2: Kansainväliset suhteet Etälukio

Vallan tasapaino

Paseja Porin prikaatissa  

Aseilla rauhaa? Kansainvälisen oikeuden mukaan jokaisella valtiolla on oikeus puolustaa itsenäisyyttään. Armeijan tehtävänä on viestittää pelkällä olemassa olollaan, että maan rajoja vartioidaan ja että ulkopuolisten on turha yrittää loukata maan alueellista koskemattomuutta.

1800-luvun Ranskassa Napoleon kruunautti itsensä Euroopan keisariksi ja haastoi sotaan Itä-Euroopan keisarin Venäjän tsaarin. Napoleonin epäonnistunut Venäjän sotaretki 1812 sai eurooppalaiset keräämään armeijoita ja lähettämään ne taistelemaan Napoleonin kansanarmeijaa vastaan. Voittajat kokoontuivat 1814 Wieniin neuvottelemaan järjestyksen palauttamisesta Eurooppaan Ranskan vallankumouksen aiheuttaman kaaoksen jälkeen. Wienin kokouksen tärkein kysymys oli, miten itse itseään määräävät valtiot saadaan käyttäytymään valtioiden välillä sovittujen sääntöjen mukaan, vaikka valtioiden yläpuolella ei olekaan mitään korkeampaa voimaa, maailmanhallitusta, joka valvoisi sääntöjen noudattamista kansojen välisissä suhteissa.

Aseeksi pysyvän rauhan saamiseksi Eurooppaan Wienin kongressin osallistujat valitsivat sveitsiläisen valtio-oppineen Emerci de Vattelin 1700-luvulla suositteleman vallan tasapaino-opin. Sen mukaan valtioiden väliset voimasuhteet pitää saada sellaisiksi, ettei kenenkään kannattaisi hyökätä toisen maan kimppuun. Jos yksi valtio vahvistuisi muiden suvereniteettia uhkaavaksi, naapureiden pitää koota voimat jarruttamaan voimistuvan valtion vallan kasvua. Rauhaa on siis ylläpidettävä aseiden avulla tai niillä uhkaamalla.

Wienin kongressin toteuttama vallan tasapaino-oppi oli sikäli tuloksellinen, että sen ansiosta Eurooppaan saatiin sadan vuoden pituinen rauhan kausi. Jos yhteenottoja oli, ne hoidettiin Euroopan ulkopuolella siirtomaissa. Mutta kun sota Euroopan valtioiden välillä vihdoin syttyi vuonna 1914, se oli kaikkia aikaisempia sotia armottomampi. Suuri maailmanpalo kesti neljä vuotta, ja se maksoi 20 miljoonan ihmisen hengen. Sota jatkui toisena maailmansotana, missä kuoli yli 50 miljoonaa ihmistä.

Kylmän sodan aika 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla oli tasapainon etsimistä kahden suurvallan välisissä voimasuhteissa. ”Kauhun tasapaino” – pelko ydinaseiden käytöstä – esti kolmannen maailmansodan puhkeamisen kylmän sodan vuosina.
HISTORIA
Kurssin etusivu
Prologi: Kansainväliset suhteet
1. näytös: Kaunis aikakausi
Vallan tasapaino
Hegemoniaa ja imperialismia
Nationalismi - kansa tarvitsee valtion
Kartta
Testaa tietosi
2. näytös: Suuri maailmanpalo
3. näytös: Uusi maailmanjärjestys
4. näytös: Toinen maailmansota
5. näytös: Kylmä sota
6. näytös: Muuttuva kansainvälinen järjestelmä
Epilogi
YO-tehtäviä
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet