Miten maanviljelykulttuuri muutti ihmisten elämää ja heidän käsityksiään maailmasta?

Maanviljelykulttuureissa korostui hedelmällisyys sekä ihmistä, maailmaa että maailmankaikkeutta ylläpitävänä voimana. Kuvassa maalliselle ja taivaalliselle rakkaudelle pyhitetty Konarakin keskiaikainen temppeli Intiassa.

Kulttuurilla tarkoitetaan yleisesti ihmisten toimintaa ja toiminnan tuloksia. Sana kulttuuri tulee latinan kielestä cultura, mikä merkitsee maanviljelyä. Kun ihminen oppi kultivoimaan maata, kultivoituiko samalla myös ihminen itse. Joka tapauksessa maanviljelyllä oli laajakantoiset vaikutukset ihmisten elämään ja heidän toimintaansa, kulttuuriin.

Maanviljely on ja on aina ollut riippuvaista säiden suosiollisuudesta. Missä omat vaikutusmahdollisuudet päättyvät on elettävä toivon ja uskon varassa. Varhaisissa maanviljelykulttuureissa maa nähtiin äitinä, joka elättää ihmislapsensa, aurinko, tuuli tai sade isänä, joka hedelmöittää maaäidin. Jumalien ja jumalattarien suosiosta riippui ihmisten toimeentulo. Koska papit hallitsivat yhteydenpidon taivaallisiin voimiin, heidän arvostuksensa ihmisten silmissä lisääntyi huomattavasti. Ilmoja ja tähtitaivasta tarkkailemalla papit hankkivat maanviljelijöille tärkeää tietoa . He osasivat esimerkiksi kalenterien avulla ennustaa tulvien alkamis- ja päättymisajankohdat. Onnistunut sato tuotti viljaa jopa yli tarpeen. Ylijäämät varastoitiin temppeleihin.

Sinne, missä oli temppeleitä, kertyi myös ihmisiä. Asutus keskittyi ja laajeni, syntyi kaupunkeja. Kaupunkien väkiluku saattoi kasvaa moniin kymmeniin tuhansiin kuten esimerkiksi Mesopotamian Urissa, Abrahamin kotikaupungissa, tai Mohenjo Darossa Indus-laaksossa. Yhteiskunnan suurimmaksi ryhmäksi kasvoi keskiluokka, kaupunkien elinkeinojen harjoittajat. Temppelit olivat heidän suurimmat työllistäjänsä. Jo pelkästään yksi temppelin kutomo saattoi työllistää yli 10.000 ihmistä. Työpajoissa valmistettiin elintarvikkeita, vaatteita, koriste- ja tarve-esineitä. Valmistusmateriaaleina käytettiin savea, puuta, kiveä, metalleja. Voidaankin sanoa, että temppeleistä tuli jumalanpalveluksineen, työpajoineen ja kaupankäynteineen kaupunkielämän keskipiste.

Temppelien paisuva talous ja papiston oikeus saada palveluistaan verotuloja pakotti kehittämään jonkinlaista muistiinpanotekniikkaa. Kaikissa varhaisissa jokilaaksokulttuureissa Egyptissä, Mesopotamiassa, Intiassa ja Kiinassa, samoin Amerikan intiaanikulttuureissa, kehitettiin tavallaan olosuhteiden pakottamina kuvakirjoitus- ja numerojärjestelmät. Matematiikkaa ja astronomiaa tarvittiin maanmittaukseen, kastelujärjestelmien rakentamiseen ja kaupunkisuunnitteluun. Kirjoitustaito ja tieteiden tuntemus kohottivat papit ja pappisvirkamiehet tavallisten kuolevaisten yläpuolelle. Pappien taidoista riippui, pysyiko maailma ja maailmankaikkeus raiteillaan. He vastasivat järjestyksestä yhteiskunnassa ja heillä oli myös oikeus rankaista tehtäviään laiminlyöviä. Koko yhteiskuntaa lakien säätämistä ja oikeudenhoitoa myöten johdettiin temppeleistä käsin.