1: Eurooppalainen ihminen Etälukio

YO-tehtäviä

Tehtävät on ryhmitelty Euroopan historiassa käytettyihin ajanjaksoihin vanha aika, keskiaika, uusi aika, uusin aika sekä koko kurssialuetta käsittäväksi ryhmäksi. Suluissa kevään (K) tai syksyn (S) kirjoitusvuosi.

Vanha aika - Euroopan sukujuuret:

  • "Antiikin Kreikka oli demokratian kehto." Esitä perusteluita väitteen puolesta ja sitä vastaan. (S 04)
  • Länsimaisen tieteen synty antiikin Kreikassa. (S 02)
  • Antiikin kaupungin keskuksena oli tori (agora, forum). Tarkastele antiikin kaupungin keskustaa ja sen poliittisia ja kulttuurisia toimintoja. (K 97)
  • Miten uskonto kytkeytyi antiikin kreikkalaisten kulttuuriin? (S 99)
  • Alla on kaksi urheilijoita kuvaavaa veistosta antiikin ajalta.
    - Kuvat-
    Mitä nämä veistokset kertovat antiikin miesihanteesta?
    Miksi antiikin aikana järjesettiin urheilukilpailuja, ja mikä niiden merkitys tuolloin oli? (K 05)
  • Kuvaa antiikin taideihanteen muuttumista oheisten esimerkkien avulla. - Kuvat - (S 97)
  • Miten klassisen Kreikan kulttuuriperintö näkyy antiikin Rooman kulttuurissa? (S 03)
  • Arvioi naisen asemaa antiikin aikana. (K 02)

Keskiaika - Euroopan lapsuus

  • Pimeä keskiaika -ilmauksessa pimeä tarkoittaa samaa kuin sivistymätön, valistumaton, raaka, barbaarinen, kehittymätön ja takapajuinen. Kuvaako pimeä keskiaika -ilmaus mielestäsi aikakauden luonnetta? Perustele näkemyksesi. (K 01)
  • Miten uskonto ilmeni Euroopan keskiajan kulttuurissa? Voit käsitellä kysymystä myös vain Suomen historian valossa. (K 99)
  • Keskiajan ristiretket esitetään usein katolisen kirkon pyrkimykseksi käännyttää ihmisiä katolisuuteen. Mistä muusta ristiretkissä oli kysymys? Käytä jotain tuntemaasi keskiajan ristiretkeä esimerkkinä. (S 97)
  • Millä tavoin islamilainen kulttuuri vaikutti keskiajan Eurooppaan? (S 02)
  • Ajanjaksoa 700 - 1000 nimitetään Euroopan historiassa usein "pimeäksi keskiajaksi" kun taas islamilaisen maailman historiassa sitä pidetään kulttuurin heräämisen ja kukoistuksen aikana. Arvioi näkemysten paikkansapitävyyttä. (K 96)

Uusi aika - nuori Eurooppa:

  • Renessanssi tarkoittaa uudelleen syntymistä. Mihin perustuu tällainen nimitys? Vertaile keskiajan ja renessanssi kulttuuria kuvataiteissa tai kirjallisuudessa. (S 96)
  • Alla vasemmalla on Ambrogio Lorenzettin maalaus Maestà noin vuodelta 1340 ja oikealla osa Andrea Mantegnan Gonzaga-suvun ruhtinaspalatsiin Mantovaan maalaamaa freskoa noin vuodelta 1470. Päättele näiden kuvien perusteella, mitä länsimaisessa maalaustaiteessa tapahtui siirryttäessä keskiajalta renessanssiaikaan. - Kuvat - (K 04)
  • Alla on seinämaalaus Turun linnasta 1560-luvulta. Mitä renessanssin piirteitä siinä on? Missä Suomen renessanssin esikuvat olivat, ja millä eri tavoin renessanssi ilmeni elämäntavassa? – Kuva - (S 99)
  • Millaisia vaikutuksia 1500-luvun alkupuoliskolla tapahtuneella uskonpuhdistuksella oli Euroopan kulttuuriin? (K 98)
  • Ranskalainen Louis Le Roy kuvasi vuonna 1567 omaa aikaansa seuraavasti: "Viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana on paljastunut asioita, jotka ovat olleet tietämättömyyden varjon peitossa, mutta myös monia asioita, joista antiikin aikana ei ollut mitään tietoa."
    Millaisia keksintöjä ja tapahtumia Le Roy tarkoitti? (S 01)
  • Millä perusteilla 1600-lukua ja 1700-lukua voidaan pitää luonnontieteiden nousukautena? Voit käsitellä kysymystä myös Suomen historian valossa. (S 02)
  • Valitse yksi renessanssin tai barokin taiteilija ja selvitä hänen tuotantonsa päälinjat sekä arvioi, miten hän edustaa aikakauttaan. (S 97)
  • Alla on luultavasti Henri Testelinin maalaama Ranskan kuninkaan Ludvig XIV:n muotokuva noin vuodelta 1674. Mitä tuolle ajalle ominaisia ilmiöitä ja tyylikeinoja kuvassa voidaan erottaa? - Kuva - (K 03)
  • Alla on Sarvilahden kartano 1670-luvulta. - Kuva - Miten barokin tyylipiirteet ilmenevät kuvan rakennuksessa? Tarkastele Suomen tai Euroopan yleisen historian valossa, miten barokin rakennustaide kuvasti aikaansa. (K 00)

Uusin aika - Kriisien Eurooppa:

  • Ranskalainen filosofi Montesquieu (1689 - 1755) kirjoittaa teoksessaan Lakien henki (1748)seuraavasti: "Kaikki on mennyttä, jos sama henkilö tai sama johtomiesten ryhmä, olkoon se aatelia tai kansaa, käyttää näitä kolmea valtaa: valtaa säätää lakeja, valtaa toimeenpanna yleisiä päätöksiä sekä valtaa tuomita rikoksista ja yksityishenkilöiden riita-asioita." Mitä perusteita Montesquieulla oli varoittaa vallan keskittymisestä, ja miten vallankäyttöä pyrittiin uudistamaan 1700-luvun lopun vallankumouksissa? (K 04)
  • Millaisia vaikutuksia valistusfilosofien ihmisoikeuksia koskevilla ajatuksilla oli 1700-luvun lopulla? (K 01)
  • "Vapaus, veljeys ja tasavertaisuus" . Selvitä näiden Ranskan suuren vallankumouksen (1789) tunnussanojen yhteiskunnallista ja aatteellista taustaa. (S 98)
  • Vuotta 1848 on kutsuttu Euroopan "hulluksi vuodeksi". Mitkä aatteet vaikuttivat vuoden 1848 poliittisen kuohunnan taustalla? (K 03)
  • Ranskan suuri vallankumous tapahtui yli sata vuotta ennen Venäjän vallankumousta. Vertaa näiden vallankumousten aatetaustaa keskenään. (K 02)
  • Alla on kaksi otetta Euroopan vallankumousten aikakauden julistuksista. "Omistusoikeus on loukkaamaton ja pyhä, eikä sitä voida keneltäkään riistää, ellei yleinen, laillinen tarve niin vaadi. " Ranskan valankumouksen ihmisoikeuksien julistus 26.8.1789 "(Työväen vallankumouksen toteuttamiseksi) edistyneimmissä maissa voidaan kuitenkin melko yleisesti soveltaa seuraavia toimenpiteitä: 1. Maaomaisuuden pakkoluovutus ja maankoron käyttäminen valtion menoihin. 2. Vahvasti progressiivinen verotus. 3. Perintöoikeuden lakkauttaminen. 4. Kaikkien ulkomaille siirtyneiden ja kapinallisten omaisuuden takavarikoiminen. "Karl Marx ja Friedrich Engels, Kommunistinen manifesti (1848) a) Vertaa yllä olevien lainausten näkemyksiä yksilön ja yhteiskunnan suhteista. b) Miten lainauksien edustamat aatteet näkyivät 1800-luvun poliittisissa pyrkimyksissä? (K 05)
  • Lukiolainen Lavonius toteaa Minna Canthin pienoisromaanissa Hanna (1886) seuraavasti: "Darwinin kehitysoppi on niin suuri voitto ihmiskunnalle, että vielä sen vertaista ei ole ollut (..) Tästäpäin sitä mennään eteenpäin, varmoin askelin ja voitonriemulla. Luonnontutkijat käyvät edellä ja näyttävät tietä; muut tulevat jäljessä." Miten osuvasti nämä sanat kuvaavat Darwinin teorian vastaanottoa ja merkitystä? (S 04)
  • Miten Charles Darwinin teoria vaikutti ihmiskäsitykseen ja yhteiskunnalliseen ajatteluun 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella? (K 00)
  • Tarkastele suurille joukoille tarkoitetun ns. massakulttuurin syntyä ja muotoja sadan viime vuoden aikana. (K 99)

Koko kurssialue - muuttuva Eurooppa:

  • Millä perusteilla antiikin Roomaa voidaan pitää eurooppalaisena kulttuurina? (S 01)
  • Mitä roomalaisen kulttuurin piirteitä tunnistat alla olevasta kuvasta? - Kuva - Mitkä piirteet ovat jääneet elämään eurooppalaisessa kulttuurissa? (S 98)
  • Tarkastele filosofian tai luonnontieteiden kehitystä ja saavutuksia antiikin aikana. Arvioi myös näiden saavutusten vaikutuksia myöhempään länsimaiseen kulttuuriin. (K 98)
  • Miten Rooman valtakunnan jakautuminen 300-luvulla vaikutti Euroopan kulttuurihistoriaan? (S 96)
  • Miten aatelissäädyn asema muuttui Euroopassa keskiajalta 1900-luvulle tultaessa? Voit tarkastella kysymystä myös Suomen historian valossa. (S 03)
  • Historian aikakausia luonnehditaan usein iskevillä ilmauksilla. Arvioi yhtä seuraavista ja kiinnitä huomiota siihen, miten perusteltuna ja oikeaan osuvana luonnehdintaa voidaan pitää.
    a) 1500-luku, antiikin kulttuurin uudelleen syntymisen vuosisata
    b) 1600-luku, itsevaltiuden vuosisata
    c) 1700-luku, valistuksen ja järjen aikakausi
    d) 1800-luku, edistyksen vuosisata (K 97)
  • Alla olevat kirjat, maalaukset ja sävellykset kuuluvat listaan "Teokset, jotka muuttivat maailmaa". Valitse yksi teos ja selvitä sen syntytaustaa ja historiallista merkitystä.
    Michelangelo Buonarroti: Viimeinen tuomio, 1541
    Nikolaus Kopernikus: Taivaankappalten kiertoliikkeistä (De revolutionibus orbium coelestium),1543
    Jean Jaques Rousseau: Yhteiskuntasopimus (Du contrat social), 1762
    Adam Smith: Kansojen varallisuudesta (The Wealth of Nations), 1776
    Ludwig van Beethoven: Eroica-sinfonia, 1804
    Charle Darwin: Lajien synty (Origin of Species), 1859
    Karl Marx: Pääoma (DasKapital), 1867
    Jean Sibelius: Finlandia, 1899
    Adolf Hitler: Taisteluni (Mein Kamppf), 1926
    Pablo Picasso: Guernica, 1937 (K 96)

HISTORIA
Kurssin etusivu
Eurooppalainen ihminen
Euroopan sukujuuret
Euroopan lapsuus
Nuori Eurooppa
Kriisien Eurooppa
Muuttuva Eurooppa
YO-tehtäviä
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet