5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Muinaissuomailainen raudanpoltto

” Susi juoksi suota myöten, karhu kangasta samosi; suo liikkui suen jälessä, kangas karhun kämmenissä; siihen nousi rautaruoste ja kasvoi teräsranko suen sorkkien sijoille, karhun kannan kaivamille.  Syntyi seppo Ilmarinen, sekä syntyi jotta kasvoi. Se syntyi sysimäellä, kasvoi hiilikankahalla vaskinen vasara käessä, pihet pikkuiset piossa.”
- Osa Kalevalan yhdeksännestä runosta 

Rautakautinen Kajaanin Äkälänniemen raudansulatusuuni

Rautakautinen Kajaanin Äkälänniemen raudansulatusuuni paljastumassa arkeologisessa kaivauksessa v. 1983.  Rautahytti on ajoitettu 200-luvulle eKr. Valokuva J. Mielikäinen. Kainuun Museon kuva-arkisto.

Suomen kielen rauta-sanan kantasanana röd kuvastanee suomalmin ruosteenpunaista väriä. Rautatekniikkaan liittyvät käsitteet rauta, ruoste, ahjo ja palkeet omaksuttiin suomeen germaanisista kielistä.  Kalevalainen kansanrunous kertoo raudan synnystä, valmistuksesta ja seppien keskeisestä asemasta yhteisöjen elämässä. Raudan valmistus oli tärkeä taito, johon liittyi osaamista, tietoa ja salaperäistä mystisyyttä. Seppä tunsi raudan salat.  Seppä oli yhteisössään merkkihenkilö ja tietäjä.
Pronssin tapaan myös rautaa tuotiin aluksi. Raudan tuntemuksen myötä rautaa opittiin valmistamaan omista raaka-aineista – suo- ja järvimalmista. Keihäänkärjet, väkipuukot, heittokeihäät ja kilpien suppilomaiset kupurat, kirveet ja muut rautaiset tarve-esineet olivat kotimaisten seppien tekemiä jo keskiseltä rautakaudelta lähtien. Maan eri osissa raudanvalmistustaito omaksuttiin suunnilleen samaan aikaan. Oppi saatiin todennäköisesti eri tahoilta – idästä, etelästä ja lännestä, sieltä, minne päin asukkailla oli ennestään yhteyksiä.  Rannikolla uusi tekniikka omaksuttiin Itämeren piiristä, sisämaassa ja pohjoisessa Ananjinon kulttuurin kautta.   

Raudan käyttö muutti monia asioita. Paikallisten malmien käyttö lopetti kauppavallan ja vaikutti ilmeisesti myös yhteiskuntarakenteeseen. Paikallisesta sepästä tuli yhteisön merkkimies. Työkaluista saatiin tehokkaampia ja kestävämpiä. Vanhimpia raudanpelkistysuuneja on löydetty mm. Kajaanista 1980-luvun alun arkeologisissa kaivauksissa. Kajaanin Äkälänniemen raudan sulatusuuni oli tehty noin viiden senttimetrin vahvuisista kivilaatoista pystysuoraan maahan asettamalla. Varhaisia rautakautisia raudan sulatusuuneja on löydetty myös muun muassa Kemijärven Räisälästä ja Luusuan Neitilästä, Rovaniemen Sierijärveltä ja Mikkelistä. Kemijärven Kemijoen töyrään Neitilän arkeologisissa kaivauksissa rautakautisesta kerroksesta rautakuonaa löytyi noin 230 kiloa. Rautakuonaa on löydetty myös monilta muilta varhaisen rautakauden asuinpaikoilta, mm. Pohjois-Karjalan Liperistä ja Porvoon Bölestä. Idästä kulkeutui myös rautaesineitä Suomeen. Vanhimmat tunnetut rauta-aseet, skyyttalaiset tikarit 300-luvulta eKr., on löydetty Savukoskelta. Vanhimmat raudanvalmistuspaikat ovat lähes samalta ajalta.          

Keihäänkärkiä Kaakkurin kaivauksista

 

Piirros muinaisen rautahytin toimintaperiaatteesta

Oulun Kaakkurin kalmistolöydön tutkimukset  1987–1988 toivat  paljon uutta  tietoa Pohjois-Suomen rautakaudesta. Keihäänkärkiä Kaakkurin kaivauksista.  Pohjois-Pohjanmaan museon  kuva-arkisto. 

Piirros muinaisen rautahytin  toimintaperiaatteesta. 1 = ilmakanava, 2 = malmia ja hiiltä, 3 = rautaa ja 4 = kuonaa. Rauta pelkistyi uunin pohjalle kuonan noustessa pintaan. Näin saatu rauta kelpasi takomiseen. Piirros mallin pohjalta J. Kauhanen.

Ensimmäiset Suomessa valmistetut rautaesineet lienevät olleen veitsiä, nuolenkärkiä ja kirveitä.  Suo- ja järvimalmin alustava pelkistäminen tehtiin luultavasti nostopaikan lähellä. Malmi pasutettiin avotulella, minkä jälkeen varsinainen raudan polttaminen tapahtui asuinpaikan läheisyydessä.
Varsinaisen rautakauden alkua kutsutaan vanhemmaksi roomalaiseksi rautakaudeksi (noin 0–200 jKr.) Aika oli suomalaisen asutuksen voimistumisen aikaa. Tähän aikakauteen liittyy roomalaisen Tacituksen Germania-teoksen kuvaus maailman rajoilla asuvista finneistä. Kansainvaellusajalla oli Suomessa lämmin ilmastovaihe 400- ja 500-luvuilla. Ilmasto suosi maanviljelyä, ja asutus työntyi pohjoisemmaksi. Rautakauden hautoja tavataan ajanjaksolta Torniota myöten. Pohjois-Pohjanmaalla Oulun Kaakkurin röykkiökalmistosta on löydetty 12 hautaa runsaan esineistön kera.

HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Suomen esihistorian kronologia
Keitä me olemme
Pyynnistä viljelyyn
Muinaissuomalainen raudanpoltto
Muuttuvat uskomukset
Tehtäviä
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Suurvallan osana
Isovihasta kustavilaisuuteen
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet