5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Noitavainot

Uskonnollinen yhdenmukaisuus leimasi aikakautta, ja kirkon opin säilymistä puhtaana ryhdyttiin vartioimaan entistä tiukemmin. Myös noitavainot levisivät 1500-luvun puolivälissä Suomeen. Lappi oli 1600-luvulla kuuluisa ”noidistaan”, mutta oikeusprosesseja siellä oli vain muutama. Kemijoen vesistöalueen ja Inarin saamelaiset oli kastettu jo 1630-luvulle tultaessa. Saamelaisten keskuudessa pyyntiriitit elivät kristinuskon rinnalla. Muinaisuskontoon oli siirtynyt myös kristillisiä aineksia. Eniten oikeudenkäyntejä oli Varsinais-Suomessa, Ala-Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Näillä alueilla oli noin 2/3 vuosien 1500–1750 yli 1 500 noituus- ja taikuusoikeudenkäynnistä. Eniten prosesseja oli Marko Nenosen mukaan 1670- ja 1680-luvuilla.

Pohjanmaalla Pietarsaaresta Kemiin ulottuvalla alueella annettiin vuosina 1564–1586 ainakin seitsemän kuolemantuomiota noituudesta. Iissä kuolemantuomion noituudesta saivat vuonna 1564 Olli Ruikka ja hänen vaimonsa. Samoin kävi Ruikan naapurikylän asukkaalle Olli Tapiolle. Vuonna 1577 mestattiin toholampilainen Paavo Kotilainen ja kälviäläinen Pietari Riippi. Lohtajan käräjillä lestijärveläinen Heikki Lappalainen tuomittiin kuolemaan ja mestattiin. Kemin käräjillä vuonna 1586 kuolemantuomion noituudesta sai Heikki Jauhopää. Oppi noitasapatista (blåkulla) omaksuttiin Suomessa 1600-luvun puolivälissä. Teorian vakiinnuttaja oli piispa Johannes Gezelius vanhempi. Ahvenanmaalla tuomittiin Antero Heikkisen mukaan 1660-luvun lopulla yhdeksän naista mestattaviksi manner-Euroopasta levinneen noitaopin nojalla. Pohjanmaalla tuomioita jaettiin 1670-luvulla parikymmentä.

Suomalaisissa noitaprosesseissa poikkeuksellisen usein syytettynä oli mies. Syytetty oli yleensä tuttava, naapuri tai ainakin saman kylän asukas. Noitavainojen tutkimuksessa on korostettu niiden kytkemistä yhteisöjen taloudellisiin ja sosiaalisiin mullistuksiin ja niiden kärjistämiä sosiaalisia konflikteja. Toisaalta on tähdennetty hallintokoneiston, oikeuslaitoksen ja uskontopolitiikan muutosta uuden ajan alussa koskemaan valvontaa ja kurinpitoa. Suomen noitaoikeudenkäynneissä kuolemantuomioita jaettiin noin 150, mutta useimmat hovioikeus jätti vahvistamatta. Suomessa noitavainot eivät olleet kiihkeydessään verrattavissa manner-Euroopan vainoihin. Monet papit tunsivat kotimaisen tietäjäperinteen, eikä kaikkea poikkeavuutta nähty noituutena.
HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Suurvallan osana
1600-luvun kronologia
Sotimaan vieraille maille
Keskittyvä ja yhdenmukaistuva valta
Maallinen esivalta
Kirkon ja kruunun liitto
Voimistuva kirkko
Noitavainot
Pakenevia ortodokseja
Pelto, kaski, terva ja ruukki
Sääty-yhteiskunta
Nälkää ja miehitystä
Tehtäviä
Isovihasta kustavilaisuuteen
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet