5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Ruotuväki puolustustaisteluissa 1808–1809

Pikkuvihan aikana Venäjän keisarinna Elisabet I antoi taktisista syistä julistuksen Suomen irrottamisesta Ruotsista. Kustaa III:n sodan aikana upseerit kapinoivat kuningasta vastaan ja Anjalan liiton miehet olivat yhteydessä Venäjään. Euroopan suurvaltapolitiikka saneli Suomen kohtalon 1800-luvun alussa. Suomi liukui Venäjän vaikutuspiiriin Napoleonin ja Aleksanterin vuonna 1807 Tilsitissä tekemällä sopimuksella.
       
Siikajoen taistelun muistomerkkiSiikajoen taistelun muistomerkki

Siikajoen taistelussa 18.4.1808 ruotuarmeija saavutti Suomen sodan ensimmäisen voiton. Muistomerkin suunnitteli Matti Visanti. Oravaisten tappio syksyllä 1809 ratkaisi kamppailun Venäjän eduksi. Kenraalimajuri C. J. Adlercreutz johti taistelua Karlsbergin kalliolla noin kilometrin päässä Oravaisten kirkonkylästä. Valokuvat  J. Kauhanen 2006.

Talvella 1808 alkoi Ruotsin ja Venäjän välinen sota, joka johti kolmannen kerran sadan vuoden kuluessa Suomen miehitykseen. Puolustussuunnitelman perusajatus linnoitusten sitomista vihollisjoukoista ja ajatus ajan voittamisesta Ruotsista tulevalle avulle luhistui. Svartholma antautui maaliskuussa 1808 ja valloittamattomana pidetty Viapori toukokuussa 1808.  Kesällä 1808 ruotuarmeija teki menestyksellisiä vastahyökkäyksiä, mutta Pohjanmaalla operoinut pääarmeija joutui tappiolle syyskuussa Oravaisissa. Sotatoimet Suomen alueella päättyivät Olkijoella marraskuussa 1808 tehtyyn aselepoon.
      
Viaporin tykkejä

Viaporin tykkejä. Viaporin antautui keväällä 1808. Valokuva J. Kauhanen 2006.

Olkijoen Rauhanpirtti

Olkijoen Rauhanpirtti. Kenraalimajuri Carl J. Adlercreutz ja kenraaliluutnantti Nikolai Kamenski sopivat aselevosta 19.11.1808. Ruotsi-Suomen armeija vetäytyi Kemijoen pohjoispuolelle Kaakamojoen taakse. Valokuva J. Kauhanen 2006.

Aselevon jälkeen Kemijoen länsipuolelle vetäytynyt armeija koki katastrofin. Kaikkiaan 12 000 miehen armeijasta menehtyi kulkutauteihin noin 3 000 miestä.

Nyt Venäjä ei vetäytynyt Suomesta vaan alkoi sodan vielä jatkuessa ottaa uskollisuuden vakuutuksia suomalaisilta. Suomen sodan lopputuloksesta seurasi, että Suomen vuosisatainen yhteys Ruotsiin katkesi ja Haminan rauhansopimuksella vuonna 1809 Suomi liitettiin osaksi Venäjää. Raja vedettiin Tornionjokilaaksoon.

Suomea puolustaneen ruotuarmeijan taistelun ja maisemaisänmaallisuuden nosti korkeakulttuuriseen parrasvaloon 1800-luvun puolivälissä  kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg.

Porvoon kaupunkikuvaa

Porvoosta tuli hiippakuntakaupunki 1700-luvulla. Autonomian perusta luotiin Porvoon valtiopäivillä. Tuomiokirkko hallitsee vanhan kaupungin kaupunkikuvaa. Keskiajalta peräisin oleva kirkko on vuosisatojen saatossa kokenut useita hävityksiä – vuosina 1508, 1571, 1590, 1708, 1941 ja 2006. Valokuva J. Kauhanen 2006.

Porvoon lukio

Porvoon lukio. Tässä talossa aloitettiin ja päätettiin Porvoon valtiopäivät vuonna 1809. Valokuva J. Kauhanen 2006.

HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Suurvallan osana
Isovihasta kustavilaisuuteen
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet