Parhaiten opiskelija oppii, jos hän on itse aktiivinen oppija. Etälukion omat www-sivut sekä radio- ja tv-ohjelmat auttavat opiskelijaa aineiston hahmottamisessa.

Kuten etäopiskelussa yleensä, historiassakin on niin vähän lähiopetustunteja, että kannattaa jo ennen ensimmäistä tuntia lukea oppikirja kerran läpi, aivan kuin lukisi romaania. Näin syntyy mielikuva koko kurssista ja on helpompi seurata opetusta ja tehdä kysymyksiä asioista, jotka ovat herättäneet mielenkiinnon tai ihmetyksen.

Etäopiskelu voi olla mahdollista ilman yhdellekään oppitunnille osallistumista. Useissa oppikirjoissa on esitetty kysymyksiä kurssin oleellisista teemoista. Apuna voi käyttää www-sivuja, joilla käsitellään kurssin solmukohtia. Myös www-sivuilla on tehtäviä, joiden tekemiseen riittävät yleensä kyseessä olevan kurssin oppikirjan tiedot. Kannattaa myös yrittää vetää yhteyksiä nykyaikaan ja samalla miettiä, mitä merkitystä tiedoilla on tämän päivän ihmiselle. Käymällä läpi www-sivujen tietotestit voi itse tarkastaa, miten hyvin on omaksunut kurssin keskeistä käsitteistöä. Lisäksi kunkin kurssin esittelyn lopussa on kurssin teemaan liittyviä tehtäviä, joita on kysytty yo-kirjoituksissa. Tällöin tehtävän perässä on mainittu K(kevät) tai S(syksy) ja kirjoitusvuosi. Myös itse voi keksiä kysymyksiä tärkeinä ja mielenkiintoisina pitämistään asioista.

Koekysymykset

Oppimansa opiskelija joutuu osoittamaan yleensä kokeissa kurssin päättyessä. Kokeissa kysytään maailmanhistoriaan tai yhteiskuntaan vaikuttaneita tapahtumia ja ilmiöitä, niihin johtaneita syitä tai niiden aiheuttamia seurauksia. Sama kysymys, esimerkiksi "Syitä Rooman valtakunnan tuhoutumiseen", voi esiintyä molemmassa kysymystyypissä. Vastaamisessa on kuitenkin se ero, että pikkukysymykseen vastataan luettelomaisesti, esseekysymykseen vastattaessa taas samat asiat esitetään omissa kappaleissaan kokonaisina lauseina. On olemassa erityyppisiä esseetehtäviä, kuten dokumentti- tai kuvadokumenttitehtäviä tai tilastollisia ja graafisia tehtäviä. Kaikilla tehtävillä on sama tarkoitus: mitata opiskelijan kykyä soveltaa oppimaansa. Pelkällä ulkoluvulla ei pääse korkeisiin pistemääriin.

Esseevastaukset ja niiden arviointi

Esseevastaukset arvioidaan arvosteluasteikolla 0 - 6. Kiitettävän vastauksen tulisi sisältää useita asiaa valaisevia näkökohtia. Esimerkiksi yo-kirjoitusten reaalikokeessa keväällä 1997 oli yhtenä historian tehtävänä "Edellytyksiä kaupunkikulttuurin synnylle 3000 eKr." Hyvässä vastauksessa on analysoituna mm. seuraavia taustatekijöitä:

• maanviljelyn mahdollistama elintarvikkeiden varastointi
• tieteiden ja tekniikan kehittyminen
• vaurauden kerääntyminen temppeleihin
• markkinatalouden synty
• puolustuksen tarpeen lisääntyminen
• kaupunkivaltioiden synty

On huomattava, että hyvä esseevastaus ei ole pelkkä luettelo asioista, vaan se on monipuolinen, kysyttyä asiaa eri näkökulmista valaiseva esitys. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti.

Tarkempia esseevastausten ohjeita saa opettajalta tai opasvihkosista. Historian opettajien yhdistys HYOL julkaisee vuosittain ns. REKI-kirjaa, joka sisältää historian reaalikoekysymyksiä ja ohjeita niihin vastaamiseksi. Mukana on myös vinkkejä siitä, mitä asioita sisältää tyydyttävän 3 pisteen ja kiitettävän 5 pisteen vastaus. Sen voi tilata HYOL:n toimistosta:

Frederikinkatu 61 A 9
00260 Helsinki
puh. 09-685 2230
fax 09-685 2235
tai HYOL:n kotisivuilta.