5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Etälukio

Kurssiin liittyviä ylioppilastehtäviä vuosilta 1921 - 2005

( K = kevät ja S = syksy)

  1. Mitä seurauksia oli Pultavan taistelusta? (K 1921)
  2. Mainitkaa Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n tärkeimmät hallitustoimet. (K 1922)
  3. Millä tavoin ilmeni Suomen itsenäisyyden aate 1700-luvulla? (K 1923)
  4. Miten tuli Suomen kansa lukutaitoiseksi? (K 1924)
  5. Piispa Maunu II Tavast? (K 1925)
  6. Kertokaa isostajaosta ja sen merkityksestä. (K 1930)
  7. Tehkää selkoa asutuksen leviämisestä Suomen erämaissa. (S 1931)
  8. Sigismund ja Kaarle herttua. ( K 1932)
  9. Mitä tiedätte Suomen kaupunkien synnystä Ruotsin vallan aikana? (K 1933)
  10. Suomen aatelisto 1500-luvulla. (S 1934)
  11. Suomen aateliston asema 1600-luvulla. (S 1935)
  12. Luonnehtikaa Kustaa II Adolfin sodankäyntiä. (K 1939)
  13. Frans Mikael Franzen. (K 1945)
  14. Ruotsin vallankumous 1772. (S 1945)
  15. Suomen teollisuus 1700-luvulla. (K 1950)
  16. Antti Chydenius kansantaloudellisena ajattelijana. (S 1950)
  17. Miksi Pietari Brahen kenraalikuvernöörikaudesta käytetään ”kreivin ajan” nimitystä? (K 1955)
  18. Maataloutta ja maanjako-oloja edistävät toimenpiteet 1700-luvun Suomessa. (S 1955)
  19. Suomen keskiajan kirkkotaide. (S 1959)
  20. Kustaa Vaasan ulkopolitiikka. (S 1960)
  21. Ruotujakolaitoksen vaiheet Suomessa. (K 1965)
  22. Suuren Pohjan sodan syyt. (S 1965)
  23. Porthanin merkitys Suomen kulttuurihistoriassa. (S 1969)
  24. Kustaa Vaasa ja Suomi. (S 1970)
  25. Keskitetyn hallintojärjestelmän synty ja kehitys Ruotsi-Suomessa 1500- ja 1600-luvulla. (K 1975)
  26. Hattujen sota 1741–1743. (S 1975)
  27. Savolaiset uudisasuttajina 1500- ja 1600-luvulla. (K 1980)
  28. Valistusaatteet 1700-luvun Ruotsi-Suomessa. (S 1980)
  29. Venäjä ja Suomi 1700-luvun alkupuoliskolla. (S 1982)
  30. Kilpailu Suomen herruudesta 1100-luvulta Pähkinäsaaren rauhaan 1323. (K 1984)
  31. Kun Ruotsin valtaneuvostossa keväällä 1747 käsiteltiin Ruotsin ja Venäjän välisiä suhteita, ruotsalainen kreivi ja valtaneuvos A . J. von Höpken esitti käsityksenään Suomen tilanteesta mm. seuraavaa:
    ”Kuka myös voi taata, ettei Suomen kansaa, joka tietää olevansa vailla kaikkea puolustusta, venäläisten joukkojen marssi kohti rajaa niin pelota, että se vapaaehtoisesti alistuu sen vallan alaisuuteen, josta se ei näe sitä voitavan suojella. Kansa uskollisuus ja into esivaltaansa kohtaan on tunnettu ja kaikissa tilaisuuksissa tullut osoitetuksi kansan kuolemattomaksi kiitokseksi, mutta kuka voi pysyä ehdottoman turvallisena ja osoittaa harrasta tahtoa, kun ei ole mitään avun eikä pelastuksen toivoa? Mielipiteeni on sen takia se, että on tehtävä jotakin näkyvää, osaksi Suomen asukkaiden rauhoittamiseksi, osaksi jotta Venäjä ymmärtäisi, ettei aiota jäädä olemaan käsivarret ristissä ja jättää Suomea naapurin mielivaltaan.”
    Mitkä aikaisemmat 1700-luvun tapahtumat selittävät puhujan kuvaa Suomen turvattomuudesta ja suomalaisten asenteista Ruotsin kuningaskuntaa kohtaan?
  32. Suomen talonpojan asema 1500- ja 1600-luvun yhteiskunnassa. (S 1985)
  33. Keskiajan ja uuden ajan taitekohta sijoitetaan Suomen historiassa 1500-luvun alkupuoliskolle. Miten tätä voidaan perustella? (K 1990)
  34. Mitkä tekijät loivat roomalaiskatolisen kirkon mahtiaseman keskiajalla? (S 1990)
  35. Selvitä eri osapuolien kannalta, mistä nuijasodassa oli kysymys. (S 1990)
  36. Suomen asutuksen muodostuminen esihistoriallisella ajalla. (S 1991)
  37. os jokin asia tapahtuu sopivalla hetkellä, sen sanotaan tapahtuvan "kreivin aikaan". Sanonta johtuu Per (Pietari) Brahen kenraalikuvernöörikausista Suomessa 1637─41 ja 1648─54. Tee selkoa tuon aikakauden sekä valo- että varjopuolista Suomen kannalta. (K 1992)
  38. Selosta suomalaisten mahdollisuuksia opinkäyntiin ja sivistyksen saamiseen 1500- ja 1600-luvulla. (S 1992)
  39. Venäjän keisari Aleksanteri I piti Porvoossa heinäkuussa 1809 valtiopäivien päätöstilaisuudessa Suomen säädyille puheen, jossa hän mainitsi mm. seuraavaa:
    "Teidän työnne on päättynyt, mutta erottuannekin teillä on tärkeitä velvollisuuksia täytettävänä. Viekää maakuntiinne ja painakaa kansalaisten mieliin sama luottamus, joka on täällä keskusteluissa vallinnut. Pitäkää heissä yllä sama vakuus, sama varmuus valtiolliselle olemuksellenne tärkeimmistä asioista: se, että lakinne pidetään voimassa ja että jokaisen turvallisuus säilyy ja omistusoikeutenne pysyy loukkaamattomana. Tämä jalo ja rehellinen kansa on silloin siunaava sitä kaitselmusta, joka on säätänyt asiain nykyisen järjestyksen. Korotettuna tästä alkaen kansakuntain joukkoon se on lakiensa suojassa muistava entistä hallitustaan vain kehittääkseen niitä ystävällisiä suhteita, jotka rauha on palauttava.” (K 1993)
  40. Suomi on kahden kulttuuripiirin rajalla. Miten tuo rajamaan asema ilmeni Suomen esihistoriallisen ja historiallisen ajan vaihteessa? (S 1993)
  41. Suomi sai ensimmäisen yliopistonsa vähän yli 350 vuotta sitten. Mitä merkitystä 1640 perustetulla Turun Akatemialla oli Ruotsin vallan ajan Suomelle? (K 1994)
  42. Anders Chydenius oli Kokkolan kirkkoherra ja valtiopäivämies. Hän vaati 1700-luvun jälkipuolella puheissaan ja kirjoituksissaan muuttamaan talouspolitiikan suuntaa vetoamalla mm. seuraaviin seikkoihin:
    "On aivan hyödytöntä kahlehtia elinkeinoja vapaassa maassa varsinkin kun siten saatetaan köyhiä kurjuuteen. Siitä seuraa, että väki ei viihdy täällä vaan hakeutuu vähitellen ulkomaille. Sitä paitsi käsityöläisiltä joutuu ostamaan kelvotonta tavaraa..."
    Mikä oli se talouspoliittinen suuntaus, jota vastaan Chydenius hyökkäsi? Miten se "kahlehti elinkeinoja" Chydeniuksen ajan Suomessa, ja minkälaisia epäkohtia siitä oli syntynyt? (S 1994)
  43. Y. M. Sprengtporten kirjoitti v. 1786 Suomea koskevassa itsenäisyyssuunnitelmassaan mm. seuraavasti:
    "Nykyään ei voi olla näkemättä, mitä oikeutettua suuttumusta Suomen kansa tuntee sorronalaisessa tilassaan, joka ei lainkaan sovellu sen onneen, sen luonteeseen, sen voimavaroihin ja turvallisuuteen. - - Lakkaamatta syöstyinä mitä tuhoavampiin onnettomuuksiin, aina kadottamisen vaarassa eikä koskaan omastaan varmoina he lamautuvat niin hengen kuin ruumiin voimiltaan. - - Sellainen on nykyään tämän kansan kohtalo. Siinä on sillä tosiaankin oikeutettu ja riittävä aihe jännittää kaikki voimansa ja tarttua siihen apuun, jota sille tarjoaa ystävällismielinen valtakunta. - - " (S 1995)
  44. Miten Ruotsin suurvalta-asema ja sen romahtaminen ilmenivät Suomen kulttuurissa 1600- ja 1700-luvuilla? (S 1996)
  45. Ruotsin valtakunta kasvoi 1600-luvulla eurooppalaiseksi suurvallaksi. Miksi väestöltään suhteellisen vähäinen valtio menestyi aluevaltauksissaan? (K 1997)
  46. Keskiajan ristiretket esitetään usein katolisen kirkon pyrkimykseksi käännyttää ihmisiä katolisuuteen. Mistä muusta ristiretkissä oli kysymys? Käytä jotain tuntemaasi keskiajan ristiretkeä esimerkkinä. (S 1997)
  47. Kustaa Vaasa takavarikoi 1530-luvulla Ruotsin ja Suomen kirkoista kulta- ja hopeaesineet. Mitä eri päämääriä hän tällä tavoin ajoi? Miten kirkkoon kohdistetut keinot kohdistuivat Suomen oloihin? (S 1997)
  48. Millaisia vaikutuksia 1500-luvun alkupuoliskolla tapahtuneella uskonpuhdistuksella oli Euroopan kulttuuriin? (K 1998)
  49. Arvioi Suomen asemaa Ruotsin valtakunnan osana keskiajalla, suurvaltakaudella ja 1700-luvun lopulla. (S 1998)
  50. Miten uskonto ilmeni Euroopan keskiajan kulttuurissa? Voit käsitellä kysymystä myös vain Suomen historian valossa. (K 1999)
  51. Millä perusteilla 1600- ja 1700-lukuja voidaan pitää luonnontieteiden nousukautena? Voit käsitellä kysymystä myös Suomen historian valossa. (S 2000)
  52. Eurooppa koki väestökatastrofin, kun musta surma eli rutto tappoi miljoonia ihmisiä 1300-luvulla. Mitkä muut kulkutaudit ovat eri aikoina surmanneet suuren määrän väestöä, ja miten niitä on pyritty torjumaan? Käsittele kysymystä Suomen tai yleensä Euroopan historian kannalta. (K 2001)
  53. Euroopan maatalous tehostui keskiajalla kääntöauran ja kolmivuoroviljelyn ansiosta. Mitkä muutokset aiheuttivat maataloustuotannon valtavan kasvun 1700- ja 1800-luvulla? Asiaa voi käsitellä myös Suomen historian valossa. (S 2001)
  54. Mitä tarkoitetaan sääty-yhteiskunnalla, ja miten se murtui? Voit käsitellä tehtävää joko Euroopan tai Suomen historian valossa. (K 2002)
  55. Miten aatelissäädyn asema muuttui Euroopassa keskiajalta 1900-luvulle tultaessa? Voit tarkastella kysymystä myös Suomen historian valossa. (S 2003)
  56. Miten katolinen kirkko vaikutti ihmisten elämään keskiajan Euroopassa? Voit vastata kysymykseen myös Suomen historian valossa? (S 2005)
HISTORIA
Kurssin etusivu
Esihistoriallinen Suomi
Kiistamaa lännen ja idän kesken
Alamaisia ja kapinoitsijoita
Suurvallan osana
Isovihasta kustavilaisuuteen
Ruotuväki puolustustaistelussa
Käsitteet
YO-tehtäviä
Lähteet
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet