|
|||||||||||||||||||||||||
 |
|
| |
|
|||||||||||||||||||||
|
Viljelykulttuuri Maanviljelyn "keksimistä" nuoremmalla eli neoliittisella kivikaudella on pidetty ensimmäisenä suurena vallankumouksena ihmiskunnan historiassa. Viljelytaidon avulla ravinnon kerääjistä tuli ravinnon tuottajia. Energian saannissa hyödynnettiin eläinvoimaa sekä tuuli- ja vesivoimaa. Peltoja ja laitumia raivaamalla maasta tehtiin ihmisen omaisuutta eikä omistettua maata pidetty enää samalla tavalla luontona kuin viljelemätöntä maata. Viljelykulttuureissakin ihmiset suhtautuivat luontoon kunnioittaen, eihän viljely onnistu ilman suosiollisia säitä. Papit pääsivät vaikutusvaltaiseen asemaan maanviljely-yhteisöissä lähinnä juuri siitä syystä, että heidän katsottiin pystyvän vaikuttamaan taivaallisiin voimiin ja ilmojen valtiaisiin. Maanviljelykulttuurissa kehittyneet ensimmäiset valtiot ja imperiumit olivatkin luonteeltaan teokraattisia eli pappisvaltaisia. Maanviljelytaidot kehittyivät neoliittisella kivikaudella hedelmällisissä jokilaaksoissa Niilin, Euftratin ja Tigrisin, Indus-joen ja Keltaisen joen varsilla, jonne muodostuivat myös ensimmäiset imperiumit vuosien 3500 - 1500 eKr. välisenä aikana. Ajanlaskumme alkupuolella järjestäytyneen yhteiskunnan alue ulottui Atlantilta Ganges-joelle ja Kiinassa laajoille alueille. Ns. vanhan maailman ulkopuolella mayat kehittivät maanviljelyyn perustuvan korkeakulttuurin Keski-Amerikassa 500-luvulla eKr. Kuvassa hedelmälliset jokilaaksot (vihreällä) ja ensimmäiset imperiumit (oranssilla). |
|
|
||||||||||||||||||||||
| |
| |
|
|||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||
