5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Pyynnistä viljelyyn

Yksi kuva-aihe Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalauksesta Yli-Iin Purkajansuo

Kalliomaalaukset kertovat esihistoriallisen  ihmisen uskomuksista ja  elinkeinoista. Yksi kuva-aihe Ristiinan Astuvansalmen  kalliomaalauksesta. Valokuva  J. Kauhanen 1999.  Jo kivikaudella ihminen harjoitti kalan massapyyntiä. Merkittävin liistekatiskoiden löytöpaikka on Yli-Iin Purkajansuo. Kierikkikeskus. Lupa kuvan käyttöön 24.2.2006.         

Kivikausi oli pyyntiin perustuva pitkä jakso esihistoriassamme.  Ihminen sai elantonsa  metsästyksestä, kalastuksesta ja keräilystä. Orgaanisista materiaaleista (luu, puu) tehdyt pyyntivälineet ovat yleensä hävinneet, mutta Antrean verkko kertoo, että verkko tunnettiin jo asutuksen alkuvaiheessa. Porin kivikautinen verkkolöytö on tulkittu hyljeverkoksi. Kalaa pyydettiin myös ongella (ongenkoukut, launat ja koukunvarret), merroilla ja liistekatiskoilla. Yli-Iin Purkajansuolta on löydetty Pöljän keramiikkaan ajoitettuja kivikautisia liistekatiskojen ja muiden kalanpyydysten katkelmia. Kivikautisen katiskan jäänteitä on myös Nivalasta ja Oulujärven vesistön alueelta on ns. lapinpatoja, joiden perustukset ovat kenties jo kivikautisia. Närpiön ja Oulujoen hyljelöydöt kertovat pyynnissä käytetyn luuharppuunaa.

Peuranpyyntikuoppa Manamansalossa

Peuranpyyntikuoppa Manamansalossa. Metsästyksellä ja kalastuksella oli pitkään suuri merkitys elinkeinoina. Kainuussa Hyrynsalmen Löytösuon Nuolisärkän pyyntikuopan ajoitus on kalibroituna 8100─7900 eKr. Valokuva J. Kauhanen 2006. 

Kivikauden alkupuolella yleisin metsästysase oli liuskekärkinen keihäs, mutta kampakeraamisella ajalla sen syrjäyttivät jousi ja nuoli. Suurriistaa pyydettiin ansoilla. Peuranpyynnissä käytetty kuoppapyynti on ikivanha metsästystapa. Suuret väkäselliset, liuskeesta valmistetut keihäänkärjet, pallonuijat, pohjalaiset tuurat ja liuskeveitset kertovat kaiketi hirvieläinten ja muiden suurten maaeläinten pyynnistä.

Kivikauden sääolosuhteet olivat ihmiselle edulliset, ja riistaa ja vedenviljaa oli riittämiin tarjolla, joten pakottavaa tarvetta uusien elinkeinojen hyödyntämiseen ei ollut. Kampakeraamisen kulttuurin kaudella metsästäjän ja kalastajan on arvioitu tarvinneen 25–100 neliökilometrin pyyntialueen. Kivikaudella on arveltu olleen noin 10 000–20 000 asukasta. Hyvissä olosuhteissa kivikautinen yhteisö pystyi tuottamaan ylijäämää ja käymään vaihtokauppaa.

HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Suomen esihistorian kronologia
Keitä me olemme
Pyynnistä viljelyyn
pallo Maatalouden alku
pallo Kaski ja pelto
Muinaissuomalainen raudanpoltto
Muuttuvat uskomukset
Tehtäviä
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Suurvallan osana
Isovihasta kustavilaisuuteen
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet