5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Niskurointia veroista

Ruotsalainen kruunun verotus syntyi Birger-jaarlin otettua palvelukseensa palkattuja ratsusotilaita. Kyyditykset ja keskitykset muuttuivat myös veroluontoisiksi. Kirkko alkoi verottaa käännytettyjä jo 1100-luvulla. Verotus synnytti myös kiistoja. Pyhän Henrikin kestitys Lallin talossa ja siitä muotoutunut konflikti piirtää Kimmo Katajalan mukaan uskottavan, reaalimaailmassa toimivan ytimen esivallan kestitsemisestä. Verokiistat kirkonmiesten ja talonpoikien välillä olivat jatkuvia. Kruunu kovisteli vuonna 1329 karjalaisia, savolaisia ja hämäläisiä maksamaan kirkolliset kymmenyksensä, ja piispa Pentillä ja hämäläisillä talonpojilla oli kiistaa piispalle maksettavista näädännahoista. Riita johti Hauhon asukkaiden joutumiseen kirkonkiroukseen ennen kiistan päättymistä vuonna 1335. Sääksmäkisten uhkana oli vuonna 1340 kymmenysten maksamisesta johtuneessa verokapinassa kirkonkirous ja paavi määräsi 25:lle Sääksmäen isännälle niskoittelusta sakkorangaistuksen.

Myös kruunun hallinnon vakiinnuttua ja verotuksen lisääntyessä syntyi veroniskoittelua. Kimmo Katajalan mukaan tyytymättömyys oli 1300-luvulla suurinta Satakunnassa ja valtakunnan itäosassa Albrekt Meckenburgilaisen hallituskaudella. Tuohon aikaan rakennettiin Kokemäelle, Eurajoelle ja Korsholmaan pieniä linnoja ja Turun linnaa laajennettiin. Rakennustyöt tarkoittivat veroja ja muita suorituksia. Talonpoikien esivallan väkivaltainen vastustaminen jäi 1300-luvulla pienimuotoiseksi. Valituksia ja veronmaksulakkoja esiintyi, mutta suoraa osoitusta joukkomittaisesta väkivallasta esivaltaa vastaan ei ole. 1430-luvulta Suomesta tunnetaan talonpoikaiskuningas (verolakon tilapäinen johtaja) Davidin kapina, josta on säilynyt vain toisen käden lähteitä. Vesilahdella Anian kylässä syttynyt vuoden 1438 nousu johti aseistautuneen talonpoikaisjoukon tekemään Viikin kartanon ryöstöön Nokialla. Kahakassa ainakin neljä huovia eli kartanon ratsumiestä sai surmansa. Rahvaan viha kohdistui Viikin omistaneeseen Odygdin rälssisukuun. Toinen hyökkäyksen kohteeksi joutunut kartano oli Porkkalan Lammilla, jossa verokapinaa johti Pöystin suku. Porkkalan omisti piispa Maunu Tavastin veljenpoika, kihlakunnantuomari Olavi Tavast. David-kapinaa on selitetty usealla tulkinnalla – verotuksen ja ylimysvallan aiheuttamalla kurjistumisella, rälssin ja talonpoikaiston paikallisella yhteentörmäyksellä, keskitetyn valtion rakentumisella ja aatelisvastaisuudella. Uusimmissa tulkinnoissa on viitattu protestien ja avoimen joukkomittaisen väkivallan tai sillä uhkaamisen olleen osa tuon ajan poliittista kulttuuria, kysymys oli noususta.

David-kapinan aikoihin rahvaan tyytymättömyyttä ilmeni myös Karjalassa. Siellä vastarinnan johtajana esiintyi  Filippus-niminen mies Viipurista.

HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Rälssi ja talonpoika
Erilaisia tiloja
Talonpojan elanto
Niskurointia veroista
Kalmarin unioni ja Suomi
1500-luvun kronologiaa
Kustaa Vaasan toimet Suomessa
Veljesriidasta nuijasotaan
Tehtäviä
Suurvallan osana
Isovihasta kustavilaisuuteen
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet