5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Rautaa, puuta ja tervaa

Suomen teollisuus kehittyi Ruotsin vallan loppukaudella hitaasti. Merkittävintä teollisuuta harjoittivat ruukit, lasitehtaat, sahat ja laivanrakentajat. Rautateollisuus oli oikeastaan ainoa elinkeino, johon emämaa sijoitti huomattavasti pääomia. Liikenneyhteyksien vuoksi rautateollisuus keskittyi läntiselle Uudellemaalle. Siellä sijaitsi myös kuparia tuottanut Orijärven kaivos. Ulkomaille vientiä harjoittanut sahateollisuus keskittyi rannikolle. Alankomaissa keksitty ohuiden sahanterien käyttö levisi aluksi Viipurin talousalueella Pohjan sodan aikana. Ruotsin yhteyteen jääneellä Suomen alueella läntiseltä Uudeltamaalta Noormarkkuun rakennettiin vapauden ajalla viitisenkymmentä ohutteräsahaa. Niin sanotussa Vanhassa Suomessa oli 1700-luvun lopulla noin 60 sahaa ja 1780-ja 1790-luvuilla Itä-Suomen sahojen kapasiteetti oli kolmannes tai jopa puolet koko Suomen alueen sahojen kapasiteetista. Pohjanmaan rannikolla oli laivanrakennusta myös ulkomaille myyntiä varten. Pohjanmaalainen kirvesmiestaito näkyi myös puukirkkoarkkitehtuurissa. Maahan syntyi myös kutoma-, tupakka-, sokeri-, paperi-, saha- ja lasiteollisuutta. Turussa toimi 1700-luvulla kaksi valtakunnan suurinta tupakkatehdasta.  1700-luvulla Suomeen rakennetut huomattavimmat kartanot olivat ruukinomistajien kartanoita.
  

Pinjaisen ruukki Kimoon 1703 perustetun ruukin museo

1600-luvulla Varsinais-Suomeen perustettiin useita rautaruukkeja. 1700-luvulla perustettiin uusia ruukkeja.  Ruukit toimivat Ruotsista kuljetetun malmin tai takkiraudan varassa. Poikkeuksina olivat 1746 järvi- ja suomalmin varassa toiminut Juantehdas ja Orijärven kaivoksen lähelle 1765 perustettu Kärkelän kupariruukki. Pinjaisen ruukki. Kimoon 1703 perustetun ruukin museo. Valokuvat J. Kauhanen 2005 ja 2006.

Maan keskeinen vientitavara oli edelleen terva, jota talonpojat valmistivat sivuelinkeinonaan. 1700-luvulla tervantuotannon ydinalue oli Pohjanmaa. Tervatalous synnytti kaupunkien suurkauppiaiden ja talonpoikien välille luotto- ja kestitysjärjestelmän, niin sanotun majamiesjärjestelmän. Tervaa vastaan talonpoika saattoi saada suuriakin luottoja kauppiaalta
HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Suurvallan osana
Isovihasta kustavilaisuuteen
1700-luvun kronologia
Suomi toipuu ja vaurastuu
Väkiluku kasvaa
Isojako
Politiikkaa ja tiedettä
Rautaa puuta ja tervaa
Puolustus saa huomiota
Säätyläis- ja kansankulttuuri
Tehtäviä
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet