5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Vastaukset

  1. Retken ajankohta, luonne, kohde ja tarkoitusperät ovat herättäneet keskustelua. Retken tulkinnan ongelmat liittyvät  siihen, että tapahtuman pääasialliset lähteet ovat takautuvaa legenda-  ja pyhimystarina-aineistoa.
  2. Useiden etunimien tausta palautuu pyhimysten nimiin. Esimerkiksi Maria, Anna, Katariina, Marketta, Heikki, Matti, Yrjö, Erkki, Lauri ja Tuomas.
  3. Pähkinäsaaren rauhan rajan rajapisteitä v. 1323.
  4. Pähkinäsaaren rauha oli hansakauppiaiden välittämä rauha Ruotsin ja Novgorodin välillä, koska taistelut Pohjolassa häiritsivät hansakauppaa. Ruotsi ja Novgorod määrittelivät vuoden 1323 sopimuksessa etupiirinsä Suomessa. Rauha vahvisti Ruotsin vaikutuspiiriin 1100- ja 1200-luvulla joutuneen alueen Suomesta.
  5. Kuvassa 47 on Hämeen linna ja kuvassa 48 Raaseporin linna. Hämeen linnaa alettiin rakentaa 1200-luvun lopulla. Linna oli yksi kruunun keskuslinnoista. Raaseporin linnan rakennustyöt alkoivat 1370-luvulla. Linna oli keskiaikaisen linnaläänin keskus. Raaseporin linna hylättiin 1500-luvun puolivälissä Tammisaaren ja Helsingin perustamisen jälkeen. Linnan suojeluun herättiin 1800-luvun lopulla. Katso linnoista tarkemmin esim. C.J. Cardberg – P.O. Welin 2000, Suomen keskiaikaiset linnat tai Veli Kauranen 2006, Suomen vanhat linnat, kartanolinnat, linnoitukset ja skanssit.
    Muinaislinnat olivat myöhäisrautakaudella ja viikinkiaikana (osin keskiajalla) korkeille mäille rakennettuja varustuksia. Tunnetuimmat muinaislinnamme ovat Liedon Vanhalinna, Sääksmäen Rapola ja Janakkalan Hakoinen.
  6. Pyhimyksiltä haettiin turvaa ja apua ja heidän kauttaan rukoiltiin Jumalaa. Tärkeitä naispyhimyksiä olivat Neitsyt Maria, Pyhä Anna, Pyhä Margareetta, Pyhä Katariina ja Pyhä Birgitta.
  7. Lohjan kirkon suojeluspyhimys oli Pyhä Laurentius (Lauri). Hän oli ilmeisesti Rooman piispan Xystus II:n diakoni, joka mm. kirkkoisä Ambrosiuksen välittämän perimätiedon mukaan olisi kuollut marttyyrina Roomassa 10.8.258 keisari Valeriuksen toimesta. Laurentiuksen kuoleman kerrotaan tapahtuneen pariloimalla halstarilla. Laurentiusta kunnioitettiin laajalti katolisen kirkon piirissä, hän oli yleiskirkollinen pyhimys. Laurentiuksen kunnioittaminen sai vahvan aseman myös Turun hiippakunnassa, ja hänen merkityksensä korostui kirkkoihin luodun taiteen välityksellä. Laurentiusta esittäviä keskiaikaisia kuvapatsaita on eri kirkoissa ollut noin 40, ja Lohjan kirkon kalkkimaalausten lisäksi Laurentiukseen liittyviä kalkkimaalauksia on Kalannin ja Taivassalon kirkoissa.
    Eniten kirkkoja pyhitettiin Pyhälle Olaville.
  8. Turun tuomiokirkko ja Hattulan kirkko ovat ainoat keskiaikaiset punatiilikirkot Suomessa.
  1. Kolmatta ristiretkeä.
  2. Keskiaikaisen lainsäädännön on sanottu sulkeneen naiset pois julkisesta elämästä. Käsitys ei pidä täysin paikkaansa. Muun muassa Turussa tiedetään keskiajalla toimineen 36 naista (leskiä) kauppiaina ja käsityöläisinä. Kaupunkilaki kohteli perinnössä tytärtä ja poikaa tasapuolisesti, toisin kuin maanlaki.

Mecklenburgilaisen ajan keskiaikainen raha Oulunsalosta 1950-luvulla tehdystä rahalöydöstä. Unioniajalla Turussa lyötiin hopeisia äyrityisiä ja kuuden penningin kolikoita. Kuva Pohjois-Pohjanmaan museon kuva-arkisto.

Keskiaikainen laivankuva Pyhtään kirkon holvissa. Laivankuvilla kirkoissa oli myös uskonnollinen sanoma. Valokuva J. Kauhanen 2006.

HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Keskiajan kronologia
Myytti ensimmäisestä ristiretkestä
Uuden vallan merkit
Kiistelty Pähkinäsaaren rauhan raja
Väestö kasvaa ja asutus laajenee
Tehtäviä
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Suurvallan osana
Isovihasta kustavilaisuuteen
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet