5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Kaski ja pelto

Varhaisimmat todisteet viljelystä ovat Suomen lounaiselta rannikkoalueelta (Nauvosta, Halikosta, Paimiosta ja Humppilasta), mutta varhaisia löytöjä on myös Kokemäenjoen latvoilta. Myös Kainuusta, Puolangalta, on todisteita viljelyksestä kalibroituna 4 000 vuoden takaa. Puolangan varhaisen viljelytodisteen jälkeen viljelyä on alueella harjoitettu uudelleen vasta historiallisella ajalla. Oulujoen alueella on arveltu olleen yli 5 000 vuotta sitten viljan siitepölyä, mutta tuloksia on pidetty hyvin epävarmoina.

Ensimmäinen viljely on kaikkialla ollut polttoviljelyä. Siirtyminen kaskiviljelystä peltoviljelyyn on tapahtunut vähitellen. Pellot ovat yleensä sijainneet helposti muokattavilla hiesu-, savi- ja hiekkamailla. Kovat savikot vaativat kunnon auroja, ja niiden kyntämiseen päästiin vasta keskiajalla. Peltoviljelyn merkkinä pidetään yhtenäistä jatkuvaa viljanpölystöä. Ainakin paikoin peltoa on ollut jo pronssikaudella, mutta kasket säilyttivät kauan asemansa. Lounais-Suomessa pääasiassa kaskeamiseen perustunut viljely päättyi viimeistään merovingiajalla, mutta sitä harjoitettiin Etelä-Suomessakin vielä keskiajalla. Sisämaassa kaskiperinne jatkui pitkälle 1800-lukua. Ensimmäiset esihistoriallisen kynnön merkit tulivat Suomessa esille vuonna 1951 Turun Maarian Kärsämäen rautakautisen kalmiston tutkimuksissa. Nykyään esihistoriallisia peltoja tunnetaan Suomessa toistakymmentä. Niitä on löydetty Ahvenanmaalta, Varsinais-Suomesta, Etelä-Pohjanmaalta, Hämeestä ja Savosta. Vanhin hiiltynyt ohranjyvä on ajoitettu 3 700 vuotta vanhaksi, ja varhaisimmat kyntöjäljet ovat tuhat vuotta nuoremmalta ajalta. Vanhimpien ruisjyvälöytöjen ikä on noin 2 100 vuotta.

Kivikauden lopulta tunnetaan Suomen vanhimmat maataloustyökalut, piikivisirpit, joita tavataan myös pronssikaudella. Piikivisirppejä on löytynyt Helsingin ja Noormarkun väliseltä rannikkoseudulta, joka on ollut Kiukaisten kulttuurin ja läntisen pronssikulttuurin vyöhykettä. Viljelyyn liittyvinä on pidetty pehmeästä kivestä tehtyjä kapeateräisiä kirveitä, jotka on tulkittu kuokanteriksi. Esihistorialliset aurat ovat olleet yksinkertaisia puisia koukkuauroja. Suomesta on löytynyt kaksi tällaisen koukkuauran vannasta, joista toinen on ajoitettu 1200-luvun lopulle jKr. Esihistoriallisen ja historiallisen ajan taitteessa Suomessa alkoi tulla tunnetuksi sahra eli hankoaura. Toinen auran malli tuli Virosta ja toinen Novgorodin suunnalta Karjalan kannaksen kautta. Maanmuokkaukseen liittyviä löytöjä on rautakaudelta vähän. Aurojen lisäksi on muutama ristiretkiaikainen kuokankärki. Rautaisia sirppejä ja viikatteita on löydetty Suomesta ajanlaskun taitteesta lähtien.

Vanhimpien kivikautisten raivioiden viljelyskasvi oli ohra. Ohran jälkeen rautakaudella tavallisinta viljaa oli vehnä, jota tunnettiin jo ennen ajanlaskua kaksi lajia. Yleisempi oli kuorellinen pitkävihneinen emmer. Toinen vehnälaji oli kuoreton pölkkyvehnä. Rukiista tuli viljelykasvi varhaisella rautakaudella, ja kaura on hieman ruista nuorempi viljelykasvimme. Rukiin viljely yleistyi rautakauden kuluessa ja ruis nousi paikoin ohran rinnalle pääviljaksi. Kaskiruis eli korpiruis levisi Itä-Suomeen kaakosta 1100-luvulla. Tuulipölytteisen rukiin viljelyn selvittäminen on muita viljalajeja helpompaa. Rautakauden ja keskiajan taitteessa 1300-luvulla ilmaantui Laatokan alueelle ja Äänisen seudulle tattari. Muita esihistoriallisia viljelyskasveja olivat herne, pellava, hamppu ja humala.  Myös myrkyllistä rohdoskasvia hullukaalia tiedetään hyödynnetyn.

Tiedot esihistoriallisena aikana pidetystä karjasta perustuvat luulöytöihin ja eräisiin esinelöytöihin, kuten keritsimiin, kuolaimiin, viskareihin ja hevosenkenkiin. Vantaan Myyrmäen Jönsaksen kivikautisen asuinpaikan nuorakeraamisesta osasta on löydetty paaluaitaus, jossa on poikkeuksellisen vahva fosfaattipitoinen kulttuurikerros. Aitaus on tulkittu eläinsuojaksi. Pronssikaudella karjanhoito alkoi yleistyä ainakin rannikon asutuksen piirissä. Karjaan kuuluivat naudat, lampaat ja vuohet, ehkä sikakin. Varmat tiedot hevosista ovat Suomesta rautakaudelta.
HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Suomen esihistorian kronologia
Keitä me olemme
Pyynnistä viljelyyn
pallo Maatalouden alku
pallo Kaski ja pelto
Muinaissuomalainen raudanpoltto
Muuttuvat uskomukset
Tehtäviä
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Suurvallan osana
Isovihasta kustavilaisuuteen
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet