5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Pyhimyksiä

Neitsyt Marian patsas Pyhä randanus
Neitsyt Marian patsas Karjaan kirkosta.Valokuva J. Kauhanen 2005.  Lohjan kirkon Pyhä randanus tunnuksinaan  liekki ja keksi. Valokuva J. Kauhanen 2005.

Muinaissuomalaisen kansanuskon jumalat olivat haltijoita, joilla kullakin oli omat tehtävänsä. Kristinuskon myötä monet haltijan tehtävät siirtyivät katolisen kirkon pyhimyksille eli santeille (latinaksi sanctus). Keskiajan kristillisessä hurskauselämässä pyhimysten palvonta oli keskeisessä asemassa; heidän apuunsa ja esirukouksiinsa turvauduttiin ja heillä uskottiin olevan suojelevaa tai ihmeitä tekevää voimaa. Pyhimykset olivat henkilöitä, jotka olivat uskonkilvoittelussaan osoittaneet erityistä suuruutta. Usein  pyhimys oli kuollut uskonsa tähden tai hän oli muuten esikuvallinen kristinuskon puolustaja ja kristitty. Pyhimysten katsottiin jo olevan Jumalan luona, joten uskova saattoi turvautua heidän esirukouksiinsa, pyhimysten haudoilla uskottiin tapahtuvan ihmeitä ja pyhäinjäännöksillä eli reliikeillä uskottiin olevan ihmeitä tekevä voima. Pyhimyskulttiin liittyivät myös pyhiinvaellukset. 

Tärkeimpien pyhimysten päivät olivat kristillisiä juhlapäiviä, jolloin työnteko oli kielletty. Pyhimysten nimistä tuli kastenimiä ja pyhimyskalenterista tuli nimipäiväkalenterin alkumuoto. Vanhat suomalaisnimet (muun muassa Kaukomieli ja Lemmitty) saivat väistyä pyhimysnimien tieltä.  Missale Aboense tunsi 161 pyhimysten juhlaa, joista 53 oli koko kansan yleisiä juhlapäiviä.

Suojeluspyhimysten päivistä nykyaikaan ovat säilyneet niiden yhteydessä pidetyt markkinat. Pyhän Henrikin marttyyrikuoleman muistoa vietettiin 20. tammikuuta  ja kesäkuun 18. päivää pyhimyksen jäännösten Nousiaisista Turkuun siirtämisen muistojuhlana. Molempina heikinmessuina sekä kansa että papisto kerääntyivät Turkuun, jossa samalla pidettiin markkinat.

Laurentius Pyhän Henrikin hautakirkko
Lohjan kirkon suojeluspyhimys Laurentius (Lauri) kädessään parila, jolla hänet kidutettiin kuoliaaksi. Nousiaisten Pyhän  Henrikin hautakirkko 1420-luvulta. Valokuvat J. Kauhanen 2005.

Korkein yleissuojelija oli Neitsyt Maria. Vihkimisessä kirkko nimettiin suojeluspyhimyksen mukaan. Kirkkorakennus nähtiin Neitsyt Marian jumalallisena kohtuna, joka kätki sisäänsä kärsivän Kristuksen. Suomen keskiaikaisten kirkkojen tärkeimpiä nimikkopyhimyksiä olivat Neitsyt Maria, Mikael, Olavi, Birgitta ja Laurentius. Joillakin kirkoilla oli useampia nimikkopyhimyksiä. Pyhälle Olaville pyhitettyjä kirkkoja oli tiedossa olevista eniten – yhteensä 19. Mikaelille omistettuja kirkkoja oli 18 ja Marialle 17. Mainittujen lisäksi keskiajalla Suomessa tunnettuja pyhimyksiä olivat muun muassa Anna, Katariina, Margareetta, Henrik, Tapani, Eerik, Martti ja Nikolaus.  Pyhimysten kuvapatsaat ja kirkkojen maalaukset kertoivat pyhimyksistä ja heidän elämästään. Korppoon madonnan puinen veistos on maamme vanhin säilynyt veistos. Veistos on valmistettu Kölnin seudulla noin vuonna 1210. Veistoksen esikuvana on ollut Ranskan Chartres'n katedraalin ”Ihmeiden tekijä” -veistos. Pyhän Olavin veistoksia on säilynyt lähes joka toisessa keskiaikaisista kirkoistamme.

Pyhimysten haudat ja reliikit olivat tärkeitä pyhiinvaellusten kohteita. Suomalaiset tekivät pyhiinvaelluksia Pyhän Henrikin muistopaikoille Köyliöön, Nousiaisiin ja Turkuun. Jotkut suomalaiset tekivät pyhiinvaellusmatkoja Trondheimiin, Vadstenaan, Roomaan, Pyhälle maalle ja Espanjan Santiago de Compostelaan.

Keskiviikko, perjantai ja lauantai olivat jokaviikkoisia paastopäiviä, jolloin ei saanut syödä lihaa. Lisäksi oli pitempiä paastojaksoja – näistä tärkein oli pääsiäistä edeltänyt paasto.

Katolisen kirkon liturginen kieli oli latina, mutta saarnat pidettiin keskiajalla kansankielellä. Vuonna 1441 määrättiin Isä meidän -rukous (Pater noster), enkelin tervehdys (Ave Maria) ja uskontunnustus luettaviksi kansankielellä. 1400-luvun lopulla synnintunnustus määrättiin kansankieliseksi. Suuri osa seitsemästä katolisesta sakramentista toimitettiin kansankielellä.

Suomessa toimi keskiajalla katolisen kirkon alueella kolme luostarijärjestöä – dominikaanien, fransiskaanien ja birgittalaisten. Sistersiläisten veljeskuntaan kuulunut, Baltiassa sijainnut Padisten luostari hankki 1300-luvulla maaomaisuutta Uudeltamaalta, mutta veljeskunnan vaikutus jäi lyhytaikaiseksi. Uskonpuhdistus merkitsi luostarien sulkemista. Viimeisenä lakkasi Naantalin luostarin, Vallis Gratiaen toiminta vuonna 1591. Luostarin kirkosta tehtiin kaupunginkirkko. Ortodoksisen kirkon alueella Karjalassa toimi Valamon luostari, joka perustettiin 1300-luvun alussa, 1300-luvun lopulla perustettu Konevitsan luostari ja pohjoisessa Petsamon luostari 1520-luvulta.

Pyhän Nikolauksen skiitta

Vanhan Valamon Pyhän Nikolauksen skiitta. Valamon luostarin perustivat munkit Sergei ja Hermanni  1300-luvulla. Perustajaksi on esitetty myös munkki Efremiä ja ajankohdaksi vuotta 1386. Joidenkin tutkijoiden mukaan luostari perustettiin jo 1100-luvulla. Laatokan alueella oli 1500-luvun alussa Valamon ohella luostarit Konevitsassa, Sakkolassa, Käkisalmella, Kurkijoella, Sortavalassa ja Salmissa. Valokuva J. Kauhanen 1997.

Solovetskin luostari

Vienanmeren saareen perustivat munkit Sosima, Savvati ja Herman ortodoksinen Solovetskin luostarin 1400-luvun alkupuolella. 1570-luvulla luostarista ryhdyttiin rakentamaan myös puolustuslinnoitusta. Pääluostaria ympäröi 1584-1596 rakennettu yli kilometrin mittainen kivimuuri.  1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa Ruotsi tavoitteli kauppamahtia Perämereltä Vienanmerelle. Solovetski vaurastui etenkin suolakaupalla. Valokuva J. Kauhanen 1996.
                                                  
Naantalin luostarin keskiaikainen kirkko

Suomeen perustettiin keskiajalla kuusi kaupunkia. Neljässä toimi luostari. Naantalin kaupunki syntyi luostarin kupeelle. Naantalin luostarin keskiaikainen kirkko. Naantalin luostari rakennutti tiettävästi Suomen ensimmäisen vesisahan Halikon Kuttilaan. Valokuva J. Kauhanen 2005.

HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Keskiajan kronologia
Myytti ensimmäisestä ristiretkestä
Uuden vallan merkit
Kymmenyksiä kirkolle
Kivikirkkoja
Pyhimyksiä
Kiistelty Pähkinäsaaren rauhan raja
Väestö kasvaa ja asutus laajenee
Tehtäviä
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Suurvallan osana
Isovihasta kustavilaisuuteen
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet