5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Maatalouden alku

Kivikauden lopulla maanviljely ja karjanhoito alkoivat tulla tunnetuiksi, mutta niiden merkitys pysyi pitkään vähäisenä. Jonkinlaisena viljelyn esiasteena voidaan pitää mahdollista pähkinäpensaiden ja vesipähkinöiden istuttamista ja hoitamista. Vasarakirveskansan harjoittamasta maataloudesta Suomessa ei ole vankkaa arkeologis-tieteellistä näyttöä, mutta joka tapauksessa kivikauden lopulla viljely on Suomessakin alkanut.

Kivikaudelta erotetaan eri kulttuureina Suomusjärven kulttuuri, kampakeraaminen kulttuuri, nuorakeraaminen eli vasarakirveskulttuuri ja Kiukaisten kulttuuri. Keskeisiä murroskohtia olivat keramiikan tulo noin 5300 eKr. (kalibroituna = radiohiilivuodet muutettuina aurinko- eli kalenterivuosiksi) ja maanviljelyn ja karjanhoidon alkaminen. Manner-Euroopan sotakirveskansat harjoittivat maanviljelyä ja karjanhoitoa. Suomeen sotakirveskansan väestöä saapui Baltian kautta. Suomen kielen sanat ohra, härkä, jäärä, kili, oinas, villa, vuohi, vohla, vuona ja paimen ovat balttilaisia lainoja. Siksi on ajateltu maatalouden alun Suomessa ajoittuvan sotakirvesväestön tuloon. Asiaa on perusteltu myös uuden väestön asuinpaikkavalinnoilla. Se asettui asumaan aivan erilaisiin paikkoihin kuin aikaisempi pyyntiväestö. Veden läheisyys ei näytä olleen tälle väestölle välttämätöntä.

Kartta 1.

Suomesta on löydetty tuhatkunta vasarakirvestä                   
Viljanviljelyn alkamisajankohdat Suomessa. Ajoitukset ovat radiohiilivuosia. BP = Before Present. Kartta: Vuorela 2002, 91. Suomesta on löydetty tuhatkunta vasarakirvestä. Arkeologit jakavat ne kahteen perustyyppiin – mannermaiseen ja suomalaiseen tyyppiin. Vasarakirveiden nuorinta muunnosta edustavat suippohamaraiset reikäkirveet. Valokuva J. Kauhanen 2005. Museoviraston kokoelmat. Käyttöoikeus 2006.

Maanviljelyn tulosuuntia voidaan osoittaa olleen useita. Lounainen saaristo ja rannikko vastaanottivat vaikutteita ensimmäisinä, mutta lännestä tuli vaikutteita kaiketi myös Merenkurkun ja Tornionjoen kautta. Karjalan kannaksella ja Laatokan alueella viljelyyn siirtyminen ajoittunee rautakauteen, mutta Kymenlaaksossa perinne alkoi jo aikaisemmin. Kaakkois-Suomesta on varhaispronssikautisia siitepölyajoituksia: Taipalsaari noin 1400 eKr., Joutseno, Valkeala ja Vehkalahti ajalta 1200–1000 eKr. Ylitorniosta on niin ikään varhaispronssikautinen todiste viljelystä. Pronssikauden lopulla viljely vakiintui Lounais-Suomessa ja Hämeessä huolimatta kylmästä ajanjaksosta. Pohjoisempana sisämaassa on useilta paikoilta löydetty todisteita lyhyistä viljelyvaiheista. Matti Huurteen mukaan esihistoriallisen ajan lopulla viljelyä harjoitettiin ainakin jossakin määrin alueella, jonka pohjoisraja kulki Satakunnan ja Pohjanmaan rajoilta Mikkelin kautta Laatokan pohjoispuolelle. Rannikolla kapea viljelykaistale käsitti koko Pohjanlahden rannikon mukaan lukien Perämeren pohjukan, ja joitakin viljelypesäkkeitä tunnetaan myös Ounasjoen varsilta Rovaniemeltä ja Kittilästä. Maanviljelyn alkaminen on muutamassa vuosikymmenessä siirtynyt pari vuosituhatta taaksepäin. Tutkimuksen edistyessä soiden turvekerrostumien ja järvien pohjaliejun siitepölyanalyysien tulokset muuttanevat useiden paikkakuntien viljelyn alkamisajankohtaa.

HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Suomen esihistorian kronologia
Keitä me olemme
Pyynnistä viljelyyn
pallo Maatalouden alku
pallo Kaski ja pelto
Muinaissuomalainen raudanpoltto
Muuttuvat uskomukset
Tehtäviä
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Suurvallan osana
Isovihasta kustavilaisuuteen
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet