Miksi ihanteet, tasa-arvo ja vapaus jakavat ihmiset eri leireihin?

Suuri ja vaikutusvaltainen länsiberliiniläinen lehtitalo paikassa, jonka vierestä kulki kylmän sodan aikana kaupungin kahtia jakava muuri. Axel Springer halusi mainostaa kauas Itä-Berliinin puolelle näkyvällä rakennuksellaan läntisen maailman sananvapautta.

Itsevaltiaiden yhteiskunnat toimivat säätyjen työnjaon pohjalta. Alemmat luokat huolehtivat valtakunnan elinkeinoelämästä, ylemmät elivät privilegioillaan, erioikeuksillaan. Kun epäoikeudenmukaisuus yhteiskunnassa lisääntyi, lisääntyi myös kritiikki itsevaltiaita kohtaan. Pariisin kaduilla voimistuivat huudot "Vapaus, veljeys ja tasa-arvo"!

Englannissa maanpaossa oleskelleet itsevaltiutta kritikoineet ranskalaiskirjailijat joutuivat opiskelemaan englantia ja saivat luettavakseen tekstejä, joissa vallankäyttöä yhteiskunnassa perustellaan aivan toisin kuin mihin Euroopan mantereella oli totuttu. Valtiollinen kehitys Englannissa oli kulkenut aivan päinvastaiseen suuntaan kuin muualla Euroopassa eli poispäin itsevaltiudesta kohti demokratiaa eli kansanvaltaa ja perustuslakien mukaan toimivaa kuninkuutta. Vuoden 1689 uusi perustuslaki salli englantilaisten puhua ja kirjoittaa paljon vapaammin kuin Euroopan mantereella yleensä. John Locken mielestä jumala ei anna toisille ihmisille sen enempää valtaa ja oikeuksia kuin toisillekaan. Vallassa olevat saavat kansalta, siis tavallisilta ihmisiltä valtuudet hoitaa heidän asioitaan. Jos hallitsija ei toimi kansansa parhaaksi, hänet erotettakoon.

Ranskalaiset kirjailijat pitivät Locken kirjoituksia erittäin viisaina ja he alkoivat välittää englantilaisten valistuneisuutta koko Eurooppaan.

Ranskassa valistusaatteet pohjustivat tietä vallankumoukseen vuonna 1789, mikä tapahtui tasan sata vuotta siitä kun englantilaiset olivat siirtyneet nykymuotoiseen monarkiaansa. 1700-luvun lopulla myös Amerikan mantereen englantilaiset siirtokunnat julistivat itsensä vapaiksi ja perustivat tasavaltaisen valtion. Ranskan suuresta vallankumouksesta katsotaan alkaneen uusimman ajan, meidän aikamme. Vapaus, veljeys, tasa-arvo ja niiden peräänkuuluttamat ihmisoikeudet ovat muovanneet nykyeurooppalaisen maailmankuvaa ja elämäntapaa.

Ranskan vallankumouksen sanoma "vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus" on kuitenkin pikemmin kaunis periaate kuin toteutettavissa käytännössä. 1800-luvullakaan ei oikein tiedetty, miten näihin tavoitteisiin pitäisi pyrkiä. Toiset korostivat vapautta, toiset taas tasa-arvoa. Itse asiassa nämä kaksi hyvää asiaa ovat keskenään varsin ristiriitaisia. Jotta kaikki voisivat olla keskenään tasa-arvoisia, se edellyttää ohjausta, niin että kaikki menisi myös tasan. Jos kaikki voisivat toimia vapaasti muista välittämättä, seurauksena olisi täysi kaaos. Liberalistiset puolueet kannattavat yksilöllisyyttä ja sellaista yhteiskuntaa, jossa valtio puuttuu mahdollisimman vähän yksilön asioihin. Sosialistiset puolueet taas korostavat Karl Marxin teorioihin nojautuen tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä, sosiaalisuuta ja kommuunisuutta.

Pohjois-Amerikan Yhdysvallat, jonka perustuslait aikoinaan laadittiin Ranskan valitusfilosofian aatteiden pohjalta, esiintyy edelleen mielellään maailmalla vapauden puolestapuhujana. Vapauden symbolina on vapauden patsas, jonka Yhdysvallat sai syntymäpäivälahjaksi ranskalaisilta täyttäessään sata vuotta. Tasa-arvoisuudessa Yhdysvallat ei kuitenkaan ole vahvoilla. Kommunismia ensimmäisenä maailmassa kokeillut Sosialististen Neuvostotasavaltojen liitto taas ei pystynyt rakentamaan ihanteidensa mukaista tasa-arvoista yhteiskuntaa. Voinemme ehkä todeta, että keskitietä kulkeminen äärisuuntia vältellen on onnistunut parhaiten juuri Pohjoismaissa. Varsinkin ruotsalainen yhteiskunta kaikille avoimena kansankotina on saanut laajaa ihailua Euroopassa ja muuallakin maailmassa.

Ranskan vallankumouksen aikaan kansalaisoikeuksia tavoiteltiin kaikille miehille. Nainen, joka uskalsi vaatia kansalaisoikeuksia myös naisille, vaiennettiin giljotiinilla, mutta naisasialiike 1800-luvun Euroopassa pääsi vähitellen tavoitteisiinsa. Suomi on ensimmäinen maa Euroopassa, jossa naiset saivat oikeuden äänestää ja ensimmäinen koko maailmassa, jossa he saavuttivat oikeuden asettua ehdokkaiksi vaaleissa. Naisten mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnan asioihin ovat erilaiset Euroopan eri maissa. Keski- ja Etelä-Euroopassa monet naiset toivoivat Skandinavian maita EU-jäseniksi erityisesti siitä syystä, että naiset saisivat äänensä paremmin kuuluviin Euroopan unionissa politiikassa ansioituneiden pohjoismaisten siskojensa avustuksella.