Teollistumisen vaikutukset ihmisten elämässä

Kaupunkielämä viehättää monipuolisella kulttuuritarjonnallaan. Ravintolat tarjoavat kulinaarisia nautintoja. Viini- ja oluttuvat houkuttelevat. Kuva lontoolaisesta pubista.

Teollisuuden aikakaudella vallan välineiksi tulivat energia, ja ne kyvyt ja pääomat, joita teollisuus tarvitsi voittojen tekemiseen. Maalla ja maanomistuksella ei ollut enää samanlaista merkitystä kuin aikaisemmin. Kruunu jakoi maat yksityisille heidän omistukseensa. Näin maatiloistakin tuli yrityksiä, joiden tehtävänä oli tuottaa voittoa.

Uudet liikenne- ja tietoliikenneyhteydet tutustuttivat ihmiset elämänmenoon oman pitäjän tai kaupungin ulkopuolella ja kansalaiset alkoivat tuntea kuuluvansa suurempaan kokonaisuuteen maahan, kansaan tai kulttuuriin. Kansallisuusaate sai sijaa ihmisten sydämissä. Asevelvollisuudesta ja maanpuolustuksesta tuli kunnia-asia. Turvallisuudesta huolehtiminen ei ollut enää yksin valtaa pitävien vaan koko kansan asia.

Kansallisuusaatteen tavallaan vastakkaiseksi aatteeksi kasvoi kansainvälinen työväenliike. "Työläisellä ei ole isänmaata", julisti Karl Marx 1800-luvulla. Mutta kun Euroopan johtajat 1900-luvulla kutsuivat miehet armeijaan taistelemaan johtoasemasta maailmassa, saattoi kansojen välinen solidaarisuus unohtua työväenliikkeessäkin.

Maatyön koneellistuminen vei leivän monilta maattomilta, joista tuli kuitenkin tehtaille kaivattua työvoimaa. Yhteiskuntarakenne muuttui, alkoi kaupungistuminen. Nykyisin melkein kaikissa maailman maissa yli puolet väestöstä asuu kaupungeissa, melkein jokaisella maalla on ainakin yksi miljoonakaupunki, ja hyvin monessa maassa on vähintään yksi 10 miljoonan kaupunki.

Vielä sukupolvi sitten kaupungistuminen oli merkki edistyksestä ja kehityksestä. Kaupungistuminen vaati paljon yhteiskunnalta. Oli järjestettävä liikenneyhteydet, tuotteiden jakelu, energianhuolto. Järjestelmän rakentamiseen tarvittiin sekä tekniikkaa että rahaa. Pilvenpiirtäjät todistivat osaamisesta ja vauraudesta. Alussa kaupunkielämässä nähtiin lähinnä hyvät puolet, elämä oli kiihkeämpää, monipuolisempaa ja ihmiset voivat toteuttaa paremmin itseään. Tuntui siltä, että oli päästy irti luonnosta ja sen vuotuisesta rytmistä, samoin suurperheestä ja sen kahlitsevuudesta. Tilalle tulivat pienet onnelliset ydinperheet ja arvostettu asema "kuningas kuluttajana".

Modernin yhteiskunnan arvoja olivat yksilöllisyys, koulutus ja tasa-arvo. Yhteiskuntaluokkien väliset erot kaventuivat. Saastuneeseen ilmaan, pitkiin työmatkoihin, ihmissuhdeongelmiin, rikollisuuteen, slummiutumiseen tai muihin suurkaupunkien haittapuoliin kiinnitettiin vähemmän huomiota.