5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Rälssi ja talonpoika

Erilaisia tiloja

Sääty-yhteiskunta alkoi muotoutua Suomessa 1200-luvun lopulla, jolloin maalliset ja hengelliset johtomiehet saivat etuoikeuksia. Maallisen rälssin eli vapaamiesluokan synnyn perustana oli kruunun ratsuväen tarve. Kirkon hallitsemat tilat olivat veroista vapaat. Tästä syntyi hengellinen rälssi. Kirkolla oli kymmenysten kanto-oikeus, kanoninen oikeus ja papistolla oli sivistyksen vallan avaimet.

Maaomaisuus ja sen jakautuminen oli keskeinen tekijä keskiajan yhteiskunnan valtasuhteissa. Ensisijaisesti maata omistavalla talonpoikaisväestöllä oli oikeus yhteisten asioiden käsittelyyn käräjillä. Naisilla ei ollut itsenäistä asemaa. He olivat sidoksissa sukuunsa. Keskiaika tunnetaan feodalismin aikana. Suuri osa eurooppalaisista talonpojista joutui jossakin vaiheessa maaorjuuteen. Suomessa talonpojat säilyttivät vapautensa ja valtaosa maaomaisuudesta oli talonpoikien omistuksessa. Aateliston ote vahvistui  1500-luvun jälkipuoliskolla ja etenkin 1600-luvulla.

Taulukko 2. Verotilojen ja rälssitilojen prosenttiosuudet maakunnittain keskiajan lopulla

Maakunta

Verotilat %

Rälssi %

Kruununtilat %

Ahvenanmaa

93,9

5,8

0,3

Varsinais-Suomi

82,4

16,0

1,6

Uusimaa

91,7

6,6

1,6

Häme

96,8

3,0

0

Satakunta

95,6

4,2

0

Pohjanmaa

99,9

0,1

0

Karjala

94,7

3,0

2,3

Savo

99,9

0

0,1

Koko maa

93,3

5,7

1,0

Maallinen  ja hengellinen rälssi on yhdistetty luokkaan rälssi. Lähde: Orrman 2003, 120, 127–129.

Maanluonnolla tarkoitetaan maakirjaan merkittyä tilan luokkaa, joka osoittaa asujan omistusoikeuden luonteen tilaansa. Tällaisia erilaisia maanluontoja ovat olleet perintötilat, kruununtilat ja rälssitilat. Maanluontojen osuutta tilaluvusta voidaan seurata vasta keskiajan lopulta.

Maallisen rälssin maaomistus käsitti keskiajan lopulla lähes 1100 tilaa, joista sätereitä eli rälssimiehen asuinkartanoita oli 250. Rälssikartanoita viljeltiin joko palkkatyöväen turvin, tai tiluksia viljelivät lampuodit. Keskiajan lopulla Suomessa oli asukaslukuun nähden lukumäärältään suuri rälssiluokka. Sen omaisuus oli  kuitenkin vaatimaton verrattaessa eurooppalaisten säätyveljien omaisuuteen. Linnanpäälliköiden virat ja tuomarin virat toivat kuitenkin pääomia.

Valtaosa verovapaista rälssimiehistä oli kansallisuudeltaan ruotsalaisia tai saksalaisia. Talonpoikien maaomistus ei jakautunut tasaisesti. Suurtalonpojilla oli vahva asema paikallisyhteisön itsehallinnossa. Usein mahtitalonpojat olivat myös maakauppiaita ja he harjoittivat talonpoikaispurjehdusta.

HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Rälssi ja talonpoika
Erilaisia tiloja
Talonpojan elanto
Niskurointia veroista
Kalmarin unioni ja Suomi
1500-luvun kronologiaa
Kustaa Vaasan toimet Suomessa
Veljesriidasta nuijasotaan
Tehtäviä
Suurvallan osana
Isovihasta kustavilaisuuteen
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet