Miksi Euroopassa arvostetaan koulutusta?

Suomessa panostetaan paljon koulutukseen. Kuvassa vuonna 1989 valmistunut Raumanmeren koulu.

1700-luvun valistusfilosofiassa painotettiin kasvatuksen ja koulutuksen merkitystä yhteiskunnallisten epäkohtien lieventämiseksi. Tietämättömyys, kasvatuksen ja opetuksen puute oli syynä hätään ja epäinhimillisyyteen. Valistuneita ihmisiä ei sorreta, eivätkä he hyväksy sortoa. Tieto on kehityksen avain. Paha maailmassa johtuu tietämättömyydestä. Näin taas kerran Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen ajatukset ihmisestä ja ihmisyydestä tulivat ajankohtaisiksi. Valistusfilosofit uskoivat myös kaikkien ihmisyhteisöjen elämää vaivaavien ongelmien poistuvan koulutuksen myötä.

Niissä Euroopan maissa, joissa kansanvalistus toi yleisen oppivelvollisuuden - yleensä vasta 1900-luvulla - kaikki yhteiskunnan ongelmat eivät ole ratkenneet, mutta koulutusta pidetään edelleen tärkeänä sekä yhteiskunnan että ihmisen itsensä kannalta. Yksilön ei ole helppoa tulla toimeen ilman koulutusta, kehittää itseään ja pyrkiä rakentamaan elämästään hyvää. Yhteiskunnan on vaikea luoda tervettä kansantaloutta ja kehittyä sivistysvaltiona ilman hyvin koulutettua väestöä.