5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Kivikirkkoja

Keskiaikaiset kirkot rakennettiin romaaniseen tyyliin, mutta myöhemmin ne rakennettiin gotiikan ihanteiden mukaisesti. Suomessa rakennettiin keskiajalla noin sata kivikirkkoa tai niiden osaa (runkohuoneita eli varsinaisia kirkkosaleja 86). Näistä kappeleita oli kolmisenkymmentä. Kivikirkkojen rakentaminen kertoo Etelä- ja Länsi-Suomen vauraudesta. Tosin Tanskassa keskiajalla rakennettiin noin 2 500 kirkkoa. Suomessa tihein seurakuntaverkosto oli Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Tilajäsentelyltään keskiaikainen kirkko on holvattu kolmilaivainen hallikirkko, johon liittyvät sakaristo ja asehuone. Kirkon asehuonetta käytettiin sekä aseiden säilytyspaikkana että sakraalisena tilana, eräänlaisena kirkkosaliin valmistautumisen foorumina.  Parissakymmenessä keskiaikaisessa kirkossa on yleensä asehuoneen eteläpäätyyn sijoitettu ulkosaarnatuoli. Keskiaikaisten jyrkkien harjakattoisten kirkkojen seinämuurit ovat ns. valumuureja; lohkotuista harmaakivistä muurattujen pintakerrosten väli on täytetty pienemmillä kivillä ja laastilla. Kallista tiiltä käytettiin säästeliäästi. Kirkkorakennusten koristeelliset päätykolmiot muurattiin tiilestä. Päätykolmioista länsipäädyn koristekenttä on yleensä laajempi ja rikkaampi kuin itäpäädyn. Kirkon sisätilaan holveihin ja seinäpintoihin maalattiin al secco- eli kuivatekniikalla kalkkimaalauksia, jotka saivat hoitaa meillä keskieurooppalaisten goottilaisten katedraalien lasimaalausten virkaa. Maalausten mallikuvia kirkkomaalarit saivat Biblia pauperumista ("köyhien Raamatusta") ja muista kuvakirjoista sekä pyhimyslegendakuvista.

Kansallinen historiankirjoitus loi 1800- ja 1900-luvulla kuvaa kansallisesta keskiaikaisesta taiteesta. Kirkkoarkkitehtuuriin saatiin esikuvia ja asiantuntijoita ulkomailta. Suomen keskiajan taidehistoriasta tunnetut Liedon mestari Petrus Pictor ja Kalannin koulukunta ovat joutuneet uudelleen arvioitaviksi. Liedon mestari on osoittautunut fiktioksi. Kirkkojen rakentamisajoitus on myös täsmentynyt. Markus Hiekkasen mukaan suurin osa Suomen noin sadasta keskiaikaisesta kivikirkosta on rakennettu 1400-luvun puolivälissä tai sen jälkeen. Vanhimmat kirkot ovat 1200-luvun lopun ja 1400-luvun alun väliseltä ajalta.

Asutuksen laajentaminen merkitsi seurakuntaverkoston kasvamista. Kirkkopitäjien syrjäkulmille syntyi kappeleita, joilla oli oma kirkko ja hautausmaa, muttei omaa pappia. Pohjois-Suomeen perustettiin jo 1320-luvulla Salon ja Kemin kappeliseurakunnat. Kun 1300-luvun alussa Suomessa oli 30 seurakuntaa, oli niitä keskiajan lopulla sata. Tihein seurakuntaverkosto oli Ahvenanmaalla. Varsinais-Suomessa oli 26, Satakunnassa 15, Uudellamaalla 14, Hämeessä 14, Pohjanmaalla 12, Karjalassa kahdeksan ja Savossa kolme kirkkopitäjää.

HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Keskiajan kronologia
Myytti ensimmäisestä ristiretkestä
Uuden vallan merkit
Kymmenyksiä kirkolle
Kivikirkkoja
Pyhimyksiä
Kiistelty Pähkinäsaaren rauhan raja
Väestö kasvaa ja asutus laajenee
Tehtäviä
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Suurvallan osana
Isovihasta kustavilaisuuteen
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet