5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Sotien rasitukset

Vuosina 1617–1721 suomalaisia sotilaita palveli valtakunnan armeijassa noin 160 000–170 000. Suurvalta-ajan sotapalvelus vei kaatuneina tai tauteihin kuolleina noin 110 000 suomalaista sotilasta. Arvioiden mukaan 1600-luvulla täysi-ikäiseksi päässeistä miehistä kuoli sodissa noin 30 prosenttia. Jussi T. Lappalaisen mukaan 30-vuotisessa sodassa palveli 24 000–27 000 suomalaismiestä. Heistä kuoli noin 14 000. Suomalainen jalkaväen mies kuoli useimmiten ruttoon, lavantautiin, punatautiin tai pikkukuumeeseen kuin kaatui taistelukentällä. Muun muassa Porin jalkaväkirykmentistä menehtyi muutamassa kuukaudessa vuonna 1638 Stettinissä Puolassa ruttoon 911 miestä. Suhteellisesti eniten suomalaisia oli 30-vuotisen sodan taisteluista Breitenfeldin toisessa taistelussa lokakuussa 1642.

Sotaväenottojen lisäksi sotainen aika merkitsi verorasituksen kasvamista. Säännöllisten verojen lisäksi perittiin erilaisia lisäveroja. Kuningas palkitsi sodassa menestyneitä aatelisia ja läänitykset kasvoivat suurvaltakaudella. Verot ja sotaväenotot rasittivat eri maakuntia eri tavoin. Pohjanmaan verorasitus oli muita maakuntia lievempi. Pohjanmaan piti asettaa miehistö yhteen jalkaväkirykmenttiin, 1 200 miestä. Asukasluvultaan samankokoisen Hämeen velvollisuus oli 1 800 miehen ja 500 ratsun asettaminen. Kainuusta asetettiin vain silloin tällöin pieniä määriä sotilaita ja Käkisalmi oli vapautettu kokonaan. Pohjanmaan erityisasema perustui sen rajamaakunta-asemaan.       
 
Kartta 2.

1600-luvulla armeijaan otetun miehen tuli palvella niin kauan kuin terveyttä riitti. Jotkut pystyivät vapauttamaan itsensä palveluksesta hankkimalla sijaisen sotaan. 1680-luvulla siirryttiin vakituiseen ruotujakolaitokseen. Järjestelmään siirryttiin maakunnittain. Pohjanmaalle järjestelmä ulottui vasta vuonna 1733. Kartan lähde:  Lappalainen 2002, 82. Lupa kartan käyttöön 10.3.2006. 

Ruotsin laajentumissuunta muuttui 1600-luvun alussa pohjoisesta Baltiaan ja Itämeren etelärannalle. Narvan linnoitus. Valokuva J. Kauhanen 1998. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana Ruotsin armeija eteni Baijeriin saakka. Nördlingenissä Ruotsin armeija kärsi tappion ja sotapäällikkö Kustaa Horn (1592–1657) joutui vangiksi. Horn oli kahdeksan vuotta vangittuna Salzachin varrella Burghausenin linnoituksessa. Valokuva J. Kauhanen 2006.
HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Suurvallan osana
1600-luvun kronologia
Sotimaan vieraille maille
Sotaisa vuosisata
Sotaväenotot
Ratsuväki
Sotien rasitukset
Keskittyvä ja yhdenmukaistuva valta
Pelto, kaski, terva ja ruukki
Sääty-yhteiskunta
Nälkää ja miehitystä
Tehtäviä
Isovihasta kustavilaisuuteen
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet