|
Ihminen, ympäristö ja kulttuuri
Tässä historian kurssissa ihmisen historiaa tarkastellaan ympäristön näkökulmasta. Tarkastelukohteena on ihmisen ja luonnon välinen suhde. Käyttämällä luontoa hyödykseen ihminen on aina myös muuttanut luontoa. Muutokset luonnossa eivät kuitenkaan aina ole ongelmattomia.
 |
| Ihmisen kehittymisellä tarkoitetaan sekä ihmisen biologista kehitystä - ihmisen ihmistymistä että ihmiskunnan kulttuurin kehitystä - kulttuurievoluutiota. |
 |
Niiden elinkeinojen perusteella, joilla ihminen on hankkinut toimeentulonsa luonnosta, historiaa voidaan jaotella keräily- ja pyyntikulttuuriin, viljelykulttuuriin ja teolliseen kulttuuriin. Pyyntitaloutta on harjoitettu kaikkein kauimmin, satoja tuhansia vuosia. Viljelykulttuuriin siirtyminen tapahtui noin 10000 vuotta sitten neoliittisella eli nuoremmalla kivikaudella. Vanhimmat kaupunkikulttuurit ovat noin 5000 vuotta vanhoja ja teollisella kulttuurilla on ikää vasta kolmisensataa vuotta.
Maapallon kokonaisväestömäärä kymmenkertaistui maanviljelyn keksimisestä ajanlaskumme alkuun tultaessa. Luonnon tehokas hyväksikäyttö teollisin menetelmin kuusinkertaisti parissa sadassa vuodessa maapallon väestön.
Yllä kuvatut "vallankumoukset" moninkertaistivat väestömäärän, mutta myös muuttivat merkittävästi olosuhteita maapallolla. Kyky viljellä maata synnytti kaupunkeja, valtioita ja valtakuntia. Teollinen tuotanto sai puolestaan aikaan maailmanvallat ja globaalit markkinat.
Kehityksellä on myös hintansa. Hyvinvointi maapallolla ei jakaudu tasaisesti eivätkä ihmisen hyvinvointi ja luonnon hyvinvointi näytä kulkevan käsi kädessä. Nykyisin historiaa tarkastellaankin tilanteessa, jossa elämä maapallolla on kriisissä, osaltaan ihmisten tekojen vuoksi.
Pohdintatehtäviä:
- Miksi kuva ihmiskunnan kehityshistoriasta muuttuu jatkuvasti?
- Mikä on mielestäsi todennäköisintä:
a) Maapallon väkiluku jatkaa kasvuaan.
b) Väkiluvun kasvu pysähtyy jonkin ajan kuluttua. c) Väestömäärä alkaa pienentyä ja ehkä radikaalistikin laskea.
|