5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Myytti ensimmäisestä ristiretkestä

Keskiajan lopulla vakiintui 1900-luvun alkuun saakka vallalla ollut käsitys kristinuskon tulosta Suomeen kolmen ristiretken johdosta. Mikael Agricola esitti tulkinnan Uuden testamentin esipuheessa, ja piispa Paavali Juusten aloitti sillä piispankronikkansa. Ruotsin kruunu ja katolinen kirkko toimivat yhdessä valtansa ulottamiseksi Suomeen, mutta lännestä tehty valloitus ei ole koko totuus.
Kysymys Suomen liittämisestä osaksi kristikuntaa ja Ruotsia on ollut kansallisessa historiantutkimuksessa tärkeä kysymys. Tutkimus on joutunut ottamaan kantaa piispa Henrikin ja pyhän Erikin (Eerikin) johtamaan niin sanottuun ensimmäiseen ristiretkeen. Vuosikymmeniä on käyty keskustelua, tehtiinkö Ruotsista nykyisen Varsinais-Suomen seudulle retki 1100-luvun puolivälissä, oliko retki varsinainen risti- vai ryöstöretki ja milloin retki tehtiin, jos se tehtiin.

Ilmeistä on, että Ruotsista tehtiin jonkinlainen retki 1150-luvulla. Tähän viittaavat monet toisistaan riippumattomat lähteet. Retken ajoituksesta on eri tulkintoja, ja kannatusta ovat saaneet useat 1150-luvun vuodet retken todennäköisenä toteuttamisajankohtana. Tarkan vuosiluvun ilmoittavat keskiaikaiset lähteet – Turun piispainkronikan niin sanottu Palmskjöldin katkelma, Legenda nova ja Annales Aboenses – ajoittavat retken vuoteen 1150. Vuosi 1150 nautti varhaisimmassa tutkimuksessa kannatusta, mutta uusin tutkimus on hylännyt kyseisen vuoden retken ajankohtana. Nicolaus Albanolaisen, myöhemmin paavi Hadrianus IV (paavina 1154–1159), tiedetään käyneen Ruotsissa vuonna 1153. Tämän tiedon ja keskiaikaisten Legenda novan ja Turun piispainkronikan tietojen nojalla 1900-luvun tutkimus ajoitti retken vuoteen 1155. Retken ajoittaminen vuoteen 1157 liittyy kuningas Erikin tunnettuihin vaiheisiin. Vaikka Erik ei vielä 1157 ollut kuningas, hän oli riittävän vahvassa poliittisessa asemassa johtamassa retkeä Suomeen. Vuotta 1158 on perusteltu sillä, että tuolloin Erik Jedvardinpoika oli kuningas. Kristinuskon Suomeen tulon 700-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 1857 ja 850-vuotisjuhlaa vuonna 2005.

Sotaisa retki Ruotsista Pohjanlahden yli Suomeen sopii 1100-luvun historialliseen kontekstiin, mutta retkeä voi pitää historiallisesti vain todennäköisenä, ja mahdollisen retken tarkka ajoitus jää epävarmaksi. Suomea koskeva vanhin historiallinen asiakirja Gravis admodum (ylen raskas sisällöltään) vuodelta 1171 tai 1172 ei pidä Suomea (= Varsinais-Suomea) voittomaana vaan löyhässä liittosuhteessa Ruotsiin olevana alueena.

Raja ryöstö- ja ristiretken välillä on häilyvä. Suomeen suuntautunut retki oli kaiketi talonpoikainen legund-retki, jonka tehtävänä oli lujittaa Ruotsin asemaa suhteessa itään ja auttaa kristittyjä suomalaisia venäläisiä ja karjalaisia vastaan. Jotkut tukijat ovat kiinnittäneet huomiota Pyhälle maalle tehtyjen ristiretkien pääideologin Bernhard Clairvauxlaisen suoriin suhteisiin Ruotsiin – muun muassa Ruotsiin 1140-luvulla perustettujen sistersiläisluostarien kautta.

Arkeologinen tutkimus on osoittanut jo aikoja sitten, että nykyisen Suomen alueella oli kristittyjä jo huomattavasti ennen 1100-luvun puoliväliä ja oletettua ristiretkeä. Piispan osallistuminen ristiretkeen ei ollut sinänsä poikkeuksellista, mutta että Upsalan piispa olisi jättänyt oman piispanistuimensa pitemmäksi aikaa ja lähtenyt lähetysalueelle, vaikuttaa yllättävältä. Vaikuttaa siltä, että Henrik ei ollut Upsalan varsinainen piispa vaan juuri lähetystyöhön ja Varsinais-Suomen kirkolliseen organisoimiseen nimitetty lähetyspiispa, tai jos hän oli todella Upsalan piispa, hänen tarkoituksenaan ei ollut jäädä Suomeen kuin kenties talveksi. Mikään keskiaikainen legenda ei esitä Tuomas Heikkilän mukaan Henrikiä Suomen eikä Turun piispana. Varsinais-Suomen kirkollisten olojen järjestely jäi Suomeen tehdyn retken jälkeen hajanaiseksi. Tämä selittänee sen, ettei Suomea mainita vuonna 1164 Upsalan kirkkoprovinssia perustettaessa arkkipiispan alaisena apulaispiispan alueena.

Jeesuksen sukupuu
Jeesuksen sukupuu Lohjan kirkossa. Valokuva J. Kauhanen 2005.
Lemlandin kirkko 1300-luvulta
Suomen ensimmäinen kivikirkkosukupolvi rakennettiin 1200-luvun lopun ja 1400-luvun alun välillä. Lemlandin kirkko 1300-luvulta. Valokuva J. Kauhanen
1995.
HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Keskiajan kronologia
Myytti ensimmäisestä ristiretkestä
Uuden vallan merkit
Kiistelty Pähkinäsaaren rauhan raja
Väestö kasvaa ja asutus laajenee
Tehtäviä
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Suurvallan osana
Isovihasta kustavilaisuuteen
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet