Taiteen merkitys eurooppalaisen identiteetin luomisessa

Pohjoismaiden suurimmaksi ja kauneimmaksi kirkoksi on arvioitu Trondheimin tuomiokirkkoa Norjassa. Koska kirkon sisälle on jätetty osia paikalla olleesta vanhemmasta kirkosta, täällä voi tutustua samalla kertaa kahteen keskiaikaiseen kirkkorakennustyyliin, varhaisempaan romaaniseen ja myöhäisempään goottilaiseen. Goottilaisen kirkon tunnistaa päädyn ruusuikkunasta ja korkeista lasi-ikkunoista, jotka jäävät vahvojen seiniä ja kattoa kannattavien kimppupilarien väliin. Kirkko on restauroitu 1900-luvulla.

Vastaus kysymykseen, mitä todellisuus on, mikä on totuus ympärilläni olevasta maailmasta, riippuu pitkälle sen yhteisön kulttuurista, jossa kysymys asetetaan. Keskiajan ihmiselle todellista oli hänen kirkkonsa näkemys maailmasta ja asioiden tärkeysjärjestyksestä. Kaiken, myös taiteen ja tieteen piti palvella Jumalaa. Jumalanpalvelusmenot ja kirkkotaide valjastettiin edistämään oikeaa oppia. Katolisen kirkon organisoinut paavi Gregorius Suuri oli huomannut, että kansa rakasti juhlallisia pyhiä toimituksia. Messut, kirkkomusiikki ja itse kirkkorakennukset suunniteltiin kertomaan pienelle ihmiselle Jumalan suuruudesta ja hänen valtakuntansa loistosta.

Eurooppalainen kulttuuri eriytyi itäiseen ja läntiseen haaraan Rooman jakautumisen ja Länsi-Rooman tuhoutumisen jälkeen. Itä-Rooman kulttuuri samankaltaisti arkkitehtuuria, kuvanveistoa ja maalaustaidetta bysanttilaiseen tyyliin, mikä näkyy kaikkialla Itä-Euroopassa Pohjois-Karjalaa myöten. Tyylisuunnat eivät ole vaihdelleet muotivirtausten mukana niin kuin läntisen Euroopan maissa. Ajattomasta ikonitaiteesta on tullut tänä päivänä niin suosittua, että ikonien salakuljetus Venäjältä maksukykyisimmille läntisille markkinoille on muodostunut ongelmaksi.

Ensimmäiset kirkot läntisessä Euroopassa rakennettiin roomalaiseen, sittemmin ns. romaaniseen tyyliin, mutta vallan painopisteen siirryttyä Välimeren maista pohjoisemmaksi germaanikansojen alueille, myös tyylisuunta vaihtui. Germaaniheimoista gootit antoivat nimen uudelle kirkkorakennustaiteelle gotiikalle. Perinteisesti goottien alkukotina on pidetty Skandinaviaa, jossa nimi esiintyy paikannimissä, kuten Göteborg eli Gotenburg, Göötanmaa tai Gotlanti. Gotiikalle ominaista on korkeuksiin ulottuvat suippokaariset kirkon holvit ja kupolit. Niiden rakentamisen mahdollistivat uudet arabeilta opitut arkkitehtoniset ratkaisut. Keskiajan goottilaiset kirkot kertovat ihmisten vahvasta uskosta, mutta myös aineellisesta vauraudesta, mikä lisääntyi läntisessä Euroopassa keskiajan loppupuolella ja uudella ajalla. Suomen kirkot ovat myös hyvin kauniita, vaikkakin vaatimattomia verrattuna rikkaamman keski- ja Etelä-Euroopan katedraaleihin. Ikuisuudesta viestittävät keskiaikaiset kirkot ovat osa elävää eurooppalaista kulttuuria tänäkin päivänä.

Keskiajan viimeisinä vuosisatoina, jolloin kirkon ote ihmisen maallisen elämän määrääjänä heikkeni, kuvataiteissa ja kirjallisuudessa alkoi vaikuttaa taidesuunta, jota kutsutaan renessanssiksi. Taide haki nyt innoitusta antiikin kulttuurista. Renessanssin alkaessa oman ajan ja antiikin väliin jäänyttä aikaa alettiin kutsua keskiajaksi ja sana keskiaikainen alkoi tarkoittaa modernille ihmiselle pimeää kirkon sanelemaa aikakautta Euroopan historiassa.

Renessanssi-ilmiö syntyi Italiassa. Ehkä juuri siksi, että siellä antiikin maailma oli näkyvissä kaikkialla, vaikkakin raunioina. Kreikkalaiset pylväät, päätykolmiot ja kuvapatsaat haluttiin taas nähdä ehjinä ja kauniina koko komeudessaan. Antiikin Kreikan kauneusihanteista tuli renessanssin henkiin herättämänä myös eurooppalaisen ihmisen kauneusihanteita. Klassinen tyyli näkyy toistuvasti eurooppalaisessa muodissa pohjan perukoilla asti. Renessanssia, uusklassismia, empireä tai millä nimellä antiikkia eri vuosisatoina herätettiinkin henkiin, voi ihailla kaikkialla Euroopassa, loistavimmillaan Euroopan valtakuntien pääkaupungeissa. Suomalaisenkaan ei tarvitse lähteä Ateenaan tai Roomaan asti halutessaan katsella klassista rakennus- ja kuvataidetta. Keisarillinen Pietari on meitä lähimpänä oleva maailmankaupunki, jossa voi ihailla antiikin inspiroimaa kaupunkikulttuuria aina uuvuksiin asti. Mutta myös vanha Turku tuomiokirkon ympärillä, samoin kuin Helsingin ydinkeskusta on rakennettu antiikin esikuvia noudattaen.