten kristinopin osaamista ja lukutaitoa
kirkkoherra = seurakuntaa johtava pappi
kirkonkirjat = seurakunnan jäsenluettelo, jossa myös muita merkintöjä
kivikausi = esihistorian ajanjakso, jolloin työkalut ja aseet tehtiin yleensä kivestä
koggi = friisiläisestä rannikkolaivasta cogasta nimensä saanut leveä ja lyhyt yksimastoinen, peräsimellä ohjattu limisaumainen purjelaivatyyppi, jossa oli suuri lastiruuma. Laivan perässä ja etuosassa oli korkea päällysrakenne (kastelli), joka helpotti aluksen puolustamista.
kollegio = keskusvirasto
kolmisäätyoppi = ecclesia eli hengellinen hallitus, politia eli maallinen hallitus ja economia eli huoneenhallitus
komppania = jalkaväen perusyksikkö ( 100–200 miestä)
konventikkeliplakaatti = vuonna 1726 annettu asetus, joka kielsi yksityiset hartauskokoukset
koukkuaura = auratyyppi, jolla voitiin vain repiä maan pinta rikki
kreivi = aatelin arvonimi
kreivisota = Tanskan ja Ruotsin Lyypekkiä vastaan käymä sota 1534–1536. Lyypekkiläisiä johti kreivi Kristoffer av Oldenburg.
kruunu = nimitys julkiselle vallalle keskiajalta 1800-luvulle
kruununtalonpoika = kruunun omistamaa tilaa viljellyt talonpoika, joka maksoi viljelyoikeudestaan maavuokraa
kruununvero = malliselle esivallalle kerätty vero
krypta = kirkon lattian alla oleva tila
kuolaimet = hevosen suuhun poikittain pantava rautainen, nivelikäs suitsien osa, jolla hevoselle annetaan ohjausmerkkejä
kuoppapyynti = ikivanha ansapyyntitapa etenkin peuranpyynnissä
kustavilainen aika = Kustaa III:n ja Kustaa IV Aadolfin hallintoaika
kuutti = talonpoikien suosima yksi- tai kaksimastoinen alus, jolla harjoitettiin ns. talonpoikaispurjehdusta
kvartäärigeologia = kenotsooisen maailmankauden nuorempaa kautta tutkiva tiede
kymmenykset = kirkollisen verotuksen perusta keskiajalla. Viljakymmenykset laskettiin peltoalan mukaan  ja karjakymmenykset suoritettiin lehmäluvun mukaan, mutta kymmenysten perinnässä oli alueellisia eroja. Kymmenyksistä meni 1/3 piispalle, 1/3 papeille ja 1/3 kirkkorakennuksen ylläpitoon.
kymnaasi = triviaalikoulun jälkeinen yliopistoon johtava kolmevuotinen koulu
käräjät = maaseudulla järjestettävä oikeudenistunto
käskynhaltija = hallitsijaa jossakin osassa valtakuntaa edustava viranomainen
lahjoitus = Ruotsin hallitsijan 1500- ja 1600-luvulla vapaaherralle tai kreiville antama perinnöllinen läänitys
lampuoti = kokonaisen tilan vuokraaja
lappalainen = varhaisista saamelaisista ja sisämaan asukkaista käytetty nimitys. Vanhimmat kirjalliset maininnat lappi-nimistä ovat venäläisissä asiakirjoissa 1000-luvulta.
lautamies = käräjien maallikkojäsen
legund-laitos = Mälaren-järven ympäristön ylimysten ja talonpoikien velvollisuus ottaa osaa maan ulkopuolelle suuntautuneeseen sotaretkeen. Suomen mantereelle järjestelmä ei ulottunut, mutta Ahvenanmaalle se ulottui 1100-luvulla.
lehtokaski = kaski, joka kylvettiin kaatoa seuraavana kesänä
linnaleiri = sotaväen majoitus talonpoikaistaloihin rauhan aikana
linnalääni = keskuslinnan hallinnoima alue
liturgia = jumalanpalveluskaava
loinen = maatyöläinen
lääninhallitus = maaherran johtama läänin johtava hallintoelin ( syntyi vuoden 1634 hallintouudistuksessa)
läänitys = kuninkaan yksityishenkilölle sotilas- tai siviiliviran hoidosta korvaukseksi hallittavaksi ja verotettavaksi luovuttama alue
maaherra = läänin ylin viranomainen
maakaupunki = kaupunki, jolla ei ollut oikeutta ulkomaankauppaan
maakirja = talonpoikaistilojen luettelo, johon merkittiin 1500-luvulta lähtien tilojen kiinteät maaverot
maavero = maanhaltijan maan tuotosta maksama vero
makasiini = varasto
marski = valtakunnan sota-asioista vastaava virkamies
marttyyri = vakaumuksensa tai uskonsa takia vainottu, syyttömästi kärsivä henkilö
masuuni = rautasulatto
meripihka = kr. elektron, aikoinaan erittäin haluttu ja arvokas aine. Baltian ja Skandinavian maissa siitä valmistettuja esineitä on löytynyt runsaasti etenkin haudoista. Meripihka on yhdistetty aurinkoon ja elämään.
merkantilismi = ulkomaankauppaa suosinut talouden säätely ja ohjaus
metsäsuomalaiset = Ruotsin Vermlantiin ja Jämtlantiin sekä Norjaan 1600-luvulla muuttaneet suomalaiset
muinaislinna = myöhäisrautakaudella ja viikinkiajalla rakennettu varustus, esim. Liedon Vanhalinna
myssyt = ystävällisiä suhteita Venäjään kannattanut poliittinen ryhmä Ruotsin valtiopäivillä 1700-luvulla
neljänneskunta = keskiajalla verotushallinnollinen alue, pitäjän osa
neljännesreduktio = Ruotsin valtiopäivien vuoden 1655 päätös peruuttaa neljäsosa läänityksistä kruunulle
nimismies = talonpoikien luottomies keskiajalla, myöhemmin kruunun virkamies
noitasapatti = paholaisen ja noitien hurjat juhlat, joihin noitien kuviteltiin kokoontuvan määräaikoina
nuijasota = Suomen talonpoikaiskapina 25.11.1596– 24.2.1597
nuorakeramiikka =  kivikauden keraaminen kulttuuri ( 3200–2350 eKr.)
nälkävuodet = katovuodet esim. 1696–1697 ja 1867–1868
ortodoksinen = oikeaoppinen, kreikkalaiskatolinen
palveluspakko = maata omistamattomien aikuisten tuli olla veroa maksavan henkilön palveluksessa
paradigma = tieteelliseen tutkimukseen liittyvä perusnäkemys. Tieteenfilosofi Thomas Kuhnin tieteen muutosta kuvaava käsite.
pasuttaa = kuumentaa malmia ilmavirrassa
pedagogio = alinta opetusta antava koulu 1600-luvulla
peltoviljely = viljelystapa; viljely tapahtuu toistuvasti samassa paikassa sitä varten raivatussa pellossa
pergamentti = nahasta valmistettu kirjoitusalusta
pettu = männyn nilakerroksesta saatu hätäravinto. Vanhin tieto petusta on vuodelta 1492.
piika = vuosipalveluksessa oleva naispalvelija
pikkutulli = vuoden 1622 asetuksella määrätty vero kaupunkiin tuodusta myytävästä, syötävästä tai kulutettavasta tavarasta. Vero oli yleensä 1/32 tavaran myyntiarvosta.
pikkuviha = hattujen sotaa seurannut Suomen venäläismiehitys 1742–1743
pitäjä = yleensä seurakunnan alueen kanssa yhtenevä paikallishallintoalue
pitäjänkokous = seurakuntien hallintoa hoitamaan syntynyt toimielin, jossa käsiteltiin myös maallisia asioita
potaska = koivun, haavan ja pyökin tuhkasta valmistettu kaliumkarbonaatti: käytettiin lasin ja saippuan valmistuksessa ja tekstiiliteollisuudessa
privilegio = etuoikeus
pronssikausi = nimitys esihistorialliselle ajalle, jolloin pronssia käytettiin tarve- ja koristusesineiden valmistusaineena; Suomen pronssikausi noin 1700–550 eKr.
puustelli = 1600-luvulla upseerin elannoksi perustettu virkatalo
pyhimys = erityisen hurskaasta elämästä tunnettu henkilö; paavin pyhimykseksi julistama
raastuvanoikeus = kaupungeissa rikos- ja riita-asioita hoitanut oikeus
raati = kaupungin porvareiden valitsema kaupunkien hallintoa johtanut neuvosto
rahvas = ylempien säätyjen nimitys tavallisesta kansasta
rajarauha = toisiaan vastaan sodassa olevan maan raja-asukkaiden solmima hyökkäämättömyyssopimus. Ensimmäinen rajarauha Ruotsin itärajalla tehtiin vanhan vihan aikana. Vastaavanlaisia sopimuksia tehtiin kaikkien 1600- ja 1700-luvuilla käytyjen Ruotsin ja Venäjän sotien aikana.
rautakausi = esihistorian aikakausi, Suomessa noin 550 eKr.–1100 jKr.
reduktio = läänitysten peruutus
reformaatio = uskonpuhdistus
reliikki = pyhäinjäännös, pyhimysten mallisista jäännöksistä käytetty nimitys
renessanssi = antiikin kulttuuria ihaillut uuden ajan kulttuurisuuntaus
renki = vuosipalveluksessa oleva mies
rieskamaa = kaskimaa, joka kylvettiin kaatokeväänä
rippikoulu = katekismuksen ja lukutaidon opettamista varten perustettu pakollinen opetusjakso
ristiretket = sotaretket Jerusalemin vapauttamiseksi, kristinuskon levittämistä
ritari = ratsusotilas
rokokoo = Ludvig XV:n aikainen tyyli; vastareaktio barokin symmetrialle ja mahtavuudelle. Vaikutti Suomessa n. 1700-luvun puolivälissä.
ruotu = nimitys ryhmästä taloja, jotka olivat yhdessä velvollisia palkkaamaan sotamiehen tai elättämään köyhän
ruotujakojärjestelmä = taloryhmällä velvollisuus kustantaa vakinainen sotamies kruunun armeijaan
ruptuurisota = Kaarle X:n ajan Ruotsin ja Venäjän sota; Suomen puolustaminen oli lähinnä nostoväen varassa
rustholli = ratsutila, joka sai osittaisen verovapauden varustamalla hevosen ja miehen sotaväkeen
ruukki = verstas, tehdas, rautasulattamo
rykmentti = sotaväen yksikkö
rälssi = verovapaus, aateli
saamelainen = saamea puhuva henkilö, Lapin alkuperäisväestö. Suomen kielen käsite saamelainen tuli käyttöön 1900-luvun alussa; saamenkielisenä terminä ikivanha suomalais-ugrilainen sana.
saksalainen ritarikunta = vuonna 1190 perustettu ritarikunta. Järjestön jäsenet olivat ritari- tai pappisveljiä. 1230-luvulla Kalpaveljistö ja sen omistukset Liivinmaalla liiettiin saksalaiseen ritarikuntaan.
sarkajako = sarkajakoisessa vainiossa kunkin talon pellot olivat eri puolilla vainiota. Sarkajako liittyi kaksivuoroviljelyyn siirtymiseen. Vanhimmat tiedot sarkajaosta Suomessa ovat 1300-luvun alkupuolelta.
savupirtti = talotyyppi, jossa sisällä nurkassa oli kiuas, jolla talo lämmitettiin savun mennessä ulos räppänöistä
sirppi = viljan katkaisemiseen käytetty terätyökalu
sistersiläiset = roomalaiskatolinen luostarijärjestö, joka sai alkunsa 1100-luvulla Citeaux'n luostarista Ranskasta
säteri = aateliston verosta vapautettu asuintila
substraatti = valta-asemaan päässeessä kielessä säilynyt kadonneen kielen vaikutus
suvereniteettiselitys = vuonna 1693  säädyt päättivät, että Ruotsin hallitsija ja hänen perillisensä olivat suvereeneja hallitsijoita, jotka eivät olleet maan päällä kenellekään vastuussa
Sär 1-keramiikka = esihistoriallinen kampakeramiikan erityistyyli; laajalti käytössä Pohjois-Suomessa. Nimitys tulee Säräisniemen kivikautisen asuinpaikan mukaan.
sääntönäislohivero = Kustaa Vaasan kaudella määrätty vakinainen vero, jota maakirjaan otetut itsenäiset torpat, ulkopalstat ja siirtotalot joutuivat maksamaan
sääty = ihmisten jako eriarvoisiin luokkiin syntyperän tai ammatin mukaan
säätyvallanaika = Ruotsin poliittisen historian aikakausi 1720─1771, jolloin valta oli säädyillä
taksvärkki = yleisin torpparin vuokranmaksumuoto oli päivätyö. Torpparin taksvärkkipäivien määrä vaihteli, mutta jonkinlainen keskiarvo 1800-luvun alussa oli 52 päivää vuodessa.
talonpoikaispurjehdus = talollisten omilla laivoillaan harjoittama kaupankäynti Itämerellä 1400-luvulta
talonpoika = maatilaa hallitseva maanviljelijä, talon haltija, tilallinen
tapaoikeus = ennen kirjoitettua lakia voimassa ollut vakiintunut tapa antaa tuomioita
tapulikaupunki = kaupunki, jolla oikeus käydä ulkomaankauppaa
teilaus = kuolemanrangaistuksen kovennettu toteutustapa, jossa tuomitun jäsenet ruhjottiin ja ripustettiin nähtäväksi telipyörään
teini = katedraalikoulun tai yliopiston opiskelija
tervanpoltto = puussa olevan tervan erottaminen tervahaudassa
torppa = päätilasta erotettu vuokramaa
vaalikuninkuus = kuninkaan valinta vaalilla
valistus = 1700-luvun sivistysvirtaus, joka korosti elämän perustamista rationaaliselle tiedolle
valtaneuvosto = kuninkaan lähimmistä neuvonantajista koostunut neuvosto keskiajalta vuoteen 1789
valtionhoitaja = väliaikainen valtionpäämies
valtiopäiväjärjestys = valtiopäivien toimintaa ohjaava laki
vapaakaupunki = kaupunki, jossa ei ollut elinkeinorajoituksia
vapauden aika = säätyvallan aika
varhaismetallikausi = sisämaan pronssikautinen kulttuuri
vasarakirveskulttuuri = nuorakeraaminen kulttuuri, jolle oli ominaista myös vasaran muotoiset kirveet (Suomessa kiveä)
viikinki = skandinaavien kauppa- ja ryöstöretkille osallistuneet 700-luvulta 1000-luvulle
viskari = hevosen kavioihin kiinnitetty pieni yksiholkkinen jääkenkä. Viskarit edelsivät hevosenkenkiä, jotka tulivat Skandinaviassa käyttöön 1000-luvulla.
vitaaliveljet = kaappareita ja merirosvoja 1300-luvun lopun Itämerellä
yhdistys- ja vakuuskirja = vuoden 1789 perustuslain muutos, joka vahvisti kuninkaan aseman ja talonpojille perinnöllisen oikeuden maahansa
vitaali = 1300-luvun lopulla ja 1400-luvun alussa Pohjanmerellä ja Itämerellä toiminut merikaapparien ryhmä
äitilinja = äiti-tytär -linja, jossa mitokondriaalinen DNA pysyy polvesta toiseen muuttumattomana
äyrityinen = ensimmäinen Suomessa lyöty raha unionikaudella 1400-luvun alussa

HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Suurvallan osana
Isovihasta kustavilaisuuteen
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet