5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Kiistamaa lännen ja idän kesken

Suomen historiassa keskiajalla tarkoitetaan ajanjaksoa, joka ajoittuu ns. ensimmäisestä ristiretkestä Kalmarin unionin päättymiseen, Kustaa Vaasan valtakauteen ja uskonpuhdistukseen. Osa tutkijoista on pitänyt luontevampana ulottaa keskiaika 1570-luvulla alkaneisiin suurvaltasotiin saakka. Keskiaika merkitsi uusien vallanmerkkien ilmaantumista suomalaiseen maisemaan. Kristinusko työnsi vanhan kansanuskon jumalat syrjään, mutta täysin ei muinaisusko nujertunut, ja syrjäkylissä muutos oli varsin hidas prosessi. Kuusamon Lehtoniemen samaanin hauta on rahalöytöjen perusteella ajoitettu 1500-luvun lopulle. Kristinuskolla oli senaikaisen maailman tehokkain organisaatio. Kirkolla oli päätoimiset virkamiehet ja kirjallisen kulttuurin monopoli sekä tukenaan maallisen vallan miekka. Kristillisiä vaikutteita oli kuitenkin tullut asutuksen ydinalueille jo vuosisatoja ennen ns. ristiretkiaikaa.

Kruunu rakennutti linnoja ja hengellinen valta kirkkoja. Suomen alueesta tuli keskiajalla lännen ja idän taistelukenttä. Idän ja lännen virallinen raja piirrettiin ensimmäisen kerran Suomen alueelle Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323. Rajalinjasta, rajan tarkoituksesta ja merkityksestä on käyty laajaa keskustelua historiantutkimuksessa. Yleisesti rajan on katsottu kulkeneen Siestarjoelta Suomenlahden rannalta Pyhäjoelle Pohjanlahden rantaan. Valtakamppailusta huolimatta keskiaikaan sattui toisaalta Suomen historiallisen ajan pisin rauhankausi.

Kansa eli keskiajalla savutuvissa maata viljellen, kaskitaloutta harjoittaen ja karjaa kasvattaen. Erätaloudella oli toimeentulossa edelleen tärkeä merkitys. Ihmisen oikeudet ja velvollisuudet olivat säätyjaon mukaan määriteltyjä. Yhteiskunnan huipulla oli verovapaudesta nauttiva rälssi seuranaan oppinut sääty, papisto. Kauppaat ja käsityöläiset olivat kaupunkien porvareita. Verovelvollisten valtaenemmistö oli talonpoikia.

Hollolan harmaakivikirkko Viipurin kaupunginmuurin porttitorni Paksu
Hollolan harmaakivikirkko on yksi suurimmista keskiaikaisista kivikirkoistamme. Kirkko rakennettiin 1495–1510. Valokuva J. Kauhanen 1999. Viipurin kaupunginmuurin porttitorni Paksu. Katariina eli Pyöreä torni rakennettiin 1547–1550 osaksi Venäjää vastaan suunnattua puolustusmuuria. Viipuri sai ainoana kaupunkinamme kaupunginmuurin. Valokuva J. Kauhanen 1995.
HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Keskiajan kronologia
Myytti ensimmäisestä ristiretkestä
Uuden vallan merkit
Kiistelty Pähkinäsaaren rauhan raja
Väestö kasvaa ja asutus laajenee
Tehtäviä
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Suurvallan osana
Isovihasta kustavilaisuuteen
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet